maanantai 27. huhtikuuta 2020

Etätehtävä: Arvausleikki uskontoon liittyvistä merkkihenkilöistä

Opettajalle: 
Tehtävä sopii soveltaen alakoulun ylemmille luokille, yläkouluun ja lukioon.
Valmistautumisen voi antaa jo edellisellä tunnilla läksyksi tai käyttää siihen 15 minuuttia aikaa tunnin alusta. Etätehtävänä työskentely vaatii etälive-tunnin. Tehtävän voi rajata koskemaan vain kristinuskoon liittyviä henkilöitä tai vaikkapa vain Raamatun henkilöitä. Oppilaille voi myös antaa valmiin listan henkilöistä, joista he valitsevat henkilön. Tarkoitus on, että henkilöt ovat niin tuttuja, että niitä on mahdollista arvata.

Tehtävänanto:

Valitse jokin tunnettu uskontoon liittyvä henkilö. Etsi hänestä tietoa, niin että osaat vastata ainakin seuraaviin kysymyksiin:

- Milloin hän on elänyt?
- Minkä uskonnon jäsen hän on? / Mihin uskontoon hän liittyy?
- Missä päin maailmaa hän on elänyt/ elää?
- Mitä merkittävää hän on tehnyt?
- Onko hänen olemassaolonsa tieteellisesti todistettu? 

Valmistaudu niin hyvin, että osaat vastata muiden tekemiin kysymyksiin kyllä tai ei. Jos et ole varma, niin silloin vastaat "En tiedä."
Mahdollisia arvattavia henkilöitä ovat Katarina von Bora ja Martin Luther.

Tarkoituksena on, että muut tekevät "kyllä tai ei" -kysymyksiä, joiden avulla he yrittävät saada selville kuka henkilö olet. Kun joku luulee tietävänsä, hän saa mahdollisuuden arvata. Jos arvaus menee väärin, hän putoaa tältä kierrokselta pelistä. Jos hän arvaa oikein, on hänen vuoronsa olla arvattavana. Jos hänet on jo arvattu, siirtyy vuoro seuraavalle. 


+ ekstra: Halutessaan voi myös pukeutua kyseiseksi henkilöksi


perjantai 24. huhtikuuta 2020

Etätehtävä: Ekumenia

Opettajalle: Tehtävä sopii sekä alakoulun ylemmille luokille, että yläkouluun. Tehtävä liittyy opetussuunnitelman sisältöalueeseen S1: Suhde omaan uskontoon

OPS 3.-6. luokat: Sisällöissä keskitytään uskonnon lähteisiin, pyhiin kirjoihin ja henkilöihin sekä musiikkiin, symboleihin, pyhiin paikkoihin ja rakennuksiin. Tärkeitä sisältöjä ovat opiskeltavan uskonnon oppi, tavat, rituaalit ja yhteisöt sekä uskonnon sisäinen monimuotoisuus. Tarkastellaan uskonnon keskeisiä kertomuksia ja niiden vuorovaikutusta taiteen, tieteen ja kulttuurin kanssa.


OPS 7.-9. luokat: Opetuksen sisällöiksi valitaan opiskeltavan uskonnon syntyyn, sen monimuotoisuuteen ja suhteeseen muihin uskontoihin liittyviä teemoja. Tarkastelun kohteena ovat opiskeltavan uskonnon juuret, lähteet, oppi ja opetukset sekä symbolit, levinneisyys ja vaikutus eri puolilla maailmaa ja Suomessa. Keskeisiä sisältöjä ovat opiskeltavan uskonnon kulttuurivaikutuksiin liittyvät aiheet.


Ohje oppilaalle:

1. Lue alla oleva teksti.

Kristinusko on maailman suurin uskonto. Kristittyjä on maailmassa noin 2,5 miljardia. Kristinusko on jakaantunut useisiin eri suuntauksiin. Suurimmat  suuntaukset ovat katolinen kirkko, protestanttiset kirkot sekä ortodoksinen kirkko. Protestanttisiin kirkkoihin kuuluvat muun muassa helluntailaisuus sekä luterilainen kirkko. Hieman alle 70% suomalaisista kuuluu luterilaiseen kirkkoon. Maailmanlaajuisesti luterilaisia on kuitenkin kovin vähän. Noin 50% maailman kristityistä kuuluu katoliseen kirkkoon ja vain noin 3% luterilaiseen kirkkoon.

Kaikkia kristillisiä suuntauksia yhdistää usko yhteen Jumalaan. Kristittyjen pyhä kirja on Raamattu, jonka opetuksiin kristinusko pohjautuu. Kristityille Jumala on kolmiyhteinen eli Isä, Poika ja Pyhä Henki. Kristinuskossa opetetaan, että Jeesus on Jumalan poika ja hän kuoli ihmisten syntien takia. Kristityksi tullaan kasteessa. Ehtoollinen on pyhä toimitus kaikille kristityille. 

Joissain asioissa kristityt ovat keskenään erimielisiä. Yksi suurimmista kysymyksistä on se, että kuka voidaan kastaa. 
Katolilaiset, ortodoksit ja osa protestanteista (esim. luterilaiset) kastavat lapsia. He uskovat, että jumala antaa lapselle uskon. Osa protestanttisista kristityistä (esim. helluntailaiset) kastavat ihmisen vasta sen jälkeen, kun hän on tullut uskoon. Tätä kutsutaan uskovien kasteeksi ja se tapahtuu kokonaan upottamalla veden alle. Joskus tätä kutsutaan myös aikuiskasteeksi, koska pienten lasten ei ajatella ymmärtävän vielä uskoontuloa. Muita erimielisyyksiä on esimerkiksi se, kuka voi toimia pappina. Osa suuntauksista hyväksyy papeiksi vain miehet, osa myös naiset. 

Ekumenia on toimintaa, jonka tarkoituksena on yhdistää kristittyjä. Arkipäivän ekumeniaa on esimerkiksi se, että helluntailaiset, ortodoksit ja luterilaiset rukoilevat yhdessä. Virallisemmalla tasolla ekumenia tarkoittaa vaikkapa sitä, että eri suuntausten välillä käydään virallisia oppikeskusteluita. Näiden tarkoituksena on ymmärtää toisella tavalla uskovia sekä oikaista mahdollisia väärinkäsityksiä. 


Suomen ekumeeninen neuvosto (SEN) ja kansainvälisesti Kirkkojen maailmanneuvosto (KMN) ovat keskeisiä ekumeenisia järjestöjä. Ekumenian tunnuksena käytetään laivaa, jonka mastona on risti. 

2. Tutustu Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sanastossa olevaan määritelmään ekumeniasta: https://evl.fi/sanasto/-/glossary/word/Ekumenia

3. Tee muistiinpanoihisi miellekartta ekumeniasta. Voit halutessasi piirtää keskelle ekumeenisen liikkeen tunnuksen. Voit etsiä se kuvahaulla netistä: "ekumenia logo".



Lisätietoa ekumeniasta löydät Suomen ekumeenisen neuvoston nettisivulta: www.ekumenia.fi

keskiviikko 22. huhtikuuta 2020

Etätehtävä: Ramadan (yläkoulu)

Opettajalle: Tehtävä liittyy 7.-9. -luokkien opetussuunnitelman sisältöalueeseen S2: Uskontojen maailma.

Opetuksessa käsiteltäviä sisältöjä ovat uskonnot ja uskonnottomuus maailmassa ja Suomessa, uskontojen tunteminen osana kulttuurista yleissivistystä sekä uskonnot tieteellisen tarkastelun kohteena. Keskeisinä aiheina ovat uskonnot yksilön ja yhteiskunnan voimavarana sekä uskonnon ja kulttuurin vuorovaikutus eri puolilla maailmaa, uskontojen vaikutukset yhteiskuntiin ja kulttuuriin, uskontokritiikki sekä uskontojen näkyvyys populaarikulttuurissa. Valittavien sisältöjen tulee auttaa oppilasta ymmärtämään uskontojen käsittelyä mediassa ja sen kriittistä arviointia sekä uskontojen välistä vuorovaikutusta ja dialogia.

Ohje oppilaalle:
1. Avaa sivusto: www.juhlakalenteri.fi

  • Napauta ylävalikosta kohtaa: "Kalenteri"
  • Valitse huhtikuu
  • Etsi huhtikuun päivistä se päivä, jossa lukee "Ramadan-paasto alkaa". Napauta sitä.
  • Napauta vielä "+ Lisätietoa juhlasta"
  • Lue ja opiskele teksti

  • Lue ja opiskele teksti

3. Kirjoita omin sanoin tiivistelmä ramadanista lukemiesi tekstien pohjalta. Huolehdi, että tiivistelmässä tulee esille ainakin seuraavat asiat:
  • Mikä on ramadan?
  • Ketkä paastoavat? Ketkä on vapautettu paastosta?
  • Milloin paastoava muslimi saa syödä ramadanin aikana?
  • Mikä on ramadanin hengellinen merkitys?
  • Mikä on iftar?
  • Mikä on id al fitr?
  • Miten korona vaikuttaa tämän vuoden ramadaniin?


Etätehtävä: Ramadan (alakoulu)

Opettajalle: Tehtävä liittyy 3.-6. -luokkien opetussuunnitelman sisältöalueeseen S2: Uskontojen maailma.


Opetuksen sisältöjä ovat kristinusko, muut uskonnot ja uskonnottomuus suomalaisessa kulttuurissa ja arjessa. Tutustutaan erityisesti koulun lähialueella vaikuttaviin uskonnollisiin yhteisöihin ja niiden pyhiin tiloihin. Opetuksessa tarkastellaan Suomen ja Euroopan katsomuksellista ja uskonnollista taustaa ja nykytilaa. Sisällöt valitaan niin, että muodostuu kokonaiskuva Euroopan uskonnollisista juurista ja erityisesti juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin perussisällöistä ja merkityksestä. Sisältöjen valinnassa otetaan huomioon uskontoon liittyvien teemojen käsittely mediassa ja populaarikulttuurissa.

Ohje oppilaalle: 
  • Etsi huhtikuun päivistä se päivä, jossa lukee "Ramadan-paasto alkaa". Napauta sitä.
  • Napauta vielä "+ Lisätietoa juhlasta"
2. Lue teksti
Taustatietoa:
Muslimi tarkoittaa islaminuskoista henkilöä.
Muslimeja asuu eri puolilla maailmaa. Esimerkiksi tekstissä mainituista tataareista ja turkkilaisista monet ovat muslimeita, mutta eivät kaikki. Eri maissa, eri perheissä ja eri ihmisillä on erilaisia tapoja myös uskonnon suhteen. Tekstissä esiteltyjä tapoja noudattavat monet muslimit, mutta eivät kaikki. 

3. Kirjoita muistiinpanoihisi otsikko: Ramadan

4. Kirjoita virkkeiden alut muistiinpanoihisi ja keksi niille järkevä lopetus oppimasi mukaan. Kirjoita omin sanoin, älä kopioi tekstiä suoraan lukemastasi tietotekstistä. Huomaa, että näihin ei ole yhtä oikeaa vastausta, vaan eri oppilaat voivat keksiä erilaisia tiedollisesti oikeita lopetuksia.

a) Ramadan-kuukausi on..
b) Auringon laskiessa..
c) Ramadanin aikana muslimit syövät ainoastaan..
d) Paasto tarkoittaa sitä, että..
e) Paastovelvollisuus koskee..
f) Ramadanin tärkein yö on voiman yö, silloin..
g) Ramadan paasto päättyy..



maanantai 20. huhtikuuta 2020

Etätehtävä: Keksi eettinen tarina (yläkoulu)

Opettajalle: Etätehtävä liittyy 7.-9. -luokkien opetussuunnitelman sisältöalueeseen S3: Hyvä elämä.

Valittavien sisältöjen tulee avata elämänkysymyksiä ja ikäkauteen sekä minäkuvaan liittyviä pohdintoja. Opetuksessa käsitellään ajankohtaisia ja yhteiskunnallisia eettisiä kysymyksiä kuten ekososiaalinen sivistys, osallistuminen ja vaikuttaminen yhteisöissä ja yhteiskunnassa sekä uskonnot rakentamassa yhteiskunta- ja maailmanrauhaa. Sisällöissä tulee korostua opiskeltavan uskonnon etiikka ja muiden uskontojen ja katsomusten etiikka sekä YK:n Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus. Tarkastelun kohteena ovat myös ihmisoikeuksien loukkaukset kuten holokausti. Sisältöjen valinnassa huomioidaan uskonnon ja katsomuksellisten kysymysten merkitys ihmisenä kasvamisessa.

Ohje oppilaalle:
Kopioi alla oleva teksti itsellesi ja täydennä se ohjeiden mukaan.

Ystäväni [keksityn ystäväsi nimi] rikkoi pääsiäislomalla virallisia koronaohjeistuksia. [kerro tässä mitä hän teki]. Jotkut ajattelevat, että hän toimi väärin, koska [kerro tässä jotain syitä sille, miksi voisi ajatella ystäväsi toimineen väärin]. Toisaalta, jotkut ovat sitä mieltä että hän oli oikeutettu toimimaan niin, koska [kerro tässä miksi voisi ajatella että ystäväsi toimi hyväksyttävällä tavalla]. Ymmärrän häntä, sillä [kerro tässä mikä hänen toiminnassaan herättää sinussa ymmärrystä ja sympatiaa]. Toisaalta ajattelen, että [kerro mikä hänen toiminnassaan on sinulle vaikeaa hyväksyä]

keskiviikko 15. huhtikuuta 2020

Etätehtävä: keksi eettinen tarina suklaamunan yllätyksestä (alakoulu)

Opettajalle: 

Etätehtävä liittyy 3.-6. -luokkien opetussuunnitelman sisältöalueeseen S3: Hyvä elämä.

Keskeisiä sisältöjä ovat ihmisarvo, elämän kunnioittaminen ja luonnon vaaliminen. Pohdinnan kohteena ovat oppilaan omat valinnat ja toiminnan taustalla vaikuttavat arvot sekä globaali vastuu. Tärkeitä sisältöjä ovat elämäntaidot, itsetuntemus ja kokonaisvaltainen hyvinvointi. Tutustutaan opiskeltavan uskonnon keskeisiin eettisiin opetuksiin sekä eri uskontojen ja katsomusten yhteisiin eettisiin käsityksiin. Käsitellään YK:n Lapsen oikeuksien sopimusta. Sisällöt antavat oppilaalle välineitä eettiseen keskusteluun ja omien näkemysten perustelemiseen sekä uskonnoista käytävään keskusteluun.

Ohje oppilaalle:
tarvikkeet:
- kynä, sakset ja paperia
- pääsiäismunan yllätys
- kännykkä, jolla ottaa kuvat työstä
Söitkö loman aikana pääsiäismunia? Saitko niistä jonkin yllätyksen? Voit valita yhden niistä tämän tehtävän tekemiseen tai voit piirtää juuri sellaisen yllätyksen kuin haluat.
1. Keksi pääsiäismunahahmollesi eettinen valintatilanne, eli tilanne, jossa pitäisi päättää mikä on oikea ja hyvä tapa toimia. Käytä mielikuvitusta! Kirjoita se paperille. 
2. Leikkaa kaksi isoa puhekuplaa paperista. 
3. Kirjoita puhekupliin pääsiäismunahahmosi ajatuksia siitä, mitä hänen pitäisi tilanteessa tehdä. Kirjoita toiseen lappuun ne ajatukset, jotka ovat mielestäsi eettisesti oikein ja toiseen lappuun ne ajatukset, jotka ovat mielestäsi eettisesti väärin. Eettiset valintatilanteet ovat usein monimutkaisia, joten ei haittaa vaikka samoja ajatuksia olisi molemmilla puolilla, kunhan sinulla on joku syy siihen, miksi olet sijoittanut ajatukset valitulla tavalla. 
4. Aseta pääsiäismunayllätys ja puhekuplat pöydälle tai lattialle ja ota niistä valokuva.
5. Kirjoita joko vihkoon tai opettajan kanssa sovittuun paikkaan oma pohdintasi siitä, mikä sinun mielestäsi olisi keksimässäsi tilanteessa ollut oikea tapa toimia. 


keskiviikko 8. huhtikuuta 2020

Etätehtävä: Nuori kaukaisesta maasta - kuuntele ja keskustele

Opettajalle:
Tämä tehtävä sopii lukioon ja yläkouluun. Kuuntelutehtävän kertomus kertoo turvapaikanhakijan kokemuksista ja sopii esimerkiksi ihmisoikeuksien, moraalisen toiminnan ja sen rajoitteiden sekä kansalaistottelemattomuuden käsittelyyn. Suosittelemme, että opettaja kuuntelee tai lukee tarinan ensin itse ja arvioi sen soveltuvuuden omalle ryhmälleen. On hyvä antaa opiskelijoille mahdollisuus työstää kertomuksen herättämiä tunteita joko opettajan tai opiskelijaryhmän kanssa. Keskustelukysymyksiä varten opiskelijat kannattaa jakaa valmiisiin ryhmiin, jotta kukaan ei jää yksin. Esimerkiksi Meetsissä tai Teamsissa opettaja voi tehdä valmiit ryhmät etukäteen ja näin varmistaa, että myös hän pääsee niihin vierailemaan.

Kertomuksen taustaa:
Kertomus kuuluu moninaisuus-oivallus-dialogi eli MOD-koulutuskokonaisuuteen. Kertomuksen taustalla on useamman ihmisen tosielämän tarinat. MOD:issa tähdätään yhdenvertaisuuden ja ihmisoikeuksien toteutumiseen, ja osallistavat menetelmät sekä dialogisuus ovat keskeisiä toiminnalle. Kertomus on mukaelma Anna-Leena Klemetti-Faleniuksen alkuperäisestä kertomuksesta.


Ohje opiskelijalle:

1. Kirjoita itsellesi ensin kertomuksen henkilöt:

- äiti
- nuori
- tyyppi
- poliisi
- matkustaja
- matkustajan puoliso
- matkustajan lapsi
- lentoemäntä

2. Kuuntele tai lue kertomus

3. Keskustelkaa pienissä ryhmissä seuraavista kysymyksistä:
a) Millaisia ajatuksia ja tunteita kertomus herätti?
b) Kenen näkökulma kosketti eniten? Miksi?
c) Miten kertomus voisi tästä jatkua?
d) Kerro muulle ryhmälle, millaiseksi kuvittelit Nuoren. Sukupuoli? Ikä? Perhetausta? Vertailkaa mielikuvianne.
e) Kuka mielestäsi olisi voinut auttaa kertomuksen nuorta eniten?
f) Kenen/keiden velvollisuus olisi ollut auttaa nuorta matkan varrella?
g) Millaiset asiat vaikuttavat siihen, että meidän on vaikea toimia oikein, vaikka tietäisimme, mikä on oikein?

4. Tutustu YK:n ihmisoikeuksien julistukseen: www.ihmisoikeudet.net/ihmisoikeudet/ 
a) Mieti, mihin kaikkiin artikloihin kertomus liittyy.
b) Muuttuuko ajatuksesi eri henkilöiden vastuista perusteluineen, jos niitä katsotaan ihmisoikeuksien kautta?
Sopikaa, miten tehtävät käydään läpi: keskustellen ryhmissä tai yksilötehtävänä kirjallisesti.


perjantai 3. huhtikuuta 2020

Etätehtävä: pääsiäisen ja joulun ajan rituaalit kristillisessä maailmassa

Tehtävä sopii lukioon ja soveltuvin osin myös yläkouluun. Tehtävän tekemiseen tarvitaan englanninkielen taitoa.


Ohje opiskelijalle:
1. Tutustu alla oleviin lähteisiin.
2. Laadi kaksi käsitekarttaa, toinen pääsiäisestä, toinen joulusta. Pohdi erityisesti miten luokittelet tiedot käsitekarttaan. Voit valita itse luokitteluperusteen. Nimeä työsi sen mukaisesti. Esim. jos karttasi otsikko on "Eri maiden kiinnostavimmat pääsiäisperinteet", karttasi näyttää hieman erilaiselta kuin kartta, jonka otsikko on "Mitä yhteistä on Suomen, Ukrainan, Filippiinien ja Espanjan pääsiäisperinteissä?" Huolehdi kuitenkin, että otsikkosi on sellainen, että eri kirkkokuntien erityispiirteet tulevat esille.



Pääsiäinen
a) Perustietoa pääsiäisestä Suomen ev.lut. kirkon sivuilla:
https://www.helsinginseurakunnat.fi/artikkelit/paasiainen
b) Pääsiäisen viettoa Ukrainassa:
https://sukofamily.org/ukrainianrussian-orthodox-easter-traditions/
c) Pääsiäisen vietto Filippiineillä:
https://www.catholicsandcultures.org/philippines-holy-week-takes-penitential-tone
d) Video: Semana santa Espanjassa:
https://www.youtube.com/watch?v=OCbdrjUNoeM

Syventävää tietoa pääsiäisen vietosta eri tunnustuskunnissahttps://guardian.ng/sunday-magazine/ibru-ecumenical-centre/why-christians-have-different-approach-to-marking-easter/




Joulu
a) perustietoa joulusta Suomen ev.lut. kirkon sivuilla:
https://evl.fi/kirkossa/pyhapaivat/joulunpyhat#98563bf8
b) lyhyt video meksikolaisesta posada-perinteestä:
https://www.youtube.com/watch?v=QKnCAiN4k-w
c) video kristittyjen israelilaisten joulunvietosta:
https://www.youtube.com/watch?v=2MoipnfntSs
d) artikkeli venäläisestä joulunvietosta:
https://www.independent.co.uk/life-style/orthodox-christmas-when-why-how-russia-celebrate-date-14-january-greek-greece-catholic-church-a7512666.html









torstai 2. huhtikuuta 2020

Etätehtävä: kristillinen musiikki maailmalla

Tämä etätehtävä sopii sekä lukioon, että yläkouluun.
Tehtävä on ideoitu Suomen uskonnonopettajain liiton Facebook-ryhmässä.
Tehtävän toisen osan tekeminen vaatii opiskelijalta perustietoja eri kirkkokunnista.





Ohje opiskelijalle:

a) Levyraati:

Kirjoita muistiinpanoihisi soittolistan esiintyjät:

1. Hillsong
2. Meseret Mebrate
3. Ladysmith Black Mambazo
4. Lauren Daigle
5. Janella Salvador
6. Иису́сова
7. Sistine chapel choir
8. Lecrae
9. Saving Grace
10. Piia Vitanen
11. LAST
12. Diante do Trono
13. Sione Liti

Kuuntele soittolistan kappaleet ja anna kullekin kappaleelle arvosana 4-10.https://www.youtube.com/playlist?list=PLw8CPCwAE5qTNXxRiUj7bY2kVUDDKpig3 

b) Tehtävä:
1. Valitse yksi kappale, joka liittyy ortodoksiseen perinteeseen. Perustele, mistä tunnistit sen.
2. Valitse yksi kappale, joka liittyy katoliseen perinteeseen. Perustele, mistä tunnistit sen.
3. Valitse yksi kappale, joka liittyy johonkin protestanttiseen perinteeseen. Perustele, mistä tunnistit sen.






Etätehtävä pääsiäisen tapahtumista: yhdistä kuva ja tarina

Sopii alakouluun ja yläkouluun.

Ensi sunnuntaina on palmusunnuntai ja siitä alkaa pääsiäisviikko, jota kutsutaan myös hiljaiseksi viikoksi. Tässä valmis tarina sekä pieni yhdistelypeli, jonka avulla oppilas tutustuu pääsiäisen keskeisimpiin tapahtumiin ja keskiaikaiseen eurooppalaiseen taiteeseen.

OPS 3.-6. luokat: Sisällöissä keskitytään uskonnon lähteisiin, pyhiin kirjoihin ja henkilöihin sekä musiikkiin, symboleihin, pyhiin paikkoihin ja rakennuksiin. Tärkeitä sisältöjä ovat opiskeltavan uskonnon oppi, tavat, rituaalit ja yhteisöt sekä uskonnon sisäinen monimuotoisuus. Tarkastellaan uskonnon keskeisiä kertomuksia ja niiden vuorovaikutusta taiteen, tieteen ja kulttuurin kanssa.



OPS 7.-9. luokat: Opetuksen sisällöiksi valitaan opiskeltavan uskonnon syntyyn, sen monimuotoisuuteen ja suhteeseen muihin uskontoihin liittyviä teemoja. Tarkastelun kohteena ovat opiskeltavan uskonnon juuret, lähteet, oppi ja opetukset sekä symbolit, levinneisyys ja vaikutus eri puolilla maailmaa ja Suomessa. Keskeisiä sisältöjä ovat opiskeltavan uskonnon kulttuurivaikutuksiin liittyvät aiheet.


Oppilaan ohje:

1. Lue tarina pääsiäisen tapahtumista osoitteessa: https://www.pearltrees.com/s/file/preview/217033609/Intro.pdf?pearlId=298137064  
2. Mene soitteeseen https://www.educaplay.com/learning-resources/5349934-paasiaispeli.html
3. Paina Start. (jos väliin tulee mainos, paina 'skip ad')
4. Yhdistä teksti ja kuva klikkaamalla niitä peräjälkeen.
5. Sanonta "pestä kätensä jostain asiasta" on saanut alkunsa tästä kertomuksesta. Selvitä mitä se tarkoittaa (esim. Google- haulla). Keksi esimerkki jossa käytät sanontaa.
5. Mieti yksi tai kaksi kysymystä tekstistä ja kuvista. Jakakaa kysymykset luokan oppimisalustalla ja miettikää yhdessä vastauksia niihin.

Iloa pääsiäisen odotukseen!


P.S. Oppilaille voi antaa tehtäväksi tutustua oheiseen kuvaukseen virpomisperinteesta ja etävirpoa mahdollisimman monta ihmistä.



Virpomisperinteessä yhdistyy Venäjältä ja itäisestä Suomesta peräisin oleva virpomisperinne ja läntisen Suomen trulliperinne.

Idän ortodoksisessa perinteessä koristelluilla pajunoksilla virvottiin perheenjäseniä, sukulaisia ja lähimpiä naapureita. Tällä muisteltiin sitä, kun Jeesus ratsasti Jerusalemiin ja ihmiset vastaanottivat hänet juhlien ja heiluttamalla palmunoksia. Virpomisen tarkoitus oli toivottaa kaikkea hyvää ja Jumalan siunausta.

Trulliperinne on tullut meille Ruotsista. Sana trulli tulee ruotsin kielen sanasta troll, joka tarkoittaa peikkoa ja nykyisin myös noitaa. Trullit olivat alunperin syrjäytyneitä vanhoja naisia, jotka kulkivat pitkäperjantain ja pääsiäislauantain välisenä yönä leikkaamassa eläimiltä karvoja tai nahanpalasia, jotta saisivat naapuritalon onnen itselleen. Jumalan suojelevan vaikutuksen ajateltiin olevan juuri tuona yönä kaikkein heikoin Jeesuksen kuoleman vuoksi. Länsi-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla virpomispäivä onkin perinteisesti ollut pääsiäislauantai.


Lähde: Uskontotuntiunelmia (2019) luokka pukeutuu pääsiäiseen)







keskiviikko 1. huhtikuuta 2020

Etätehtävä: Levyraati kristillisestä musiikista

Tämä tehtävä sopii sekä alakouluun, että yläkouluun. 
Se liittyy opetussuunnitelmassa sisältöalueeseen S1: Suhde omaan uskontoon.

OPS 3.-6. luokat: Sisällöissä keskitytään uskonnon lähteisiin, pyhiin kirjoihin ja henkilöihin sekä musiikkiin, symboleihin, pyhiin paikkoihin ja rakennuksiin. Tärkeitä sisältöjä ovat opiskeltavan uskonnon oppi, tavat, rituaalit ja yhteisöt sekä uskonnon sisäinen monimuotoisuus. Tarkastellaan uskonnon keskeisiä kertomuksia ja niiden vuorovaikutusta taiteen, tieteen ja kulttuurin kanssa.

OPS 7.-9. luokat: Opetuksen sisällöiksi valitaan opiskeltavan uskonnon syntyyn, sen monimuotoisuuteen ja suhteeseen muihin uskontoihin liittyviä teemoja. Tarkastelun kohteena ovat opiskeltavan uskonnon juuret, lähteet, oppi ja opetukset sekä symbolit, levinneisyys ja vaikutus eri puolilla maailmaa ja Suomessa. Keskeisiä sisältöjä ovat opiskeltavan uskonnon kulttuurivaikutuksiin liittyvät aiheet.





























Ohje oppilaalle:

1. Kirjoita muistiinpanoihisi allekkain:
a) Palestrina
b) Novospassky
c) Immanuel
d) Project 86
e) Hillsong
f) Audile
g) virsi 600
h) Väsyneet maan

2. Kuuntele linkistä 
https://www.youtube.com/playlistlist=PLw8CPCwAE5qSsgDkAOm4JG31gKKLroer2
soittolista, jossa on kahdeksan kappaletta.

3. Kirjoita kunkin musiikin jälkeen muistiinpanoihisi oikeaan kohtaan kyseisestä kappaleesta arvio:
a) arvosana 4-10
b) kolme sanaa, jotka sinulle tulivat mieleen tätä kuunnellessa

LISÄTEHTÄVÄ:
Selvitä seuraavien sanojen merkitykset ja kirjoita ne lyhyesti muistiinpanoihisi:
a) Kyrie
b) Immanuel
c) Goljat