Pupuja, tipuja ja murtuneita munan kuoria

Kuva: Satu Reinikainen

 

Tästä blogikirjoituksesta löydät:

Tietoa pääsiäisen historiasta ja symbolien merkityksistä

Pääsiäisen kim-leikin

Värileikkiä pääsiäisen tunteista

Tunnehippa-leikin ja videolinkin leikkiin

Pinterest -linkin pääsiäisideoihin

Pääsiäinen tarjoaa kevätlukukauteen muutaman tervetulleen vapaapäivän ja tuo mukanaan syyn viettää juhlaa. Yksi keskeinen ajatus pääsiäisen vietossa on ystävien yhteinen ateria. 

Jeesus vietti sitä yhdessä opetuslastensa kanssa, pääsiäislammasta syöden, kuten juutalaiseen tapaan kuului. Yhä vieläkin monissa kodeissa pääsiäispöytään kuuluvat lammas ja mämmi, jotka molemmat juontavat juurensa Jeesuksen aikaakin vanhemmista juutalaisista perinteistä. 

Pääsiäisen historiasta

Pääsiäisen alkuperä on juutalaisessa pesah-juhlassa, jota vietetään Israelin kansan Egyptin orjuudesta vapautumisen muistoksi. Juutalaiseen pesah-juhlan ateriaan kuuluvat kyseisten tapahtumien vuoksi lammas ja happamaton leipä. Karitsan verta oli sivelty ovien pieliin merkiksi, että kuoleman enkeli kulkisi juutalaisten talojen ohitse surmatessaan egyptiläisten esikoispoikia. Lähdön kiireessä ei puolestaan ehditty nostattaa taikinaa, vaan leivottiin nopeasti happamatonta leipää. 

Jeesus kuoli aikanaan juuri pesah-juhlan aikaan. Pääsiäistä vietetäänkin kristillisessä perinteessä Jee­suksen kuoleman ja ylösnousemuksen muistoksi. Pääsiäiskaritsa sai Jeesuksen kuolemassa uuden merkityksen. Olihan Messiaasta jo Jesajan kirjassa ennustettu: ”niin kuin karitsa, joka teuraaksi viedään” Jes. 53:7. Sanana pääsiäinen tulee suomen kieleen juurikin tuosta hebrean kielen sanasta pesah. Monissa muissa kielissä pääsi­äisen nimi viittaa Ostaraan, kevään ja au­ringonnousun jumalattareen.

Monilla pääsiäisen perinteillä on pääsiäistäkin vanhemmat juuret. Munat ja puput ovat liittyneet kevätpäivän tasauksen juhlaan jo ennen ajanlaskun alkua. Ikivanhoissa taruissa ja symboliikassa muna on ollut uuden elämän vertauskuva ja jänis kuvannut hedelmällisyyttä. Sellaisena jänis on lii­tetty myös kristinuskoon. Se lisääntyy nopeasti, samoin kuin kasvoi alkuseurakunnan aikainen kristillinen kirkko.



Kuva: Wikimedia

Pääsiäisen symboliikasta

Kertomukset munia puutarhaan piilottavasta jäniksestä juontuvat 1600-luvun Saksaan. Jäniksen uskottiin kiertelevän puutarhoissa pääsiäisyönä ja piilottavan suklaamunia. Munivan jäniksen taustalla saattaa olla kertomus Ostara jumalattaresta, jonka uskottiin ottavan kevätpäiväntasauksen aikaan jäniksen muodon ja munivan värikkäitä munia keväisen ruohon sekaan. Joissakin maissa munia piilottaa jokin muu eläin, kuten käki, kettu tai haikara. Pohjoismaissa jänistä pidettiin viljelyk­sien tuhoajana, joten siitä tuli pääsiäisen vertauskuva vasta 1900-lu­vulla.

Jo ennen ajanlaskun alku oli tapana antaa kevätpäiväntasauksen aikaan lahjaksi värjättyjä munia. Legendan mukaan Maria Magdalena vei Rooman keisari Tiberiukselle punaiseksi värjätyn pääsiäismunan ja kertoi Jeesuksen nousseen kuolleista. Punainen väri on Jeesuksen veren symboli. Muna kuvaa kristityille Jeesuksen suljettua hautaa. Kuten tipu murtautuu esiin munan kuoren lävitse, murtautui Jeesus ulos haudasta. Näin uutta elämää kuvaavan pääsiäisruohon seassa olevat tiput muistuttavat itsekin ylösnousemuksesta ja uuden elämän synnystä.

Jeesuksen viimeisten päivien tapahtumat ovat tuoneet pääsiäiseen 

monia symboleja lisää. Pääsiäisen ajan tapahtumia voi kerrata hauskasti

 käyttämällä hyödyksi tätä runsasta symboliikkaa. 

Hyödynnä leikkivinkkimme!

Pääsiäis -kim

Tarvikkeet: pääsiäisen tapahtumiin liittyviä pieniä esineitä tai niiden kuvia.  

Esimerkiksi:

Kuva: Satu Reinikainen

aasi, palmunoksa vaikka huo­vasta, pala leipää, pikarimainen kuppi, miekka tai keihäs, kukko, punainen kankaanpala, piikikäs oksa, arpakuutio, risti, valkoisia kangassuikaleita, pieni pullo, kivi, enkeli tai höyhen

• Aseta esineet pöydälle tai lattialle kankaan päälle. 
• Jutelkaa ensin mikä mikin esine on ja miten se liittyy Jeesuksen viimeisten päivien tapahtumiin (esim. pala leipää viimeinen ateria opetuslasten kanssa, piikikäs oksa piikkikruunu, kangassuikaleet käärinliinoja). 
• Kun kaik­ki esineet ovat esillä leikki voi alkaa. Valitkaa ensin kuka toimii ensimmäisenä piilottajana. 
• Toiset sulkevat silmänsä tai poistuvat luokasta. 
• Piilottaja ottaa yhden esineen pois näkyvistä ja laittaa sen pois näkyvistä, esim. selkänsä taakse. 
• Tämän jälkeen toisten tehtävä on muistella, mikä esine puuttuu joukosta. 
• Leikki on vaikeampi, jos esineen poistanut sekoittaa jäljelle jääneiden esineiden järjestyksen. 
• Nopeimmin puuttuvan esineen keksinyt saa poistaa seuraavan esineen. 

Kuva: Satu Reinikainen

 

Pääsiäisen kertomus symboliesinein 

Tarvikkeet: yllä luetellut esineet tai kuvat niistä.

1. Pääsiäisen tapatumia voi kerrata asettamalla oppilaiden kanssa kuvia tai esineitä aikajärjestykseen. 

2. Vauhdikkaammassa versiossa esineet on piilotettu luokkaan ja asetetaan aikajärjestykseen pöydälle sitä mukaa, kun ne löytyvät.

3. Jos esineitä tai kortteja on kahdet, saa tästä hauskan kilpailun, jossa kaksi joukkuetta etsii molemmat esineitä yrittää koota oman esinejononsa valmiiksi ennen toista joukkuetta.

Surusta ihmetyksen iloon

Pääsiäisen tapahtumat kuljettavat läpi hyvin monenlaisten tunteiden. Palmusunnuntaina Jeesus otettiin vastaan iloiten ja hurraten, kiirastorstain opetuslasten ja Jeesuksen yhteinen ateria päättyy hämmennykseen. Getsemaneen Jeesusta vangitsemaan saapuvat sotilaat saavat opetuslapset pelkäämään. Jeesuksen kuolema ristillä on surullisinta, mitä he ovat koskaan kokeneet. Lauantai on täynnä pettymystä ja varmasti myös ikävää. Rakas ystävä on poissa.  Pääsiäisaamun viesti Jeesuksen ylösnousemuksesta on hämmentäva ja ihmeellisen iloinen. 

Värileikkiä

Miettikää mikä väri voisi kuvata mitäkin tunnetta: esim. hämmennystä, surua, pettymystä, ikävää tai iloa. Maalatkaa vesi- tai peiteväreillä tunteita kuvaavia teoksia. Kootkaa teokset tunteiden mukaan suuriksi kollaaseiksi niin, että ne asettuvat seinällä toistensa kanssa limittäin ja päällekkäin.

Tunnehippa

Kurjia ja ikäviä tunteita helpottamaan tarvitaan jotain iloista ja hyvää. Seuraavassa leikissä ikävät tunteet jähmettävät, mutta toisen ihmisen apu saa kurjuuden katoamaan. Leikistä löydät myös vauhdikkaan, muutaman minuutin pituisen pyhäkouluvideon.

• Aluksi sovitaan yhdessä, mitä kurjaa tunnetta hippa tartuttaa ja millainen tuo tunne on. Pohtikaa, miten tunne valittu näkyy kehossa ja miltä se tuntuu. Voitte myös miettiä, mistä sellainen tunne tulee tai johtuu. Valittu tunne voi olla esim. suru tai pelko. Ohjaaja voi myös valita tunteen etukäteen ja nimetä leikin sen mukaan esim. “Suru-hippa”. 

• Hipaksi valittu ottaa tunnetta kuvaavan värisen huivin ja alkaa ottaa sillä toisia leikkijöitä kiinni. Kun huivi koskettaa jotakuta alkaa tämä toimia tunteen mukaan. Esim. jos tunne on suru, alkaa kiinni jäänyt surra jotakin mielessään. Hän voi lyyhistyä kasaan paikoilleen tai alkaa kävellä pää painuksissa ja raahustaen.

• Toiset leikkijät voivat pelastaa surijoita halaamalla. Pelko-hipassa pelastus voi tulla vaikkapa hymyilemällä tai silittämällä.

• Hyödynnä Erilaista ussaa -hankkeen tunnekortteja tässä hipassa siten, että näytät korttia, jonka tunnetta hippa jäljittelee ja "tartuttaa" muihin.

Vinkki: Pinterestissä on hyviä askarteluvinkkejä pääsiäisen symboliikkaan vaikka kuinka paljon. Löydä ja toteuta mieleisesi vaikka sanahauilla Easter & Craft! 

HYVÄÄ PÄÄSIÄISTÄ!