Aasilla kohti pääsiäistä

Tänä vuonna palmusunnuntai on 20.3, siis oikeastaan aika pian jo. 
Tässä blogikirjoituksessa on koottuna 

• tietoa palmusunnuntain vieton taustoista 
• leikkiohjeet hauskaan Kujakuiskaukseen, jonka avulla voi harjoitella hyvien sanojen sanomista toiselle ja
• virpomaoksien koristeluvinkkejä

Taustatietoa palmusunnuntaista

Palmusunnuntai on siitä hassu kirkollinen juhlapyhä, että sen aihe on sama kuin 1. adventtisunnuntaina. Molempien pyhien teksteissä puhutaan kirkossa siitä, kuinka Jeesus ratsastaa aasilla Jerusalemiin. Pääsiäisen alla tämä on osa monipolvista tapahtumaketjua ja ihan kronologisesti ajatellen paikallaankin. Näiden kahden kertomuksen ero löytyykin symbolisesta merkityksestä.

Jeesus ratsasti Jerusalemiin aasilla
ja ihmiset ottivat hänet vastaan kuin kuninkaan.
Kuva:  The bible revival/clipart

Molempien pyhien aiheena on kuninkaan tulon odotus. Adventtina odotettu kuningas on koko maailman valtias ja taivaan kuningas, jonka syntymäjuhlaa kristityt valmistautuvat viettämään.

Palmusunnuntaina puolestaan kristityt kautta maailman muistelevat pian kärsivää Messiasta ja ihmiskunnan pelastajaa, näin valmistaudutaan pääsiäisen tapahtumiin. 

Jeesuksen ratsastaminen aasilla kaupunkiin on ollut juutalaisille monella tavalla merkittävä, ja hämmentäväkin tapahtuma. Aasi tiedettiin odotetun Messiaan ratsuksi jo Vanhan testamentin teksteistä. Aasi oli tuon ajan ihmisille rauhan ratsu, toisin kuin hevonen, joka oli lähestulkoon pelottava ja toi ihmisten mieleen sodan ja väkivaltaiset vallan pitäjät.

Symboliikkaa ja sanojen taustaa

Kuva:Wikimedia

Aasi esiintyy jo 300-luvulla yleistyneissä jouluseimikuvissa. Aasi symbolisoi nöyryyttä, lempeyttä ja rauhaa. Juutalaisille aasi on ollut hyvin vanha Messias-symboli, rauhan sanomaa tuovan hallitsijan ratsu.


Palmunoksa on voiton ja ikuisen elämän, kuolemattomuuden symboli. Joskus sitä pidetään myös kärsimyksen merkkinä.

Messias hebreaksi mashiach tarkoittaa voideltua. Juutalaisuuden mukaan messias on kuningas Daavidin sukua ja hän on kaikkien Israelin heimojen ja kansojen kuningas ja maailmanlaajuinen rauhan sanoman tuoja. Vanha testamentti sisältää lukuisia ennustuksia Messiaan tulosta. Ne juutalaiset, jotka eivät pidä Jeesusta Messiaana odottavat yhä tätä kirjoitusten lupaamaa Messiasta.

Hoosianna tulee hebrean kielestä ja tarkoittaa ”oi auta”, ”pelasta”. Se on alun perin ollut rukoushuudahdus, mutta Uuden testamentin aikaan oli tapana tervehtiä tällä tavalla kuningasta.

Virpominen tulee sanana meille venäjän kielen sanasta ”verba”, mikä merkitsee pajua. Virpomisen tapa on peräisin ortodoksisuudesta, missä on ollut tapana toivottaa sukulaisille ja lähimmille naapureille kaikkea hyvää, mitä Jumala voi antaa. Toivottaa siis siunausta. Virpomapalkka saatiin alun perin noutaa vasta viikon kuluttua, pääsiäisenä.

Trullit ja noidat ovat rantautuneet Suomeen Ruotsista. Sana trulli tuleekin ruotsin sanasta ”trull”. Muinoin trulleiksi kutsuttiin vanhoja syrjäytyneitä naisia, jotka kulkivat pitkäperjantain ja pääsiäislauantain välisenä yönä leikkaamassa naapureiden eläimiltä karvoja, jotta olisivat saaneet näiden karjaonnen itselleen. 

Kuiskausten kuja - työskentely

Mukavien asioiden sanominen toiselle on joskus hiukan vaikeaa. Positiivisen palautteen antamista voi harjoitella luokassa vaikkapa kujakuiskauksen avulla. Jutelkaa oppilaiden kanssa aluksi yhdessä minkälaiset asiat ovat mukavia. Kerro kujan säännöt, ennenkuin aloitatte leikin. 

1. Oppilaat asettuvat kahteen vastakkaiseen riviin seisomaan niin, että välistä mahtuu hyvin kävelemään. 
2. Yksi leikkijöistä valitaan vuorollaan kujan kulkijaksi. Hänen silmilleen sidotaan huivi ja hänet ohjataan kujan alkuun. 
3. Kulkija kävelee hitaasti rivien väliin jäävää kujaa pitkin. Kujan varrella seisovat kuiskaavat kulkijan kävellessä ohitse mukavia asioita hänestä. Kuiskattavien asioiden tulee olla lyhyitä, yhden tai kahden sanan pituisia, jotta kulkija ehtii kuulla ne kävellessään ohitse. 
4. Kulkijaa ei saa koskettaa. Kujan viimeinen pari pysäyttää lempeästi kulkijan. Jokainen halukas saa kulkea vuorollaan kujaa pitkin.

Voitte varioida kujakuiskausta ja liittää mukaan virpomaoksat. Muodostakaa kuja samalla tavalla, kuin yllä. Kulkijan astellessa kujaa pitkin kujan varrella seisovat koskettavatkin hellästi häntä olkapäihin tai selkään virpomaoksilla ja kuiskaukset ovatkin hyvien asioiden toivotuksia kulkijalle. Pitäkää huoli, että oksilla koskettaminen on lempeää ja että jokainen saa jälleen vuorollaan kulkea hyvien toivotusten kujaa pitkin.

Koristellaan virpomaoksia

Perinteinen ortodoksinen virpomaoksa on kolmihaarainen, jossa kukin haara kuvaa yhtä Jumalan persoonaa: Isää, Poikaa ja Pyhää Henkeä. Kaikki kolme haaraa tulee myös koristella samalla tavalla.

Kuva: Satu Reinikainen

1. Hauska tapa koristella oksia on sivellä oksat maitoliimalla ja pyöritellä sitten silkkipaperisilpussa tai rei´ittimestä kerätyssä paperisilpussa.

2. Askartelunorkoista saa kivoja perhosia oksiin, kun ensin taittelee norkosta perhosen keskiruumiin ja sitten liimaa silkkipaperista siivet.

3. Lehdistä leikatuista tai internetistä tulostetuista pääsiäisaiheisista kuvista saa kivoja roikkuvia koristeita, kun liimaa kuvat kartongista leikatuille, erivärisille munan muotoisille paloille ja kiinnittää niihin narun.

  

Mie se virvon viisahasti

taputtelen taitavasti

rikkahaksi rakkahaksi,

ison talon isännäksi,

viien piian pitäjäksi,

neljän lehmän kaitsijaksi!

Isännälle ihravatsa,

emännälle perä leveä,

veikolle hyvä hevonen,

tyttärelle punaiset posket!

- Vanha karjalainen virpoluku

 

Pääsiäinen saa sitten  omat vinkkinsä vielä
 ennen kuin palmusunnuntai on ohitse. 

 Mukavaa matkaa palmusunnuntain kautta kohti pääsiäistä! 

 

Satun vinkit:

• Palmusunnuntain kertomuksesta on tehty hauska pieni video Legoilla kuvittaen.
• Kujakuiskaus ja virpomaoksavinkit löytyvät myös kirjasta, Ihme pääsiäinen. Sieltä löydät paljon muitakin vinkkejä laskiaisesta aina helluntaihin, kesän korvalle saakka. Kirjassa on mm. ääneen luettavaksi tarkoitettuja kertomuksia, tietolaatikoita ja useita kopiovapaita värityskuvia jakson teemoihin.