torstai 30. marraskuuta 2017

Joulukalenteri: Tunnetaitoja ja vahvuuksia lukukauden viimeisille päiville




Tässä blogissa avautuvat joulukalenterimme 3. ja 4. luukku. Harjoittelemme tunne- ja vuorovaikutustaitoja sekä palautteen antamista ja askartelemme omia tuotoksia. Tämän vuoden joulukalenterissa on työskentely jokaiselle adventtiviikolle interaktiivisen Jouluikonin pohjalta. Voit hyödyntää Jouluikonia ja siihen upotettua symboliikkaa, taustatietoa ja tehtävämateriaalia muutenkin opetuksessa kuvan- ja kulttuurinlukutaidon edistämiseksi. Kurkkaa ja hyödynnäjoulukalenterimme aikaisemmat luukut edellisestä blogitekstistä!


Tämän kertaisissa työskentelyissä syvennämme oppimisprosessia ja kuvanlukemisen prosessia Jouluikonin ja aiempien tehtävien pohjalta. Voit vapaasti itse arvioida. miten haluat eri luukkujen työskentelyjä hyödyntää vaikka irrallaankin toisistaan tai siirtämällä niiden pedagogisen idean johonkin toiseen kertomukseen tai ilmiöön.


Löydät tehtävät myös interaktiivisesta kuvasta Tuota kuvaa -symbolin alta.



3.luukku: Tunne- ja vuorovaikutustaitojen harjoittelu Jouluikonin avulla


Välineet: tulostettava ja sähköinen Jouluikoni, kertomukset, tunnekortit valmiiksi leikattuna, kommenttikuplat. Löydät 3. adventintyöskentelyn välineet kootusti verkosta materiaalipalvelustamme.


1. Lämmitellään ja harjoitellaan tunnetaitoja tunnekorteilla

Luo luokkaan tai tilaan mukava rinki tai puolikaari, jossa kaikki istuvat joko tuoleilla tai lattialla samalla etäisyydellä toisistaan. Ota esiin tunnekortit ja kerro, että tänään harjoitellaan tunnetaitoja ja tunteiden tunnistamista. Aluksi voitte lämmitellä niin, että ohjeistat oppilaita matkimaan omaa ilmettäsi, kun teet naamallasi jonkin tunteen. Anna sitten muutaman oppilaan tehdä ensin ja kiinnitä huomiota turvallisen tilan luomiseen ja keskittymiseen. Ei tarvita edes sanoja, vaan voit korostaa, että nyt harjoitellaan keskittymistä ja ilmeiden lukemista ilman sanallista ilmaisua.


Lämmittelyn jälkeen harjoitellaan eri tunteiden tunnistamista tunnekorteista. Käykää läpi tunnekortteja yksi kerrallaan ja miettikää yhdessä, mikä tunne on kyseessä kussakin kortissa. Tämän jälkeen voit pitää kortteja itse esillä tai antaa oppilaista jonkun poimia aina yhden kortin pinosta. Ohjeista oppilaita niin, että puhumatta kosketetaan omaa kättä eläytyen kulloinkin tulevan kortin tunteen mukaan kuitenkin kaikessa rauhassa. Esimerkiksi: Ilo -kortin noustessa lapset tarttuvat omaan käteensä iloisesti. Puheeton toiminta ohjaa lapsia harjoittelemaan keskittymistä ja kärsivällisyyttä ihan omalla tavallaan. Lopeta ilo-korttiin. Lopuksi kätellään vielä vieruskaveria molemmilta puolilta iloisesti.


2. Liitetään tunnekortit Jouluikonissa esiintyviin kertomuksiin


Käykää lämmittelyn jälkeen yhdessä läpi jouluun liittyviä Raamatun kertomuksia, jos niitä ei ole käsitelty aikaisemmin. Tulostetta tai sähköistä Jouluikonia voi käyttää kerronnan tukena kertomuksen tapahtumien ja henkilöiden mieleen palauttamisessa. Pohtikaa eri henkilöiden tunnetiloja kertomuksen eri vaiheissa ja esittäkää ja imitoikaa niitä kehollisesti. Anna oppilaiden etsiä tunnekorteista tunnetta vastaava ja kerätkää niitä kuvan päälle jos se on vaikka lattialla tai keskellenne näkyviin.

Esimerkkikysymyksiä pohdintaan:

  • Mitä luulet Marian tunteneen kertomuksen eri vaiheissa? Mitä hän tunsi, kun sai kuulla enkeliltä odottavansa lasta? Entä, kun hän matkusti Joosefin kanssa Betlehemiin? Miltä hänestä tuntui, kun kunnon yösijaa ei löytynytkään? Entä Jeesuksen syntymän jälkeen?
  • Mitä tunteita Joosefilla heräsi, kun hän sai kuulla kihlattunsa Marian olevan raskaana? Mitä hän tunsi saatuaan enkeliltä ilmoituksen? Entä miltä Joosefista tuntuu heidän matkustaessaan Betlehemiin? Mitä tunteita Joosefilla on Jeesuksen synnyttyä?
  • Mitä eri tunteita paimenilla on, kun he kohtaavat enkelin?
  • Mitä eri tunteita tietäjillä on, kun he etsivät ja löysivät Jeesus-lapsen? Mitä eri tunteita Herodeksella oli, kun hän kuuli tietäjien aikeista?


3. Mietitään, mitä ajatuksia tai kommentteja Jouluikonin hahmoilla voisi olla

Anna jokaiselle ryhmäläiselle oma puhekupla. Jokainen oppilas miettii, mikä oli kertomusten miellyttävin tai mielenkiintoisin kohta tai asia omasta mielestä. Omaan puhekuplaan kirjoitetaan ajatus tai kommentti, joka kyseisessä tilanteessa jollakulla voisi herätä. Niistä voi koota kollaasin Jouluikonista tulostetun kuvan ympärille joko luokan seinälle tai vaikka sähköiselle Padlet -taululle. Oppilaat ottavat tuotoksistaan kuvan ja lähettävät sen opettajan luomalle sähköiselle padlet -taululle jouluikonikuvan ympärille.


Ryhmätyövinkki: Työskentely on mahdollista toteuttaa myös yhteistoiminnallisesti, jolloin oppilaat kokoavat ryhmissä kertomuksen tapahtumat julisteisiin ja lisäävät ajatuksia ja tunnetiloja puhekuplina, väreinä ja ilmeinä. Lopuksi tuotokset esitellään muulle ryhmälle.



 

4. luukku: Omien vahvuuksien tunnistamista, askartelua ja ideoita vertaisarviointiin



Materiaalipankkimme arviointituotteet ovat uuden opetussuunnitelman myötä löytäneet käyttäjänsä teistä opettajista. Niitä on katsottu jo yli 50 000 kertaa. Halusimme luoda lukuvuoden päätöksen uuden opetussuunnitelman hengessä antaen esimerkin lempeästä ja helposta tavasta antaa lasten arvioida itseään ja toisiaan askarrellessaan.



Itsearviointi tähtiä valitsemalla

Joululoman alla erilaisia vahvuuksia nimeäviä tähtiä voi hyödyntää askartelussa. Anna oppilaiden pohtia seuraavia kysymyksiä ja anna jokaisen valita niiden avulla itselleen kolme tähteä:

  1. Missä kolmessa asiassa olen kehittynyt tänä syksynä eniten?
  2. Missä kaikessa olen hyvä?
 Vaihtoehtoisesti/lisäksi voi miettiä niitä asioita, joissa haluaa kehittyä tulevan vuoden aikana.

Askarrellaan arviointitähdille tähtitaivas

Toteuttakaa sen jälkeen työn tausta hylkimistekniikalla, jolloin

  • Paperille piirretään ensin tähtikuvioita kynttilällä tai öljyvahaliidulla. Tähden muotoon voi ottaa mallia arviointitähdistä tai Jouluikonista (laittamalla lomittain ristejä).
  • Tämän jälkeen paperille maalataan vesiväreillä erilaisilla yötaivaan sävyillä (sininen, musta, violetti tai muu lasten ajattelema yön väri).
  • Lopuksi valitut tähdet leikataan irti ja liimataan yötaivaalle.
  • Kootaan töistä luokan, luokkien tai jopa koulun yhteinen tähtitaivas.
  • Lisätyönä maalin kuivumista odotellessa voi piirtää erilliselle paperille omakuvan, jonka leikkaa irti ja liimaa valmiiseen työhön tähtien lisäksi.

Tähtiä ja maalaustekniikkaa on mahdollista hyödyntää myös joulukorttien teossa. Oppilaat voivat miettiä, minkä tähden haluaisivat antaa luokkakaverille tai perheenjäsenelle. Maalattu taustapaperi voidaan leikata pienemmiksi osiksi tai oppilaat voivat maalata useampia pieniä papereita, jotka liimataan kartongille. Tähdet liimataan kortteihin.

Iloiset kiitokset kuluneesta vuodesta ja hyvän joulun toivotukset:

Lämpimät ja syvät kiitokset tästä syksystä ja lukuvuodesta teille kaikille! Parhaimmillaan blogiamme on tänä syksynä luettu lähes 3000 kertaa yhden vuorokauden aikana. Materiaalipankissamme on vieraillut yli 90 000 kävijää. Olemme kohdanneet tänä vuonna yli 1500 ja kouluttaneet yli 800 kasvatusalan ammattilaista. Nähdään tammikuussa Educa-messuilla ja keväällä 2018 maksuttomissa UPEAT-koulutuksissa!¨

Jouluisin terveisin,

Mari Huotari, Salla Vainio ja Essi Ikonen, Uskonnonopetus.fi -kouluttajat.


Arviointimateriaali työsi tukena:


Lisää joulukalenteriimme liittyviä linkkejä:






maanantai 20. marraskuuta 2017

Joulukalenteri - Kuvanlukutaitoa ja moniaistista työskentelyä interaktiivisen Jouluikonin pohjalta

Joulukalenterissa syvennymme joulun kuvaperinteeseen sekä kuvanlukutaitoa tukeviin moniaistisiin työskentelyihin, jotka voit toteuttaa oppilaiden kanssa joulun alla. Kalenterissa on työskentely jokaiselle adventtiviikolle, mutta voit hyödyntää Jouluikonista tehtyä interaktiivista Thinglink-kuvaa myös muuten opetuksessa. 

Tässä blogissa on adventtikalenterimme 1. ja 2. luukku. Tunnetaitoja ja arviointia tukevat 3. ja 4. luukun löydät seuraavasta blogipostauksestamme.

Jouluikonin on maalannut Ulla Vaajakallio. Sen symboliikkaa meille on avannut Sirpa Okulov, joka toimii kasvatusasiain koordinaattorina ortodoksisessa kirkkohallituksessa. Läntisissä kirkkokunnissa 1. adventti on kirkkovuoden aloitus. Ortodoksinen kirkkovuosi taas alkaa syyskuun 1. päivänä ja joulun alla syvennytään joulupaastoon. Adventin ja joulupaaston merkitys on kuitenkin samanlainen: valmistautuminen joulun viettoon.

1.luukku: Kuvan moniaistista kokemista


Ensimmäisessä luukussa lähestymme kuvaa kokemuksen ja tulkinnan kautta. Jouluikonin hahmot ja tapahtumat voivat olla lapsille ja nuorille jo ennestään tuttuja. Opettajana voi myös tuntua tehokkaalta ajankäytöltä lähteä suoraan "asiaan", jonka monesti ajatellaan olevan tiedollisia sisältöjä. Malta kuitenkin mielesi ja anna oppilaiden kokea kuvaa hetki rauhassa omista lähtökohdistaan. Näin kaikilla on mahdollisuus liittyä työskentelyyn ja he motivoituvat kuvan tulkintavaiheeseen paremmin.

Koe kuvaa -tehtävät houkuttelevat oppilaan lempeästi sisälle kuvaan: tällä tasolla ei ole oikeita vastauksia eikä tarvitse osata mitään. Nouskaa ylös ja tarkastelkaa kuvaa eri aisteja ja kehoa hyödyntäen. Voitte miettiä hetken kuvaa hiljaa katsottuanne esimerkiksi:
  • Mitä tuoksuja, värejä tai ääniä kuvassa on?
  • Kun oppilaat sulkevat silmänsä hetkeksi ja katsovat kuvaa mielessään, miltä kuvassa tuntuu: onko heillä kylmä vai lämmin? Mikä vuodenaika heidän mielestään kuvassa on? Entä miltä vielä silmät suljettuina kuvassa voisi tuoksua? Entä jos siellä voisi maistaa jotain, miltä se maistuisi?
  • Kun silmät taas avataan, minkälaisia asentoja ja liikkeitä kuvassa on? Näyttäkää niitä keholla ja toistakaa toistenne liikkeitä yhdessä.
  • Minkä tuntuisia pintoja kuvassa voisi olla? Löydätkö niitä liikkumalla ja tunnustelemalla luokassa?
  • Missä kohtaa kuvassa haluaisit itse olla? Jakakaa kokemuksia pareittain tai kolmen hengen ryhmissä ennen kuin siirrytte tiedolliseen vaiheeseen.
Koe kuvaa -tehtäviä on upotettu myös Thinglink-kuvan vasempaan alalaitaan ja tunnistat ne tästä symbolista.

Työskentelyn materiaalit kootusti.








2. luukku: Mitä kuva kertoo?

Toisessa luukussa kokemus kuvasta syvenee kuvaan, sen taustaan ja kontekstiin tutustumalla. Ennen kuin menette katsomaan kuvan symboliselityksiä tai lukemaan kertomuksia Jouluikonin taustalla, anna oppilaiden itse lukea ja tutkia kuvaa. Kysy heiltä,
  1. mitä tuttuja symboleita tai asioita näette kuvassa?
  2. mitä nuo symbolit ja asiat merkitsevät tai mistä ne heitä muistuttavat?
  3. mihin tapahtumiin tai kertomuksiin he liittäisivät Jouluikonissa näkyviä asioita?
Jouluikonissa on kuvattu useita eri evankeliumeissa kuvattuja tapahtumia: jotkut niistä ovat meille tutumpia kuin toiset. Interaktiiviseen kuvaan on upotettu tietoa kuvaan liittyvästä symboliikasta sekä taidehistorian aikakaudesta ja ne Raamatun tapahtumat, joihin kuva liittyy.
Työskentely voidaan toteuttaa esimerkiksi kuuntelu- ja keskittymisharjoituksena. Aikuinen lukee tai Raamatun kertomus luetaan yhdessä ääneen. Sen jälkeen voidaan katsoa kuvaa vielä yhdessä ja miettiä, mitä uutta kuvassa nyt näiden kertomusten pohjalta avautuu ja näkyy. 

Oppilaat voivat myös lukea kertomukset itse ja tutustua kuvaan itsenäisesti tai ryhmissä työskennellen.

Lue ja tulkitse -tehtävät on upotettu myös Thinglink -kuvan vasempaan alalaitaan. Tunnistat ne tästä symbolista.

Työskentelyn materiaalit kootusti.


Kuvan kokemisvaihe on tehtävätyypeistämme kuvanlukutaidon edistämisessä ensimmäinen. Sen jälkeen edetään lukemisen ja tulkinnan vaiheeseen ja kolmas vaihe on tuottamisen vaihe. Joulukalenterin seuraavissa luukuissa harjoitellaan tunne- ja vuorovaikutustaitoja Jouluikonin avulla, tunnistetaan omia vahvuuksia tähtien johdattamana ja askarrellaan joulukortteja luokkakavereille sekä muille läheisille.

Joulukalenterin luukut aukeavat blogimme lisäksi kootusti materiaalipankissamme. 

Tutustu muihin maksuttomiin kuvanlukutaitoa edistäviin materiaaleihimme.

Maksutonta koulutusta kuvanlukutaitoteemasta keväällä 2018.


Hyviä hetkiä Jouluikonin parissa toivottaen,

Agricolan kouluttajat Mari Huotari ja Salla Vainio



torstai 2. marraskuuta 2017

Avoimet kulttuuriaineistot opetuksessa

Tekeekö mielesi leikkiä kuvien kanssa ja auttaa oppilaita muodostamaan suhde kulttuuriaarteisiin? Avointen aineistojen avulla se onnistuu ilman huolta tekijänoikeusrikkomuksista. Tässä muutamia vinkkejä avointen aineistojen hyödyntämiseen opetuksessa. Vieraskynäilemässä avoimen kulttuurin edistämisen ammattilainen Laura Sillanpää. 



Avoimet aineistot ovat Internetistä löytyviä aineistoja, joita kuka tahansa voi vapaasti:

1)      ladata omaan tai laajempaan käyttöön,
2)      muokata, yhdistellä tai käyttää osana jotakin kokonaisuutta sekä
3)      jakaa eteenpäin Internetin eri kanavilla.

Avoimia aineistoja voi käyttää myös kaupalliseen toimintaan. Siksi käyttömahdollisuudet ovat lähes rajattomat. Ennen aineistojen käyttöä pitää kuitenkin selvittää, mitä ehtoja hyödynnettävien aineistojen käyttöön liittyy. Avoimien aineistojen käyttöehdot kerrotaan usein lisenssien avulla. Käytetyimpiä lisenssejä ovat Creative Commons -lisenssit PD, CC0 ja CC BY. PD ja CC0 tarkoittavat, että kuvat ovat täysin vapaassa käytössä. CC BY –merkintä tarkoittaa, että kuvaa saa vapaasti käyttää, kun sen kuvan tekijä ja/tai sen oikeuden haltija mainitaan kuvan yhteydessä.

 Monet museot, arkistot ja kirjastot ovat “avanneet” historiaamme ja kulttuuriperintöömme liittyviä aineistoja avoimiksi aineistoiksi.. Aineistot voivat olla esimerkiksi valokuvia, kuvia taideteoksista, karttoja, videoita tai äänitallenteita.Organisaatiot avaavat aineistoja, jotta mahdollisimman moni löytäisi ne ja käyttäisi niitä luovasti. Kulttuuriaineistoista on tehty esimerkiksi:


       GIF-animaatioita esim.Haavoittunut enkeli
       Pelejä esim. Runeberg-aiheinen runopeli
       Kankaita esim. itse suunnitellusta kankaasta tehty mekko
       Taideinstallaatioita esim. robottikoppakuoriainen

  
Esimerkki 1. Haavoittunut enkeli, Hugo Simberg, 1903. Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo
Haavoittunut enkeli -maalauskuva on avattu lisenssillä CC0. Se tarkoittaa, että kuva on tekijänoikeuksista vapaa. Sitä voi siis käyttää ilman ehtoja. Myös merkintää PD eli Public Domain voitaisi käyttää tässä yhteydessä.

On kuitenkin hyvien tapojen mukaista, että teoksen tekijä ja organisaatio ilmoitetaan, kun kuvaa tai siitä tehtyä uutta teosta jaetaan eteenpäin. Katso esimerkiksi, miten yllä olevaan kuvaan on viitattu gif-animaatiossa.


Esimerkki 2. Hietaniemenkrematorion kappeli, hautajaiset, siunaustilaisuus, 1950-luku. Kuvaaja: Väinö Kannisto. Helsingin kaupunginmuseo: 

Helsingin kaupunginmuseo tarjoaa yli 43 000 teos- ja valokuvaa lisenssillä CC BY. Se tarkoittaa, että museo pitää mainita aineiston lähteenä aina kun jakaa kuvia tai niistä tehtyjä uusia teoksia eteenpäin.

Organisaatioilla voi olla aineistojen yhteydessä myös tarkempia ohjeita siitä, miten niihin tulee viitata. Helsingin kaupunginmuseo vaatii, että kuvaajan nimi on mainittava, jos kuvaaja on tiedossa (katso esimerkiksi miten yllä olevaan kuvaan on viitattu).

Kuvissa esiintyviltä henkilöiltä on myös pyydettävä lupa, jos haluaa käyttää kuvia markkinointi- tai mainostarkoituksessa. Hyvin vanhojen kuvien kohdalla tämä on kuitenkin käytännössä aika vaikeaa.

Esimerkki 3. Diasarja Michelangelo kertooUskonnonopetus.fi 2017. 
Antti Huotari 2017 CC BY

Uskonnonopetus.fi on julkaissut tämän blogin alussa olevasta Michelangelo kertoo -diasarjasta muokattavan version materiaalipankissaan. Se on julkaistu lisenssillä CC BY, eli diasarjaa saa käyttää vapaasti ja sitä saa myös muokata, jakaa ja käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Alkuperäinen tekijä on kuitenkin mainittava uuden teoksen yhteydessä. Diasarjassa on käytetty avoimen kulttuurin lisenssillä julkaistuja kuvia. Jos näitä kuvia käytetään uudessa teoksessa, myös niiden alkuperäislähteet on mainittava. 

Eli jos muokkaat diasarjaa itse tai oppilaasi tekevät sen pohjalta töitä, pidä huolta siitä, että tekijätiedot on mainittu. Jos käytät esimerkiksi uudelleen yksittäistä diasarjassa olevaa verkosta otettua kuvaa, hae kuva alkuperäislähteestä ja viittaa siihen. Jos käytät diasarjan piirroskuvia, merkitse tekijä ja vuosiluku (Antti Huotari 2017). Jos käytät koko diasarjaa ja muokkaat siitä oman version, merkitse näkyviin: 

Muokattu teoksesta: Huotari, A. ja Ikonen, E. (2017) Michelangelo kertoo. Verkkojulkaisussa Ikonen, E. (toim.) Lue kuvaa. Agricola -opintokeskuksen julkaisuja 1. 
https://docs.google.com/presentation/d/1yK-AFjRGqGqSR2P9KY9HyjMFJh4ZuFuERTcl_tO-MtQ/edit#slide=id.g258cd4c262_0_6  [päivämäärä jolloin viitattu]

Diasarja on osa Lue kuvaa -materiaalia.


Avoimet aineistot opetuksessa

Vapaasti käytettävissä olevia aineistoja voidaan käyttää opetustilanteissa monella tapaa. Niiden avulla voidaan käsitellä erilaisia ilmiöitä, esimerkiksi ihmisoikeuksia sekä ihmisen ja ympäristön vuorovaikutukseen liittyviä kysymyksiä. Yksinkertaisimmillaan kuvien ja videoiden avulla voidaan käynnistää keskusteluita ja tehdä vertailuja esimerkiksi menneisyyden ja nykypäivän välillä.
Aineistojen avulla voidaan myös harjoitella erilaisia taitoja kuten kriittistä medialukutaitoa sekä toteuttaa meille kaikille luontaista uteliaisuutta ja luovuutta. Vapaat käyttöehdot mahdollistavat monipuolisen aineistoilla leikittelyn. Aineistojen luova uudelleenkäyttö voi jo ollakin tuttua monelle oppilaalle esimerkiksi meemien ja GIF-animaatioiden muodossa.

Oppilaiden kanssa avoimia aineistoja voisi käyttää esimerkiksi esitelmien tai tarinoiden kuvituksena, osana sävellystä tai bändin musiikkivideota, inspiraationa uuteen taideteokseen, myyntiin menevän kangaskassin kuvituksena tai mobiilipelin suunnittelussa.


VINKKEJÄ



Iloa opetukseen toivottavat

T. Laura Sillanpää ja Essi Ikonen 

keskiviikko 25. lokakuuta 2017

Lempeät luurangot seikkailemaan halloweenin alla



https://www.instagram.com/uskonnonopetus/

Syksyn taittuessa kohti talvea illat muuttuvat pimeämmiksi ja lehdet tippuvat puista. Ennen jouluun valmistautumista kaupoissa ja kouluissa on loka-marraskuun juhlasesonki: halloween tai perinteisemmin pyhäinpäivä. Tästä blogista saat vinkkejä teeman käsittelyyn oppilaiden kanssa.


Loppusyksyn juhlinnalla vainajien muistoksi on monta eri nimitystä. Kristinuskoon kuuluvassa pyhäinpäivässä muistetaan kuolleita läheisiä viemällä haudoille kynttilöitä. Suomessa on jo ennen kristillistä aikaa vietetty sadonkorjuun loppujuhlaa kekriä, jolloin myös kuolleille esi-isille katettiin ruokaa ja lämmitettiin sauna. Yhdysvalloista peräisin olevaan halloweenin kuuluvat kurpitsalyhdyt, naamiaiset, maissilabyrintit, karkit ja kepposet. Myös Meksikon kuolleiden päivä on riehakas juhla, jonka tunnuksia ovat koristeelliset pääkallot ja luurangot.
Kuolemaan ja vainajien muistamiseen liittyvät juhlapyhät tarjoavat oppilaille mahdollisuuden käsitellä teemaa turvallisessa yhteisössä muiden kanssa. Tutustumalla eri perinteisiin voidaan huomata yhtäläisyyksiä niiden välillä ja pohtia vaikka seuraavia kysymyksiä:
  • Miksi vainajien juhlinta liittyy ympäri maailman vuodenajallisesti juuri loppusyksyyn?
  • Mitä luonnossa tapahtuu silloin?
  • Mitä tapahtuu puille, kun niiden lehdet putoavat?
  • Miksi elävät haluavat muistella kuolleita?

Kuolema on osa ihmiselämää. Oli oppilaan oma katsomus mikä hyvänsä, on kuoleman teemaan hyvä liittää myös toivon ja lohdullisuuden näkökulma. Kuolemaa voi lähestyä esimerkiksi taiteen ja kuvien avulla työskentelyn kautta.

Hugo Simbergin lempeä Kuolema


https://docs.google.com/presentation/d/1T5giUbhuHW6JgfcZ22takpuZeBbckT_WwX_I7lC1RAM/edit#slide=id.g21e3dacc96_0_1
Luurangot ovat osa myös suomalaista kulttuuriperintöä. Hugo Simbergin taideteoksissa esiintyvä luurankohahmo Kuolema on myötäelävä ja lempeä. Kuolema suorittaa tehtävää, joka jonkun on pakko hoitaa. Tullessaan vieraaksi kotiin Kuolema painaa päänsä alas ja hiljentyy kuuntelemaan. Omassa puutarhassaan Kuolema hoitaa hellästi kasveja, jotka kuvaavat ihmissieluja.

Tutustukaa Hugo Simbergin elämään ja teoksiin Lue kuvaa -materiaaliin kuuluvan diaesityksen avulla tai syventykää tarkemmin Kuoleman puutarha -teokseen interaktiivisen Thinglink-taidekuvan kautta.


Seikkailevat luurangot 

 

https://www.instagram.com/uskonnonopetus/Luurangot ovat seikkailleet mukana myös tämän syksyn maksuttomissa UPEAT-koulutuksissamme. Piirtäkää ja askarrelkaa oppilaiden kanssa omia luurankoja esimerkiksi paperista tai muovailuvahasta. Voitte hyödyntää työskentelyssä myös valmiita legoluurankoja.

Miettikää:
  • Minkälainen minun luurankoni on luonteeltaan?
  • Mikä luurankoani kiinnostaa ja missä luurankoni voisi nähdä?
  • Mitä minun luurankoni tekee ja miksi?

Oppilaat voivat miettiä paikan, jossa he haluavat kuvata oman luurankonsa. Luurangot voidaan viedä myös retkelle ja kuvata siellä. Kuvat voidaan kerätä vaikka luokan sähköiseen oppimispalveluun tai padlet.comissa tehdylle seinälle. Järjestäkää lopuksi luurankonäyttely, jossa tarkastelette luurankojen seikkailuja ja keskustelkaa lisää heränneistä ajatuksista ja kysymyksistä.

Luurankojen katselua voitte myös järjestää yhteisen herkutteluhetken. Verkosta löytyy ideoita hurjiin leipomuksiin.


Monialaista työskentelyä kuoleman äärellä

Hugo Simbergin teokseen pohjautuvassa monialaisessa työskentelyssä tarkastellaan kuoleman käsistystä nyt ja historiassa erilaisissa kulttuureissa ja niiden kohtaamispisteissä lohdullisuuden ja toivon näkökulmaa korostaen. Tehtäväkokonaisuus yhdistää mm. historian ja yhteiskuntaopin, kuvataiteen, musiikin, terveystiedon, mediakasvatuksen, uskonnon, elämänkatsomustiedon, psykologian, filosofian, äidinkielen ja kirjallisuuden sisältöjä ja pedagogiikkaa. 

Lisää aiheesta: 

Kuvanlukutaitoa Simbergin Kuoleman puutarhassa viipyillen. Ohjeet sarjakuvatyöskentelyyn Hugo Simbergin teoksen pohjalta.

Talonpoikaiskulttuurisäätiön kekrisivusto. Tietoa ja työskentelyvinkkejä suomalaisesta kekrin juhlinnasta.

Pyhäinpäivä, kekri ja Halloween - juhlia kuolleiden muistamiseksi. Yleisradion havainnollistava juttu ja kaavio eri juhlaperinteistä.

Lue kuvaa -materiaalipankkimme. 

Syksyisin terveisin,

Mari Huotari, Agricolan kouluttaja



torstai 28. syyskuuta 2017

Kuvanlukutaitoa Simbergin Kuoleman puutarhassa viipyillen


Millaista olisi tehdä oppilaiden kanssa sarjakuvaa vaikkapa Hugo Simbergin Kuoleman puutarhan äärellä vietetyn kokemushetken jälkeen? Tässä Lue kuvaa -blogipostauksessa pääset kurkistamaan Loviisan ja Linnean työskentelyyn ja työskentelyyn kuvataideopettaja Aura Kotkavirran ohjauksessa. 

Edellisestä blogipostauksestamme voit lukea mistä Lue kuvaa -projektissa on kyse ja miten voit edistää kuvanlukutaitoa omassa opetuksessasi.

Virittäytyminen työskentelyyn

Näytin Linnealle ja Loviisalle kolmea kuvaa joista he voisivat valita yhden lähtökohdan sarjakuvalle. Kuvat olivat Hugo Simbergin Kuoleman puutarha ja Haavoittunut Enkeli sekä Albert Edelfeltin Kristus ja Mataleena. He päätyivät tekemään sarjakuvan Kuoleman puutarhasta. Molemmille teos oli entuudestaan tuttu. 

Kerroin heille maalauksen taustaa ja sen merkityksiä. Kerroin myös vähän Hugo Simbergistä. Kuoleman puutarhassa Simbergin jälki on usein hyvinkin sarjakuvamainen. Veikkaan että sen vuoksi heidän oli helppo nähdä se työnsä lähtökohtana. 

Kokemisesta ja tulkinnasta tuottamiseen

Jostain syystä tytöt kokivat maalauksen huvittavana ja teos sai heidät miettimään hyvinkin villejä tarinoita. Pyysin heitä miettimään Simbergin ajatusta kuolemanjälkeisestä elämästä, luurangoista jotka hoitavat taivaallista puutarhaa. Miten he voisivat tuoda tämän aiheen tai sen ajatukset nykyaikaan ja poimia siihen asioita omasta elämästään?  


Sarjakuvan toteuttamiseen välineet:  

  • hyviä, paksuja akvarellipapereita (200g) 
  • kopiopaperia luonnosteluun  
  • lyijykyniä 
  • erikokoisia akvarellisiveltimiä 
  • puisia grillitikkuja musteella piirtämiseen  
  • Indian Ink- mustetta, joka on perinteinen sarjakuvan piirtämiseen käytetty muste. Kuivuessaan se muuttuu vedenpitäväksi, joka mahdollistaa huolettoman värien kanssa työskentelyn piirtämisen jälkeen. Sitä ei pidä sekoittaa kiinalaiseen tussiin, joka ei ole vedenpitävä  
  • nestemäisiä akvarellivärejä. Niiden värisävyt ovat usein aivan erityisen kirkkaita ja niitä on mukavampi sekoittaa kuin vesivärinappeja. 
  • astioita värien sekoittamiseen ja vedelle  

Tuottamisen eteneminen

  1. Lapset halusivat tehdä sarjakuvan yhdessä toisen kanssa. He suunnittelivat juonta ja piirsivät lyijykynillä luonnoksia noin 15 minuuttia. En puuttunut suunnitteluun juurikaan, muistutin vain jossain kohtaa että ruutuja kannattaa tehdä tähän työhön alle kymmenen. Tehtävään oli varattu aikaa rajallisesti, noin 4 tuntia. Työ toteutettiin melko suureen kokoon ja perinteisemmästä kirjan muodosta poiketen yhdelle kokonaiselle suurelle paperiarkille. Luonnostelun aikana hahmottelin arkille viisi heidän toivomansa kokoista ruutua. 
  2. Kopiopaperille tehtyjen suunnitelmien ja niiden läpikäymisen jälkeen he hahmottelivat sarjakuvan teksteineen lyijykynillä arkille, ja vahvistivat sen jälkeen tekemänsä jäljen Indian ink- musteella. Keskustelu soljui tekemisen lomassa ja kopiopaperille tehty suunnitelma sai vielä lisää pieniä hauskoja yksityiskohtia. Molemmat antoivat hyvin tilaa toisen ajatuksille ja mielipiteille. 
  3. Pidimme musteen käytön jälkeen tauon, sen on oltava täysin kuivaa akvarelliväreillä työskentelyn alkaessa. 
  4. Värien esiin ottaminen ja niillä työskentelyn aloittaminen oli selvästi iloinen ja helpottunut hetki juonen miettimisen ja tarkkojen yksityiskohtien piirtämisen jälkeen. Värittäminen sujui vaivattomasti ja tytöt tekivät väritettävien alueiden suhteen järkevän työnjaon, jokainen ruutu sai värin kerrallaan, sävyt pysyivät näin samanlaisina kaikissa kohdissa.

Oman kuvan tuottaminen syventää tulkinta ja tekee ajattelun näkyväksi

Hugo Simberg, Kuoleman puutarha, 1896. Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Jouko Könönen.
Simbergin työt käsittelevät vaikeitakin asioita inhimillisesti. Niissä on rauhallinen ja lohdullinen tunnelma. Kuoleman puutarhasta tulee tunne, että kasvien hoitajilla on homma hanskassa

Tyttöjen versioissa taas tilanne riistäytyy käsistä, kasvit ottavat vallan ja syntyy pieni katastrofi. Tytöt pohtivat työssään omasta elämänpiiristään nousevia kysymyksiä: kun luuranko sanoo toiselle epäystävällisesti, tämä ottaa kännykän esiin ja ilahduttaa itseään sillä, että on saanut tykkäyksiä. Keskittyessään puhelimeen hän kuitenkin kaataa vettä yli ja kasvit villiintvät. Kukkakauppiaat suhtautuvat kaaokseen kumpikin omalla tavallaan: toista harmittaa ja toinen iloitsee, että siitä saa hyviä kuvia ehkäpä someen lähetettäväksi. 
Linnea ja Loviisa Lehtinen 2017.
Kuoleman puutarha Kuva: Aura Kotkavirta 

Työskentelyssä toteutuivat ilahduttavalla tavalla monet uuden opetussuunnitelman tavoitteet. Työskentelyn aikana ei vain tutustuttu aiheeseen ja tarkasteltu kuoleman teemaa ja symboliikkaa taiteessa, vaan pohdittiin myös omaa maailmankuvaa ja suhtautumista aiheeseen. Luurankojen kukkakaupassa eletään läpi arkielämän eettinen tilanne ja tytöt esittävät myös oman näkemyksensä siitä, millaiset valinnat edistävät hyvä elämää.

Koska aihe oli tyttöjen mielestä vähän synkkä, he halusivat tuoda siihen lohtua kirkkailla ja iloisilla väreillä. Työskentely antoi luontevan tilan puuhastelun lomassa pohtia haastavaakin aihetta.



Katso lyhyeltä videolta, mitä tytöt kertovat itse työstään




Vinkkejä:


Iloisin terveisin kouluttajat Salla Vainio ja Essi Ikonen sekä kuvisope Aura Kotkavirta




Kirjoitussarjassa pureudutaan kuvien ja monilukutaidon kiehtovaan maailmaan