perjantai 25. huhtikuuta 2014

The Book - oppimiskokemuksia Raamatun äärellä

Piia onkin pitänyt pari edellistä tuntisessiota ja pitkästä aikaa oli taas minun vuoroni päästä opettamaan. Tänään halusin testata arviointivälineitä opettajan tukena sisällöllisten tavoitteiden lisäksi.

 Raamattu - maailman levinnein kirja

  • Perustietojen tarkistus ja kertaus, mitä muistamme Raamattuun liittyvistä faktoista?
  • Raamattu tutkimuksen kohteena, miten Raamattua voi tarkastella?
  • Raamatun kertomuksia toiminnallisesti kerraten
  • Raamattutestun uusiminen - opitun arviointi

Mitä muistamme Raamattuun liittyvistä faktoista?

Jotta sain tietoa opiskelijoiden Raamattuun liittyvistä tiedoista ja siitä, millä syvyydellä asioihin lähdemme, päätin tehdä Raamattutestin ActivExpression -vastausjärjestelmillä.Kysymyksiä oli niin Raamatun alkukielistä, sen synnystä, levinneisyydestä kuin sen tutkimisesta. Opiskelijat vastasivat intensiivisesti omaan tahtiin kysymyksiin omilla päätteillään ja kyselivät välillä apua tovereilta. En puuttunut tähän, koska ajattelin sen olevan hyvä asia. Tiedonhaussa itsekin työssäni kysyn joskus työtovereilta apua.

Raamattutestin tuloksia tunnin alusta
Kun katsoimme tuloksia yhdessä läpi, huomasin opiskelijoiden olevan todella kiinnostuneita tuloksista ja päätinkin etukäteen valmistelemani powerpointin olevan nyt aivan turha. Sen sijaan käsittelimme asiat heidän vastauspylpyröitään katsellen. Heidän motivaationsa kuunnella oli uskomaton, kun he näkivät omat vastauksensa taululla. Kerroin myös testaavani heidät tunnin jälkeen samalla testillä nähdäkseni mitä he tunnilla ovat oppineet.


Raamattu tutkimuksen kohteena, miten Raamattua voi tarkastella?

Opiskelijoiden viimeinen testivastaus johdatti minut helposti myös seuraavaan sisältöön: Tarkastelemaan miten eri kertomukset ja Raamatun sisällöt kinnostavat eri tieteenaloja. Opiskelijat muistelivat itse eri kertomuksia ja valitsivat ehkä juuri mediassakin pyörivän Noah -elokuvan trailerin vuoksi Nooan tarinan ja keskustelimme siitä. Opiskelijat saivat myös kertoa, miksi puolet heistä aidosti ajatteli, ettei Raamattua voi tutkia tieleellisesti. 

Pohdimme kielitieteelle herkullisia näytteitä Raamatun alkukielistä tähän päivään, historian tutkimukselle näkökulmia ja väläyksiä antavista kertomuksista, maantieteeseen liittyviä tietoja, Eksegetiikkaa ja montaa muuta tieteen näkökulmaa. Opiskelijat tuntuivat oivaltavan, että vaikka Raamatussa on myös uskonnollinen kerros, se on syntynyt tuhansien vuosien aikana ihmisten historiassa ja elänyt kertomuksina. Sen käännöstyö ja tutkiminen jatkuvat edelleen, samoin uskonnollinen ulottuvuus ja vaikutus. Tästä oli hyvä jatkaa hieman toiminnallisempaan ja ehkä hassuttelevampaankin otteeseen, johon pyysin työtoveriani Raili Keränen -Pantsua vierailijaksi.

 

Raamatun kertomuksia toiminnallisesti kerraten (Raili kertoo)

Raamattutunnilla kokeilimme kymppiluokkalaisten kanssa Raamatturäppi -menetelmää. Kyseessä on hauska ja monipuolinen menetelmä, jossa liikkeiden, hokemien, leikkien ja musiikin avulla muistellaan Raamatunkertomuksia ja rakennetaan niistä kronologinen kokonaisuus. Kerronnan tukena ovat hauskat kerrontakuvat ja avainsanoihin on sävelletty iskevä musiikki. 

Oppilaat katsoivat hieman epäillen kun aloimme nostella kaloja, pyramideja ja muuta rekvisiittaa luokkaan. Salla oli toivonut aiheeksi Vanhaa testamenttia, sillä se mitä luultavimmin oli oppilaille oudompi. Aluksi kävimme nopeassa tahdissa läpi alkukertomukset ja niihin liittyvät sanat ja liikkeet. Tutuilta tuntuivat oppilaista niin luominen, syntiinlankeemus kuin vedenpaisumuskin. 

Karttamerkkien asettamisen jälkeen puhuttiin vähän enemmän Abraham-kertomuksesta, sen yhteydestä Islamiin ja uhrikulttuurista yleisemmin. Tämä herätti opiskelijoiden mielenkiinnon ja sai hyvin aikaan keskustelua. Myös Joosef-kertomus jännittävine juonenkäänteineen kiinnosti oppilaita. Kyseessä on kuitenkin yleisesti ihmisyyteen liittyviä teemoja vanhempien suosiosta, sisaruskateudesta ja anteeksiannosta. 

Sitten olikin aika pistää oppilaat itse töihin. Ryhmät saivat pieniä kokonaisuuksia Mooses-kertomuksista, viimeinen ryhmä ehti jo Jerikon muureille. Ryhmät lähtivät hyvin käyntiin ja työstivät kertomuksia naurun säestämänä. Liikkeitä ja sanoja harjoiteltiin innolla ja suljettuun Facebook-ryhmään päätyi hauskoja kuvia työstämisen eri vaiheista selityksineen. Portfoliotehtävänä olikin tällä kertaa julkaista ryhmän työskentelyä Groopiena (vrt selfie) facebook -ryhmäämme kommentoiden vastuuliikkeitä ja niiden taustalla vaikuttavia kertomuksia.

Nuutin ryhmän "selfie" vastuuliikkeistä Punainen meri, Siinain vuori ja laki matkalla opetettavaksi muulle ryhmälle


Luokassa ryhmät kertoivat kertomukset lyhyesti muille ja näyttivät kertomuksiin kuuluvat liikkeet. Viimeinen ryhmä työsti pienoisdraaman Jerikon muurien sortumisesta. Tunti vierähti nopeasti ja loppupalaute kertoi suurimmalla osalla olleen hauskaa tutustua Raamattuun vähän erilaisin menetelmin. Toiminnallisuus toimii aina!

Raamattutestin uusiminen - opitun arviointi

 

Raamattutestin vastauksia tunnin jälkeen, opitun arvointia.
 Aikamme meinasi jo loppua kesken, mutta sain opiskelijat vielä vastaamaan samaan testiin kuin alussa nähdäkseni, miten tunnin käsittelyt ja sisällöt olivat vaikuttaneet oppimiseen. Aiemmin näyttämäni kysymyksen 10 vastauksien vastaukset näyttivät nyt tunnin jälkeen esim tältä (kuva vasemmalla). Opettajaminäni teki mielensisäisiä hehkutusliikkeitä.

Minulla oli oikeasti työkalu, jolla pystyin mittaamaan opetukseni vaikutusta oppimiseen ja pelkän intuition perille menneistä asioista ei enää tarvinnut olla ainoa todiste itselleni ymmärretyistä asioista. Innostuin tutkimaan ja vertaamaan lisää.

Palasin ActivInspire -ohjelmistoon tallentamaani vastaussarjaan ja poimin sieltä vastauksia ennen ja jälkeen ja vertasin tuloksia. Hämmästyttävää. 10. luokkalaiset olivat oppineet asioita todella hyvin.

Vastaukset numeroon 2 ennen ja jälkeen opetuksen. (opetussessio 3 x 45 min)


Tuntikokonaisuudesta jäi todella hyvä mieli. Tiesin, että tälle porukalle ei pelkkä luennointi toimi. Kolme 45 minuutin pätkää peräjälkeen powerpoint sulkeisilla kaataen tietoa opiskelijoiden päähän ei vain olisi saavuttanut tällaisia tuloksia. Mielenkiintoistahan olisi, jos tätä olisi voinut jotenkin testata myös, mutta opettajan kokemukseni on jo näyttänyt, että jos puhun 3 minuuttia pidempään yksinpuheluna heille, olen jo menettänyt 70% opiskelijoiden keskittymisestä käsittelemääni asiaan.

Opiskelijat jäivät anelemaan, että menisimme yhdessä katselemaan Noah -elokuvaa, mutta ikävä kyllä yhteinen aikamme on kovin lopussa. Piia pitää seuraavan kerran ja sitten onkin jo loppukoe. Viimeisellä kerralla tutustumme kyllä kristinuskon taidevaikutuksiin, mutta kokeen palautus ja portfoliopalaute vievät viimeisen kertamme siten, etten raaski sitä nyt kuitenkaan elokuvalle vapauttaa. Siispä annoin mahdollisuuden korottaa aktiivisuuspisteitä käymällä omalla ajalla katsomassa elokuvan.

Tätä porukkaa tulee ikävä!


Kiitos Railille vierailusta! Raamatturäppi kuuluu yhdeksi kouluttamistamme tuotteista. Lue lisää tilauskoulutuksistamme osoitteessa www.uskonnonopetus.fi/koulutukset




perjantai 11. huhtikuuta 2014

Nuoriso hyppäsi kuvaan!

Vaihteeksi pöydän äärestä ylös

Kokeilimme 10. luokan kanssa toiminnallisempaa puuhaa kuin olen tähän mennessä tunneillani heidän kanssaan toteuttanut. Käytimme kuvaprojisaatiota, jossa kuvat heijastetaan datatykillä suuriksi luokkahuoneen seinään. Opiskelijat menivät kuvaan mukaan, toisin sanoen he olivat kuvan heijastuspintana. Apuna käytimme valkoisia lakanoita ja papereita, sillä tummista vaatteista kuva ei heijastu. Kuvaprojisaatio eli kuvamenetelmä on moniaistinen metodi. Haasteena opettajalle menetelmässä on struktuurin rakentaminen sen ympärille. Olisi hyvin tärkeää miettiä etukäteen mitä menetelmän avulla haluaa opettaa. Projisaatiossa vahvin elementti on kuvan luoma tunnelma, jota kannattaa miettiä tiedollista opetustavoitetta asettaessaan. Oman haasteensa tuovat  myös tekniset seikat ja tila. Mikäli luokkatilaa ei saa pimennettyä kunnolla, kuvat jäävät liian haaleiksi. Kuten esimerkkikuvista näkyy, ne eivät ole kovin värikylläisiä. Toki eivät valitsemani alkuperäisetkään kuvat ole, kirkkaammat värit toimivat projisaatiossa aina parhaiten. Kuvaus- ja julkaisulupien sekä teemojen vuoksi kuitenkin päädyin tällä kertaa näihin. Me saimme luokan juuri ja juuri välttävän hämäräksi, sekä katosta irti olevan datatykin käyttöömme. Menetelmässä on hyvin tärkeää saada kuva heijastettua lattianrajasta saakka ylöspäin, katossa kiinni olevalla tykillä se ei onnistu.



Viereisessä kuvassa upotaan ikävästi roskiin, eettisenä teemana on luonnonsuojelu. Tunnilla oli sen verran hulinaa, että varsinaisesti teemoihin syventyminen jäi heikolle tasolle. Hulina oli kuitenkin iloista ja hyväntuulista, joten keskityin jälkikeskusteluissa ottamaan palautetta itse menetelmästä. Jälleen kuitenkin muistin rakenteen ja sisällöllisten tavoitteiden luomisen ja pitämisen merkityksen kyseisessä menetelmässä. Kuvaan hyppääminen vie mukanaan, ja sen valjastaminen opittavaa asiaa hyödyntämään on tehokasta mutta haasteellista. Struktuurin löytämisessä auttaa selkeä tehtävienjako: osa hyppää kuvaan, osa tarkkailee ja tekee havaintoja, osa dokumentoi. Kyseiset kuvat ovat siis opiskelijoiden ottamia. Musiikki voi auttaa keskittymisessä, sillä juttelu vie kuvista ja tunnelmasta intensiteettiä. Musiikin soidessa juttelu usein vähenee.


Vastine nojatuolimatkailulle

Aihepiirinä tunnillamme olivat maailmanuskonnot ja etiikka. Vierailimme buddhalaisessa maailmassa ja Jerusalemissa Kalliomoskeijalla. Kuten kuvasta huomaa, myös varjokuvat toimivat projisaatiossa hauskasti. Nuoret löysivät hienosti kuvakulmia ja sijoittuivat kuviin ilman suurempaa ohjausta. Palautteen mukaan juuri oma vapaus kokeilla oli heistä hyvin antoisaa ja mukavaa. Nuorten palaute oli pääasiassa positiivista. Kuvaan hyppääminen oli kuulemma erilaista ja uutta, ja he pitivät kovasti toiminnallisuudesta. Osa kertoi, ettei ihan aluksi ymmärtänyt mistä on kyse, mutta heti ensimmäisten mentyä kuvaan menetelmän idea avautui. Tämä oli minulle muistutus siitä, että myös menetelmän opettelu ja / tai selkeä ohjeistaminen on tarpeen.

Parasta kuitenkin tunneillamme oli nuorten ilo. Vaikka kaikki ei menisikään täydellisesti tai niin kuin opettaja oli suunnitellut, hyvä mieli jättää varmasti jonkin oppimiskokemuksen. "Ihan kuin olisi ollut paikan päällä", tuumasi eräs nuori nainen.

Kuvamenetelmä on osa Erityispedagogisesti suuntautunut uskonnonopetus -hanketta.











keskiviikko 2. huhtikuuta 2014

Hämärän rajamailla

Tämänpäiväinen aiheemme oli synkeä mutta hyvin kiinnostava: uskonnon varjopuolet. Oletus siitä, että nuoret kohtaavat elämässään tilanteita joissa manipuloinnin, oikean ja väärän, hyvän ja vahingollisen tunnistaminen on tarpeellista, näyttää pitävän paikkansa. Opiskelijat osasivat heti kertoa esimerkkejä koulun arjesta, sosiaalisesta mediasta ja harrastuksista, joissa saattaa kohdata manipulointia ja ryhmäpainetta. Kyseiset ilmiöt ovat mahdollisia kaikissa ihmisten yhteisöissä, tänään lähestyimme niitä pääasiassa uskonnon näkökulmasta. Aihepiiri on mielestäni ajankohtainen ja kasvatuksellisesti tärkeä. Aiheen käsittely on turvallisinta ottaa etiikan yhteydessä, jolloin etiikan perusteet on käsitelty ja eettistä pohdintaa harjoiteltu. Jännittävien esimerkkitapausten esittelyn ei ole tarkoitus olla päällimmäinen asia, vaan keskiöön tulisi nousta ryhmäpaineen ja muiden ryhmä-ilmiöiden kriittinen tarkastelu. Tieto suojelee.

Dokumentteja arkiston kätköistä

Aloitimme päivän hieman aamu-unisina Ylen Elävään arkistoon tutustumalla. Moni opettaja on varmasti käyttänyt arkistoa jo vuosia, mutta niille jotka eivät ole, suosittelen sitä lämpimästi! Sanoin opiskelijoillekin sieltä löytyvän kaikenlaista maan ja taivaan väliltä. Suosittelin vilkaisemaan arkistoa esimerkiksi esitelmien ja tutkielmien tekoa varten, sekä ihan omien mielenkiinnonkohteiden tutkimiseen. Aihepiiriimme liittyen Yle on koonnut materiaalia eri vuosikymmeniltä. Erästä suomalaista lahkoa käsittelevän dokumentin siivittämänä syntyi keskustelua ja kysymyksiä, jonka jälkeen kävimme läpi muutamia käsitteitä sekä vahingollisen uskonnollisuuden ja ryhmän piirteitä. Seuraavaksi katsoimme ulkomaille sijoittuvaa dokumenttia kuuluisasta Kansan temppeli -lahkosta. Nuoret etsivät juuri oppimiaan vaarallisia piirteitä dokumentista. Havaitessaan näitä asioita jonkin ryhmän tai henkilön toiminnassa, kannattaa alkaa suhtautua kriittisesti. Nuoret löysivät dokumentista todella hyvin teoriassa käsittelemiämme asioita. Tein jämptisti selväksi Kansan temppelin olevan hyvin äärimmäinen esimerkki, toivottavasti kaikki kuuntelivat tämän. Ryhmä on selvästi hyvä soveltamaan tietoa arkielämään silloin kun se siihen jollain tavalla yhdistyy. He ovat tarkkanäköisiä arjen ja ympäristön havainnoijia, selvästikin.

Vastausjärjestelmällä aiheen loppukaneettiin 

Päätin kokeilla Socrative -vastausjärjestelmää oppitunnilla. Socrative on minulle tuttu teoriassa, kollegani Salla on minut niin monen muun teknologia-asian lisäksi siihenkin perehdyttänyt. Siitä iloitsen! Socrative vaikutti helpolta, mutta silti vähän jännäsin osaanko käyttää sitä toimivasti tuntitilanteessa. Turhaan jännäsin, totta / tarua -väittämät saivat mielestäni realistiset tulokset hyvin mutkattomasti. Opiskelijoillemme Socrative on toki jo tuttu, joten se tietysti nopeutti vastaamista. Väittämien ja vastausten avulla saimme luontevasti aikaan keskustelua muun muassa uskonnollisuuden hyvistä puolista. Emme siis jääneet ainoastaan synkkyyksien tarkasteluun, vaan pidin tärkeänä muistuttaa kaikilla yhteisöillä ja uskonnoilla olevan mahdollisuudet niin hyvään kuin pahaan.