Luokka pukeutuu pääsiäiseen

Kuva: wikimedia

Pääsiäisen aikaan kadulla voi nähdä pieniä noitia mustine kissoineen. Kaupat ja kodit täyttyvät värikkäistä vitsoista, pupuista, tipuista ja munista. Pääsiäisen on kristittyjen suurin juhlapyhä joulun ohella. Tähän kevään juhlaan sekoittuu kuitenkin symboliikka ja perinteitä myös muista perinteistä.

Tämän blogin työskentely kehittää kulttuurista lukutaitoa keskittyen symboliikkaan, joka on yleistä ja yleisesti jaettua suomalaisessa kulttuurissa. Tavoitteena on luoda tilaa ja tuoda näkyväksi myös niitä lasten lähipiirin traditioita, jotka eivät välttämättä näy valtakulttuurissa ja katukuvassa. Työskentely on suunniteltu niin, että sen voi toteuttaa myös luokissa, joissa on erilaisista katsomustaustoista tulevia oppilaita. Halutessaan opettaja voi syventää kristillisten merkitysten tutkimista uskonnon tunneilla.

Kalenterissamme pääsiäisen termistö nousee kristillisestä perinteestä ja heijastaa Jeesuksen elämän viimeisiä vaiheita, jotka ovat tiivistetysti: 1. Jeesus ratsastaa Jerusalemiin ja hänet otetaan juhlien vastaan (palmusunnuntai) 2. Jeesuksen toiminta herättää pahennusta ja hänet tuomitaan kuolemaan (Pitkäperjantai) 3. Jeesuksen haudalla vierailevat naiset yllättyvät löytäessään tyhjän haudan (Pääsisäissunnuntai). Jeesuksen seuraajat uskovat, että Jeesus on noussut kuolleista. Tämän uskon pohjalle alkaa kehittyä kristillinen kirkko.

Ennen palmusunnuntaita (14.4.2019) 

Aloitus:

Pääsiäisloma lähestyy. Jutelkaa yhdessä siitä, mitä ajatuksia tulevaan lomaan liittyy. Jutelkaa myös siitä, mitä pääsiäisen merkkejä voi nähdä ympäristössä. Oppilaille voi antaa tehtäväksi jutella kotona vanhempien kanssa siitä, mikä omalle perheelle on tärkeää pääsiäisen aikaan. 

Rairuoho ja muut kasvit

Rairuoho on perinteinen pääsiäiskoriste. Symbolisesti samaa viestiä kertovat mitkä tahansa kasvit: vihreä kasvinalku viestittää uuden elämän alkamisesta ja toivosta.

Työskentely:

• Istuttakaa rairuohoa tai muita nopeasti itäviä kasveja koristamaan luokkahuonetta. Jos istutatte erilaisia kasveja, voitte samalla tehdä havaintoja niiden erilaisista itämis -ja kasvuajoista. 
• Tämän äärellä voi keskustella myös siitä, miten me ihmisetkin olemme erilaisia siinä, miten nopeasti kasvamme tai opimme asioita ja miten voisimme auttaa toisia kasvamaan ja oppimaan omassa tahdissaan. 

Virpomisvitsat, noidat ja mustat kissat

Palmusunnuntaina lapset kulkevat noidiksi pukeutuneena virpomassa naapureita ja sukulaisia ja saavat palkkioksi yleensä herkkuja tai rahaa. Joskus näillä pikkunoidilla on myös musta kissa mukanaan. Virpomisperinteessä yhdistyy Venäjältä ja itäisestä Suomesta peräisin oleva virpomisperinne ja läntisen Suomen trulliperinne.

Idän ortodoksisessa perinteessä koristelluilla pajunoksilla virvottiin perheenjäseniä, sukulaisia ja lähimpiä naapureita. Tällä muisteltiin sitä, kun Jeesus ratsasti Jerusalemiin ja ihmiset vastaanottivat hänet juhlien ja heiluttamalla palmunoksia. Virpomisen tarkoitus oli toivottaa kaikkea hyvää ja Jumalan siunausta.

Trulliperinne on tullut meille Ruotsista. Sana trulli tulee ruotsin kielen sanasta troll, joka tarkoittaa peikkoa ja nykyisin myös noitaa. Trullit olivat alunperin syrjäytyneitä vanhoja naisia, jotka kulkivat pitkäperjantain ja pääsiäislauantain välisenä yönä leikkaamassa eläimiltä karvoja tai nahanpalasia, jotta saisivat naapuritalon onnen itselleen. Jumalan suojelevan vaikutuksen ajateltiin olevan juuri tuona yönä kaikkein heikoin Jeesuksen kuoleman vuoksi. Länsi-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla virpomispäivä onkin perinteisesti ollut pääsiäislauantai.

Länsimaisessa kulttuurissa musta on surun, onnettomuuden ja paholaisen väri. Mustan kissan näkemisen on uskottu tuottavan huonoa onnea. Muinaisessa Egyptissa kissoja arvostettiin ja niiden uskottiin tuottavan hyvää onnea. Kuun jumalatar oli kissajumala Bastet.


Työskentely:

• Tehkää koristeita, joita lapset liittävät pääsiäiseen, kuten luudalla lentäviä noitia, mustia kissoja ja virpomisoksia, tai lasten perheiden omiin perinteisiin liittyvillä asioilla. Koristelkaa luokka näillä koristeilla.
• Jutelkaa siitä, mistä nämä perinteet tulevat ja mitä ne merkitsevät. 
• Edellä esitellyt kulttuuriset perinteet heijastelevat sekä surua että toivoa. Jutelkaa siitä, mitkä asiat voivat tuoda surua ihmisille. Entä mitä hyviä asioita voi toivoa toiselle tai itselle? 
• Kirjoittakaa sekä surullisia että hyvää tekeviä asioita lapuille ja liittäkää ne kuvien joukkoon, ruohon sekaan tai vitsoihin. Miettikää myös sitä, voiko joku asia olla toiselle ilon aihe ja toiselle surun aihe.  

Hiljaisella viikolla (15.-21.4)

Pääsiäsimunat, puput ja tiput

Kananmunat ovat monissa kulttuureissa elämän, syntymän ja hedelmällisyyden symboleja: munan sisällä on uuden elämän alku. Kristityille pääsiäismuna on ylösnousemuksen symboli. Legendan mukaan Jeesuksen ystävä Maria Magdaleena vei Rooman keisari Tiberiukselle ensimmäisen punaiseksi värjätyn pääsiäismunan ja kertoi Jeesuksen nousseen kuolleista. Nykyisin tutuimpia pääsiäismunia ovat suklaamunat. Sen sisällä oleva yllätys viittaa yllätykseen, jonka naiset kokivat Jeesuksen haudalla huomatessaan, että hauta onkin tyhjä. Myös munankuoren läpi murtautuva tipu kuvaa uutta elämää.

Pääsiäispupujen taustalla saattaa olla muinainen mesopotamialainen taru, jonka mukaan taivaalta putosi kevätpäivän tasauksen aikaan suuri hopeinen muna. Munan sisältä kuoriutui Ishtar -jumalatar, jonka uskottiin ottavan Ostara -juhlan aattona jäniksen hahmon ja munivan värillisiä munia.


Työskentely:

• Koristelkaa luokkahuonetta pääsiäismunilla, pupuilla ja tipuilla. Kirjoittakaa niiden yhteyteen asioita, jotka ovat teidän mielestänne kivoja yllätyksiä elämässä. 
• Vertailkaa ajatuksianne ja pohtikaa, millaisista ja miten erilaisista yllätyksistä eri ihmiset pitävät. 
• Jos haluatte leikkiä kiirastorstaina munataistelu -leikkiä, käyttäkää tässä keitettyjä kananmunia, joita voitte hyödyntää leikissä myöhemmin.

Kiirastorstaina (18.4.)

Kiirastorstai -nimen alku, kiiras (ruotsiksi skära) merkitsee puhdistautumista. Kansanuskomuksissa kiira on on ollut pahan henkiolento, jota on pääsiäisenä ajettu pihasta kolistelemalla lehmänkelloja tai polttamalla tulia. Näin uskottiin myös käärmeiden pysyvän poissa pihasta kesällä. Käärme on Raamatustakin tuttu pahan vertauskuva. Pääsiäissiivous tehtiin yleensä juuri kiirastorstaina. Katolisessa kirkossa kiirastorstai on ollut myös henkisen puhdistautumisen päivä. Silloin käydään ripittäytymässä eli tunnustamassa synnit eli pahat teot ja ajatukset papille. Kristinuskossa kiirastorstai on myös päivä, jolloin Jeesus nautti viimeisen aterian opetuslastensa kanssa ennen kuolemaansa.

Riippumatta kulttuurista ja uskonnosta juhlaan on tapana valmistautua siivoamalla ja juhlissa yleensä syödään yhdessä. Kaikille pääsiäislomaan ei liity erityistä juhlaa, mutta luokassa voidaan yhdessä juhlistaa loman alkua. Yhteinen juhla ja yhteinen ateria vahvistavat yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Työskentely:

• Siivotkaa yhdessä luokka siistiksi.
• Ihailkaa siistiä ja kauniiksi koristeltua luokkaanne. Jokainen voi valita kohdan tai koristeen, josta pitää eniten ja voitte jakaa ajatuksia niistä. 
• Pitäkää juhlat. Voitte itse miettiä mitä juhlissa tehdään ja syödään. 

Taistelevat kananmunat

Taistelevat kananmunat on takuuvarmasti hauska leikki. Jokainen ottaa maalaamansa keitetyn kananmunan. Oppilaat jaetaan pareiksi. Opettajan merkistä parit lyövät keitetyt munansa vastakkain. Se, kumman muna säilyy ehjänä, pääsee jatkoon. Kaksintaisteluja jatketaan kunnes jäljellä on vain yksi muna.

Tämän kirjoituksen lähteenä on käytetty teosta Reinikainen, Satu (2012) Ihme Pääsiäinen. Helsinki: Lasten Keskus

Lisää pääsiäisaiheisia työskentelyjä uskontotunneilla toteutettavaksi materiaalipankissamme.


Iloista pääsiäisen aikaa toivottaa

Essi Ikonen
kouluttaja
Uskonnonopetus.fi