keskiviikko 31. lokakuuta 2018

Aistit auki kulttuuriympäristössä - Vinkkejä vierailun toteuttamiseen


Kun oppimisen tila muuttuu

Kajaanin Kristuksen kirkastumisen kirkossa koulutuskiertueella
Meillä on ilo kouluttaa opettajia tänä vuonna uskonnollisissa tiloissa. Tunnelma on ollut aivan erilainen kuin luentosaleissa. Jo tilaan astuminen kylmästä ja kiireestä pysäyttää. Esimerkiksi ortodoksisen kirkon tuoksut, rikas värimaailma ja kauniit esineet hivelevät aisteja. Keho rentoutuu ja uteliaisuus herää. Huomaan puhuvani rauhallisemmin. Sama näyttää tapahtuvan opettajillekin. Heidän kiireensä tuntuu valuv ulos kirkkosalin nurkista. Olemme läsnä tilassa.

Tämä kokemus, lukemamme ja monet testiryhmämme vahvistavat ymmärrystämme siitä, miten jo oppimisympäristön muutos voi terävöittää aistejamme ja herättää meitä havainnoimaan uusin silmin. Olemme koko viime vuoden kehittäneet pedagogista mallia ja materiaalia, joka kääntäisi uuden opetussuunnitelman aatteita konkreettisiksi opetusvälineiksi. Tutustuminen lähiympäristön kulttuurikohteisiin, lähteminen ulos luokasta ja ylös pulpetista sekä yhteistyö paikallisten toimijoiden kanssa ovat vain muutamia tavoitteista. Pienimmässäkin kylässä on yleensä kirkko ja se kantaa mukanaan valtavan määrän paikallista historiaa ja kulttuuriperintöä. Kirkossa on outoja ja tuttuja asioita sekä paljon tutkittavaa vaikka mittasuhteista aina äänen kulkemiseen tilassa. Oppimisympäristönä uskonnolliset tilat ovat siis mainioita!

´

Tilassa voi toimia monella tapaa

Perinteisen lähestymistavan sijaan, jossa usein tilassa työtä tekevät puhuvat, olemme lähteneet liikkeelle ajatuksesta, että oppijat voisivat tutkia tilaa itsenäisesti ja pohtia tilan ja sen esineiden merkitystä eri näkökulmista. Näin oppijan oma suhde tutkittavaan ympäristöön saa enemmän tilaa ja oppimisesta tulee merkityksellisempää.

Jo pelkkä oppimisympäristön muutos voi terävöittää aistejamme
Kuva Jyväskylän ortodoksisesta kirkosta koulutuskiertueelta. 
Meitä jännitti kovasti miten opettajat ottavat vastaan tällaisen kokemuksellisen ja tutkivan lähestymistavan oppimisprosessiin. Kun seisomme hiljaa tutkien tilaa eri aistien kautta, oloni on vielä hieman epävarma. Mitähän niiden mielessä oikeasti liikkuu? Kuitenkin viimeistään siinä vaiheessa kun koulutuksen osallistujat kulkevat into piukkana kortit kädessä ympäri tilaa etsien, tutkien ja pohtien, huoli hälvenee. Kyllä vain, uskomme vahvistuu: keksimisen ja löytämisen ilo sekä luova ajattelu ovat oppimisprosessin hiiva. Ja rauhoittuminen virittää oppimiseen.

Etsiminen ja keksiminen ja luovuus tarvitsevat kuitenkin jatkuvasti lisävääntöä, polttoainetta. Jotta uteliaisuus tyydyttyy, tarvitaan tietoa. Mihin sitä kynttilää sitten käytetään tai miksi saarnatuoli on korkealla? Mitä alttarin kuvassa tapahtuu? Miksi ikonin päällä roikkuu huivi? Osaan kysymyksistä vastaus löytyy materiaalimme esinekorteista. Uskonnollisen yhteisön asiantuntija osaa antaa kysymyksiin syvemmälle meneviä vastauksia. Tieto ja kokemukset yhdistyvät ja oppimista tapahtuu myös syvätasolla.

Koulutuksen loppuvaiheessa reflektoimme ja puramme yhdessä koettua pedagogisesta näkökulmasta. Opettajan jo koulutuksen alkupuolella liikkeelle lähtenyt pohdinta saa lisätuulta ja kouluttajallekin avautuu yhä uusia näkökulmia jo tutkitun tiedon lisäksi. Miten virvoittavaa voi olla meille kaikille saada olla hetki etäämmällä omasta perustyöstä ja mutustella, maistella jotain ajan kanssa vuorovaikutuksessa muiden kanssa.

Vinkkejä kulttuuriympäristössä vierailemiseen


Opettajat tutkimassa luterilaista kirkkoa Mikkelin koulutuksessa
Autenttisessa ympäristössä oppiminen on tutkitusti tehokasta. On eri asia lukea kirjasta rakennuksen koosta tai katsoa pienestä oppikirjan kuvasta taideteosta, kuin seistä tilan keskellä ja aistia valtavat holvikaaret tai nähdä teos alkuperäisessä ympäristössä täydessä väriloistossa. Vierailut ovat aina oppilaille myös elämyksiä, jotka jättävät pysyvän muistijäljen. Sen takia vierailuja erilaisiin kohteisiin kannattaa suosia, vaikka järjestelyt vaativat hieman aikaa ja vaivaa. Tässä muutama vinkki vielä vierailun suunnitteluun.
  • Selvitä koulunne ympäristössä olevat mahdolliset tilat
  • Tutustu maksuttomaan materiaaliimme, valitse tavoitteet ja toimintatapa. Ota huomioon käytettävissänne oleva aika ja matkaan liittyvät asiat.
  • Kysyä saa aina! Ole yhteydessä kirkkoon, moskeijaan tai muualle, missä materiaalia haluat hyödyntää ja kerro, mitä haluat tulla tekemään. Vierailut on saatettu tottua järjestämään toisin, joten kerro avoimesti, mitä suunnittelet ja miksi. Älä pelkää rasittavasi työntekijöitä. He kyllä kertovat, jos aikaa ei nyt juuri tällä kertaa ole. Ja tämä malli voi jopa helpottaa heidän panostaan. Kutsu työntekijöitä ihmeessä vaikka mukaan kokeilemaan tätä toimintatapaa kanssanne ja kertomaan jotain lisää tilasta, jos heillä on aikaa.
  • Tiedota vierailusta koteihin ja kerro heillekin mitä vierailulla tavoitellaan. Joku vanhemmista saattaa mielellään lähteä apukäsiksi, niitä kun ei koskaan ole liikaa.
  • Keskustele oppilaiden kanssa ennen tilaan menemistä siitä, mikä heitä mietityttää mahdollisesti vieraassa tai uudessakin paikassa ja siitä, miten erilaisissa tiloissa käyttäydytään. Voitte vaikka miettiä sitä, että millä lailla käyttäytyvien vieraiden kanssa on itse ollut kiva olla vaikka omassa kodissa. Mikä ei ole tuntunut kivalta?  Rohkaise heitä siihen, että tavalliset hyvä käytöstavat riittävät, ja että yhteisön edustaja kyllä kertoo, mikä on toivottavaa heidän tilassaan.
  • Opettajalle mukaan vanhempien yhteystiedot, pieni ensiapulaukku, puhelin ja iloista retkimieltä. Oppilaille ehkä jopa pienet retkieväät, joita on kiva maistella rakennusta vielä ulkoa tarkastellessa esinekorttien rakennuskortin kysymystenkin kautta.



Vielä ehdit mukaan kevään maksuttomalle koulutuskiertueelle!




Iloisin koulutuskiertuetunnelmin,
kouluttajat Essi ja Salla



torstai 6. syyskuuta 2018

Tilat pedagogisesti haltuun: Tutki tilaa -malli pähkinänkuoressa


Ympäristön tutkiminen koko keholla ja tilassa liikkuen tukee tunnepitoisen suhteen muodostumista ympäristöön. Samalla tietoisuus omasta suhteesta elinympäristöön, kulttuuriin ja yhteisön historiaan ja juuriin syvenee. Kulttuuriympäristöissä on mahdollista toteuttaa oppimisprosesseja, joissa opitaan samanaikaisesti monenlaisia tietoja, taitoja ja asenteita. Tästä postauksesta saat omaan työkalupakkiisi pedagogisen mallin minkä tahansa tilan tutkimiselle. Hyvä oppimisympäristö on aina päämääräsuuntautunut, riittävän kompleksinen ja vuorovaikutteinen. Lisäksi se ohjaa eettiseen pohdintaan ja antaa välineitä oppimisprosessin arviointiin. Pelkkä tila ei siis riitä vaan tarvitaan suunnitelma ja välineet sen toteuttamiseen.

Tutki tilaa -materiaalin pedagoginen malli

Tutki tilaa -materiaalin pedagoginen malli tarjoaa välineitä oppimisprosessin rakentamiseen kulttuurisessa tilassa. Malli on suunniteltu edistämään erityisesti monilukutaitoa ja sen sisällä ympäristönlukutaitoa, eli kykyä lukea aineellista (esim. rakennukset ja artefaktit) ja aineetonta kulttuuria (toiminnot ja traditiot).

Tutki tilaa -mallissa
(1. Koe, 2. lue ja 3. tuota tilaa) ympäristönlukutaitoa kehitetään kokonaisvaltaisesti. Kokonaisvaltaisuudella tarkoitetaan toisaalta multimodaalisuutta, eli kiinnitetään huomiota siihen, miten erilaiset symbolijärjestelmät ja tiedonalat välittävät meille tietoa ympäristöstä, jota tarkastelemme. Toisaalta kokonaisvaltaisuus tarkoittaa myös oppijan koko persoonan huomioimista oppimisprosessissa: tehtävät on pyritty muotoilemaan siten, että ne houkuttelevat tarkastelijaa luomaan ja tutkimaan erilaisia henkilökohtaisia merkityksiä, joita tila nostaa esiin.


Tutki tilaa -materiaalin pedagogista mallia voi käyttää minkä tahansa tilan tarkasteluun. Materiaalissa on ohjevihko ja valmiita välineitä oppimisprosessien suunnitteluun luterilaisessa kirkossa, ortodoksisessa kirkossa ja moskeijassa. Lisätyn todellisuuden avulla näihin oppimisympäristöihin liittyvä tiedollinen sisältö on mahdollista sijoittaa osaksi erilaisia oppimisprosesseja ja tukea oppijan tieto- ja viestintäteknologista osaamista. Halutessaan lisätyn todellisuuden ja interaktiiviset kuvat voi jättää hyödyntämättä. Malli taipuu muidenkin kuin uskonnollisten tilojen kulttuuriseen tarkasteluun. Tilan tutkimisen vaiheessa voi hyödyntää monialaisia kortteja ja valita niistä kulloisiakin tavoitteita parhaiten palvelevat.

Vaihtoehtoisia tapoja tutkia tilaa


Yhdistele mielesi mukaan materiaalin osia kohderyhmä ja käytettävissä oleva aika huomioiden. Voit hyödyntää materiaalia ennen tilaan menemistä, tilassa sekä vierailun jälkeen. Materiaalin avulla voi halutessaan rakentaa tilan vaikka luokkahuoneeseen. Oppilaat voivat tallentaa Lue tilaa -työskentelyn vastauksensa paperille, älypuhelimen muistioon, alustallenne, tai mobiililaitteilla kuvaamalla ja äänittämällä. Näin vierailun aikana läpikäytyihin asioihin on helppo palata vierailun jälkeen ja hyödyntää Tuota tilaa -vaiheessa. Rakenna mieleisesi polku vaikka jotakin alla olevaa esimerkkiä mukaillen!

Esinekorteista löydät tiivistetyn koe tilaa -työskentelyn ohjeet

Esineistön kautta


Rakennuskortti ennen tilaan menemistä koululla – Koe tilaa -työskentely – Lue tilaa esineistön kautta esinekorteilla lisättyä todellisuutta hyödyntäen – Tuota tilaa -tuotokset koululla ja purku.

Kokonaisuuden kautta

Koe tilaa -työskentely – Lue tilaa kokonaisuuden kautta interaktiivista kuvaa hyödyntäen – Tuota tilaa paikan päällä – Purku verkossa oppimisalustalla toisten töitä tarkastellen ja kommentoiden.


Näkökulma tai teema edellä


Koe tilaa -työskentely – Lue tilaa valitusta näkökulmasta käsin monialaisilla korteilla – Tuota tilaa ja purku paikan päällä.


Kerro meille kokemuksistasi ja jaa kuvia #tutkitilaa -tagilla vaikka uskonnonopetus.fi:n facebooksivulla!



Tutkimusretkille iloa toivottaen,
Uskonnonopetus.fi:n kouluttaja Salla Vainio


tiistai 14. elokuuta 2018

Elokuu kutsuu liikkumaan ja oppimaan kulttuuriympäristöistä ulkona!


Kesä kutsuu liikkumaan, tuoksuttamaan sateen jälkeistä raikasta ilmaa ja ihailemaan auringon heijastusta järvenpintaan. Miten saisi koulujen alettuakin jatkaa kesälle luonteenomaista liikkumista, ja ulkoilua niin, että samalla opittaisi mielekkäästi? Tässä postauksessa kerromme lyhyesti uudesta materiaalistamme ja siitä, miten voit käyttää pientä osaa siitä vaikka jo huomenna oppilaiden kanssa koulun pihamaalla tai lähiympäristössä.


Uusi Tutki tilaa -materiaali kutsuu tutustumaan kulttuuriympäristöihin kokonaisvaltaisesti

https://www.pearltrees.com/uskonnonopetus/tutki-tilaa/id16631750
Tälle lukuvuodelle loimme pedagogisen materiaalin, joka kutsuu tutustumaan ympäristössämme oleviin kulttuuriperintökohteisiin. Näin pääsemme ylös pulpetista ja ulos luokasta – liikkuvan koulunkin teeman mukaisesti. Autenttisessa ympäristössä tapahtuva oppiminen on tutkitusti tehokasta. Jo ympäristö itsessään herättää oppijoiden mielenkiinnon ja ohjaa kyselemään lisää: mihin tätä käytetään, miksi tämän esineen paikka on tässä, mitä tuo yksityiskohta esineessä tarkoittaa? 

Tutki tilaa –materiaalin ja pedagogisen mallin avulla kulttuuriympäristöstä tulee kokonaisvaltainen oppimisympäristö, jossa tilan tai paikan kulttuuriset merkitykset ja tarinat avautuvat oppijalle tilan kehollisen ja tiedollisen tutkimisen kautta vaikkapa lisättyä todellisuutta hyödyntäen. Materiaali sisältää pedagogisen mallin, ohjevihkosen ja välineitä kulttuuriympäristön helppoon ja hauskaan tutkimiseen liikkuen ja oppilaita aktivoiden. 



Kulttuuriperintö oppimisympäristönä

Erityisen hyvin aineellinen ja aineeton kulttuuriperintö kohtaavat historiallisissa ja kulttuurisissa rakennuksissa. Tämän vuoksi olemmekin valinneet materiaaliin erilaisia uskonnollisia tiloja: luterilaisen ja ortodoksisen kirkkotilan sekä islamilaisen moskeijan. Materiaalin avulla tilat heräävät eloon uudella tavalla: lisätyn todellisuuden avulla oppilaat voivat lähteä seikkailulle tiloihin ja saada tietoa niin tilan arkkitehtuurista, esineistöstä kuin erilaisista perinteistä, jotka ovat tilassa ja esineistössä läsnä.

Materiaalia käyttämällä kehitetään ympäristön- ja kulttuurisen lukutaidon lisäksi oppilaiden sosiaalisia sekä tieto- ja viestintäteknologisia taitoja. Materiaalin pedagoginen malli soveltuu kaikenikäisille ja mihin tahansa tutustuttavaan tilaan. Sisältöjen käyttöä varioimalla opettaja voi ohjata prosessia omien tavoitteidensa mukaan, tapahtuipa tutustuminen sitten taidemuseoon tai uskonnolliseen tilaan. Materiaali huomioi oppijan myös kokonaisvaltaisena persoonana: tehtävät on pyritty muotoilemaan siten, että ne houkuttelevat tiloihin tutustujaa tutkimaan ja luomaan erilaisia henkilökohtaisia merkityksiä, joita tila nostaa esiin. Näin tutuistakin tiloista avautuu kokonaan uusia maailmoja.


Mitäpä, jos kokeilisit materiaalia vaikka koulun pihalla tai lähiympäristössä jo huomenna?

Loman jälkeen on joskus mukavampaa pitää matala kynnys uuden materiaalin kokeilemisessa. Tässä muutama vinkki Tutki tilaa -materiaalin hyödyntämiseen vaikka jo huomenna koulun lähimaastossa sään salliessa.

Oma kirkkotila luontoon

Tavoitteet: Syvennetään oppilaan hahmotusta kirkkotilasta ja sen esineistöstä
Tarvikkeet: Rakennuskortti sekä esinekortit jokaiselle 4-5 hengen ryhmälle. Jos halutaan käyttää virtuaalisia sisältöjä, yksi älylaite kuten tabletti per pari, mutta työskentely toimii ilmankin.
Kesto: 45 min

1. Jaetaan oppilaat 4-5 hengen ryhmiin.
2. Annetaan joka ryhmälle rakennuskortti, jonka avulla he pohtivat omia mielikuviaan kirkkotilasta ja miettivät, mitä elementtejä tilassa voisi olla.
3. Oppilaat valitsevat ulkoa paikan, johon tilaa alkavat rakentamaan. Yksi oppilaista hakee opettajalta esinekortit.
4. Oppilaat rakentavat korttien ja luonnonmateriaalien avulla oman kirkkotilan.
5. Kun kaikki ryhmät ovat valmiita, pidetään esittelykierros, jolloin muut kiertävät ja yksi ryhmä esittelee aina oman tilansa.
6. Käydään yhteinen keskustelu, mitä yhteistä ja mitä erilaista tiloissa oli. Voidaan myös äänestää, missä tilassa mieluiten viettäisi vaikka omia häitään, menisi rauhoittumaan tai mihin menisi, jos olisi surullinen jne.
Vinkki: Voit antaa myös yhden esinekortin jokaiselle ryhmälle siten, että tavoitteena on rakentaa yhdessä toimien luonnonmateriaaleista yksi yhteinen kirkkotila.

Pantomiimi korttien avulla


Tavoitteet: Tutustuttaa erilaisiin kulttuurisesti merkittäviin esineisiin ja lisätä vuorovaikutustaitoja
Kesto: 20 min

1. Jaetaan jokaiselle oppilaalle pantomiimikortti, jossa lukee jokin esine tai henkilö
2. Joku oppilaista aloittaa. Hän esittää joko esinettä tai henkilöä tekemässä asiaa, joka hänen kortissaan lukee.
3. Muut katsovat esitystä ja omaa korttiaan. Jos he huomaavat, että kyseessä on heidän esineensä tai henkilönsä, he menevät mukaan pantomiimiin. Jos esim. henkilö seisoo kynttilänä, tulee kynttilänsytyttäjä sytyttämään kynttilän ja kynttilä voi tehdä esim. käsistään liekin. Jos taas sytyttäjä aloittaa, hän esittää sytyttämistä ja kynttilä menee mukaan pantomiimiin sytytettäväksi.
4. Kun kaikki ovat saaneet esittää tutustutaan vielä yhdessä esinekorttien asioihin ja mietitään yhdessä, kuinka tuttuja ne olivat, missä oppilaat ovat niitä nähneet, oliko vaikea arvata ja esittää jne. Halutessa voi hyödyntää kortteihin lisättyä todellisuutta ja antaa oppilaiden katsoa ja kuunnella nappikuulokkeilla sisällöt ja vastata takapuolen kysymyksiin.


Vinkki: opettaja tai oppilaat voivat keksiä lisää esineitä ja henkilöitä materiaalin tyhjiin pohjiin: esim. virsitaulu ja virsinumero, kirkon penkki ja penkillä istuja jne.
Parit:
Kastemalja: vauva + vauvaa kastava pappi
Kolehtihaavi: kolehdinkerääjä + kolehtiin rahaa laittava
Urut: Urut + kanttori
Saarnatuoli: Saarnatuoli + saarnaa pitävä pappi
Krusifiksi: Kirkon seinä + krusifiksi (Jeesus ristillä)
Virsikirja: Virsikirja + laulaja
Alttari: alttaripöytä + pappi, joka asettaa ehtoollismaljan alttaripöydälle
Kynttilä: Kynttilä + kynttilän sytyttäjä
Raamattu: Raamattu + Raamatun lukija
Kirkko: Kirkko + kirkkoon menijä


Liite: pantomiimikortit
 

Kiinnostuitko ottamaan kulttuuriset tilat haltuun?

Postaamme koko lukuvuoden aiheeseen liittyviä vinkkejä, joten pysy kuulolla helposti seuraamalla meitä faceookissa!

Aurinkoisin elokuun terveisin
hyvää syksyn alkua kaikille toivottaen,
uskonnonopetus.fi:n kouluttajat
Raili Keränen-Pantsu ja Salla Vainio



perjantai 23. helmikuuta 2018

Eettistä ajattelua ja monialaista työskentelyä kantaaottavan taiteen avulla

Jani Leinonen, Installaatio 2015. Kuva: Zetterberg galleria.
Kuvilla ja visuaalisuudella on suuri merkitys arvojen ja asenteiden välittäjänä. Kuvien muokkaaminen ja niiden levittäminen verkossa on yhä helpompaa. On tärkeää oppia kysymään mitä kuvilla pyritään välittämään tai vihjaamaan sekä minkälaisia ideologioita niiden taustalla on. Tässä blogissa saat vinkkejä ryhmäsi eettisen ajattelun ja kriittisen pohdinnan tukemiseen kantaaottavan taiteen avulla. Voitte hyödyntää helppoa zine-tekniikkaa tai perehtyä 2000-luvun yhteiskuntakritiikkiin Jani Leinosen taiteesta tehdyn interaktiivisen kuvan kautta. Lisäksi saat vinkkejä tekijänoikeuksien huomioimiseen oppilastöissä.


1. Kriittistä pohdintaa Zine-työskentelyn avulla



Tekeminen tuntui hyvältä, suurena syynä se, että saimme vapaasti tuoda ajatusmaailmaamme julki ilman rajoituksia. - Viivi Sironen 

Kuva: Public Domain
Omien kantaaottavien kuvien tekeminen auttaa tarkastelemaan myös median kuvia kriittisesti. Seuraavassa kuvisope Aura Kotkavirta ohjeistaa Zine -työskentelyyn ja  nuoriso-ohjaajaksi opiskelevien aikuisten kokemuksista kantaaottavan taiteen parissa. Tekniikka on helppo, joten sitä voi käyttää hyvin myös lasten kanssa. 


Zine –julkaisu on klassinen kantaaottavan taiteen muoto. Se on itsenäisesti julkaistu, epäkaupallinen julkaisu, jonka tuottamiseen käytetään kopiokonetta. Zinen juuret ovat vahvasti 1970-luvun Englannin punk- ja anarkistipiireissä. Zine- julkaisujen tekijöillä on usein pyrkimys irrottautua valtavirrasta ja tuoda jonkin pienemmän ryhmän usein poliittista sanomaa näkyväksi. 


Tekijät: Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja opiskelijat, Seurakuntaopisto, Järvenpää
Ohjaaja: Aura Kotkavirta

Kuva: Aura Kotkavirta CC BY 4.0.
Kerroin ryhmälle lyhyesti historiaa zine- julkaisun synnystä. Zine (sanasta magazine) syntyi 1970-luvulla punk-kulttuurin ympärille. Kyse on vastareaktiosta valtakultturille ja tavasta tuottaa omakustanteisia lehtiä, julisteita ja levynkansia. Näytin opiskelijoille esimerkkikuvia kantaa ottavista julisteista, pienten ryhmien omakustanne- julkaisuista ja levyn kansista. Keskustelimme siitä, millainen on julisteen rooli, kun suurin osa tiedosta kulkee nykyään internetin välityksellä.

Pyysin opiskelijoita pohtimaan, mitä uskonto heille merkitsee. En antanut heille sisällön suhteen kovinkaan tarkkaa ohjeistusta. Ainoa asia, jota heiltä toivoin, oli pysyä hyvän maun rajoissa. Julisteeseen ei saisi olla asioita, jotka joku muu saattaisi kokea loukkaavina. Heille tämä oli kuitenkin itsestäänselvää.

Työskentelyä varten varasin välineiksi:

  • ison kasan erilaisia sanoma- ja aikakausilehtiä 
  • sakset 
  • liimapuikkoja 
  • erivärisiä A4 kopiopapereita 
  • valikoiman erilaisia kyniä (tusseja, puuvärikyniä, taululiituja) 
  • käytössämme oli myös kopiokone 


1.Opiskelijat kirjoittivat ja piirsivät ajatuksiaan luonnospaperille. Kävin heidän kanssaan alustavia ideoita läpi, mutta ainoastaan jos he sitä toivoivat.

Kuva: Aura Kotkavirta CC BY 4.0.
2. Opiskelijat leikkasivat kirjaimia, tekstejä ja kuvia lehdistä ja liimasivat niitä kopiopapereille. Papereiden värivaihtoehdot olivat tässä vaiheessa valkoinen, musta ja harmaa. Hienoa jälkeä syntyi myös repimällä valitut kohdat irti lehdistä ja liimaamalla niitä paperille ronskisti maalarinteipillä. Osa valitsi työnsä pohjasävyksi mustan paperin ja kirjoitti siihen valkoisella liidulla ja myös se toimi hienosti. Tässä vaiheessa työskentelyä, taustalla olevan paperin väri vaikuttaa ainoastaan lopullisen työn tummuuteen, kopiokoneeseen laitettu paperi määrittelee työn lopullisen sävyn.

3. Laitoin yhdelle pöydälle valikoiman eri värisiä kopiopapereita ja pyysin opiskelijoita valitsemaan siitä itselleen mieleisiä sävyjä ja kiinnittämään ne paperiliittimellä yhdeksi nipuksi, ja valmiin työnsä päällimmäiseksi. Kävin kopioimassa kaikista useamman eri värisen vaihtoehdon, joista opiskelijat valitsivat mieleisensä. Alkuperäinen “leikkaa-liimaa”- tekniikalla tehty versio päätyi paperinkeräykseen.

Opettajan ajatuksia työskentelystä: 

Tehtävään käytettiin aikaa n. 2 tuntia. Alussa näyttämäni kuvamateriaali vaikutti selvästi ryhmän hienoon heittäytymiseen työtä tehdessä. Ideoita alkoi heti syntyä, osa teki useamman version. Pelkoni turhan laajasta ja hankalasta aihepiiristä ja sen liiasta henkilökohtaisuudesta osoittautuivat turhiksi. Ryhmä oli mukavan pieni, kaikki istuivat saman pöydän ympärillä ja ilmapiiri oli innostunut ja rohkea. Kannustin kaikkia olemaan mahdollisimman uskaliaita, kyseessä oli kuitenkin kantaa ottava juliste.

Teknisesti työskentely sujui kuin tanssi. Muistutin välillä, että zinen viehätys syntyy nimenomaan sen hieman ronskista ja kotikutoisesta toteutuksesta. Ainoa tarkempaa mietintää aiheuttanut asia oli lopullisen työn värien hahmottaminen keskeneräisessä työssä. Lopullisessa työssä kaikki lehdestä leikatut palaset menettävät värinsä, jäljelle jää ainoastaan värillisen kopiopaperin sävy.

Opiskelijoiden ajatuksia työskentelystä:


Kuva: Juha Uronen 2017. CC BY 4.0.


Hommahan toimi ja "vanhanaikaisella" tekniikalla toteuttaminen oli erinomaisen nastaa. Oli jotain muuta kuin digi-digiä. Aihe oli varsin hilpeähkö ja pääsin vanhana ateistina käyttämään itse keksimääni slogania "Don't god bless godless". 

Leikkaa ja liimaa -tyyppinen setti-hässäkkä-meininki sopii loistavasti myös tällaiselle jäbälle jolta ei muu taiteilu niin sujuvasti suju. 

               Juha Uronen



Kuva: Tiina Syrjä-Mayoss 2017. CC BY 4.0


Työn tekeminen ja aloittaminen oli yllättävän helppoa sen jälkeen kun suljin ns. pääni eli tyhjensin sisäisen melun mielestäni ja annoin käsieni vaan tehdä. 





Meidän pikkuporukan työskentely vaan soljui eteenpäin, tunnelma oli hauska ja avoin, oli helppo antaa käsien vain työskennellä ilman ajatuksia suurempia, todella hyvä fiilis :) mahtavaa, voimaanuttavaa! 



                  Tiina Syrjä-Mayoss




Kuva: Nina Kajander 2017 CC BY 4.0.


Aluksi tuntui hankalalta ja tekniikka itsessään ei onnistunut itseltäni niin kuin olisin halunnut. Mutta kyllä se siitä sitten lähti. Aihe oli sellainen, että ei tiennyt miten alkaa lähestyä sitä. Kielteisellä vai positiivisella asenteella. 


Oma idea lähti Tähtien sodasta ja Sith Lordeista eli voiman pimeästä puolesta. Loppujen lopuksi ihan kiva työ. 




             Nina Kajander

Kuva: Viivi Sironen 2017. CC BY 4.0.

Tykkäsin todella paljon tekniikasta ja ideasta. Tekeminen tuntui hyvältä, suurena syynä se, että saimme vapaasti tuoda ajatusmaailmaamme julki ilman rajoituksia. Toki hyvällä maulla, mutta sana oli vapaa. 

Minusta oli mielenkiintoista tutkailla omaa ja muiden ajatusmaailmaa. Ilmapiiri oli avoin ja kunnioittava. Jakamalla saa aina uusia näkökulmia asioihin. 

                   
                      Viivi Sironen








2. Vinkkejä tekijänoikeuksien ilmiasuun ja opettamiseen


Opiskelijoilta kysyttiin lupaa töiden ja kommenttien julkaisuun. Jokainen, joka antoi luvan työnsä julkaisuun täytti kirjallisen lomakkeen, jossa määriteltiin, millä lisenssillä kuvat voi julkaista. Koska haluamme edistää vapaata kulttuuria, annoimme tässä vain kaksi vaihtoehtoa: Public domain tai CC BY 4.0. Muita vaihtoehtoja löytyy esimerkiksi Creative Commons -sivustolta.

  • Materiaalipankistamme löydät valmiin aineistojen käyttösitoumuspohjan, jonka voit muokata omaan käyttöösi jos haluatte julkaista oppilaiden töitä verkossa ja opetella samalla tekijänoikeuksien huomioimista.
  • Valmis tehtävä oppitunnille, jossa tutustutaan johonkin raamatunkertomukseen, harjoitellaan kuvahakua verkosta sekä tekijänoikeuksien huomioimista.

3. Jani Leinosen taide haastaa kyseenalaistamaan tuttuja symboleita


Kuvassa näkyvista Jani Leinosen teoksista koottu installaatio on ollut esillä Kiasman näyttelyssä Tottelemattomuuskoulu vuonna 2015. Mitä eri uskontojen ja aatteiden symboleita kuvassa on tunnistettavissa? Mitä taiteilija on halunnut teoksilla ilmaista?

Taidefilosofi Liisa Väisänen on avannut teosten symboliikkaa interaktiivisessa Thinglink-kuvassa. Kuvaan on upotettu myös muuta taustatietoa sekä Lue kuvaa -pedagogisen mallimme mukaisia tehtäviä, joita voitte käydä läpi yhteisesti tai itsenäisesti/ryhmissä. Thinglink-kuvan avaaminen ei vaadi mitään erillistä sovellusta ja sitä voi tarkastella eri laitteilla.

Avaa kuva suurempana erillisessä välilehdessä.




Iloa opetukseen toivottelevat
Essi Ikonen ja Aura Kotkavirta



maanantai 12. helmikuuta 2018

Itsetuntemuksen ja dialogin taitoja ystävänpäivänä

Kaipaatko pedagogisia vinkkejä ystävänpäivälle? Hyödynnä maksutonta Dialogitaitaja-materiaalia oppilaiden itsetuntemuksen sekä tunne- ja vuorovaikutustaitojen edistämiseen! Maksuttomaan verkosta ladattavaan materiaaliin kuuluu asiantuntijoiden kirjoittamia artikkeleita, valmiita tehtäviä sekä monipuolinen liitemateriaali. Tässä blogipostauksessa saat muutaman vinkin materiaalin käyttöön.

1.Kehitetään itsetuntemusta - ystävyydessä kaksi ihmistä kohtaa


Seuraavat työskentelyt ohjaavat oppilaita pohtimaan, millaisia he ovat itse persoonina. Olemme dialogisen työskentelyn helmiä lähtökohtana muiden ja ystävien kanssa toimimiseen koulussa ja vapaa-ajalla.
kaikki ihmisinä erilaisia ja ainutlaatuisia ja reagoimme tilanteisiin eri tavalla. Hyvä itsetuntemus on pohja sille, miten kykenemme vuorovaikutukseen toisten kanssa ja tarvittaessa pohtimaan ja kehittämään omaa toimintaamme. Oppilaiden kanssa voi pohtia vaikka seuraavia kysymyksiä:


Millainen olet esimerkiksi kohdatessasi uuden tilanteen? Innostutko heti, vai tarvitsetko ensin pienen tuumaustauon? Itsenäisesti täytettävässä monisteessa pohditaan ja askarrellaan omia temperamenttipiirteitä, tärkeitä asioita (sydämet) ja unelmia (pilvet). Lisäksi piirretään oma kuva ja tarkastellaan omaa perhettä, kotimaata ja uskontoa/katsomusta.




  • Mitä sinulla on tapana tehdä omassa arjessasi?
  • Mitä syöt mieluiten aamulla, tai mitä teet kun olet iloinen/surullinen?
  • Ovatko omat tapasi erilaisia tai samanlaisia kuin luokkakaverillasi?
Työskentelyssä voit hyödyntää valmista lausepohjaa päivittäisistä asioista. Työskentelyä voi laajentaa myös uskontojen, katsomusten ja kulttuurien välisen dialogin pohdintaan oppilaiden oman elämän, heidän perheensä sekä aikaisempien sukupolvien kautta. Minkälaisia juhlia kukin oppilas perheineen viettää ja millä tavoin? Mitä samanlaista tai erilaista loman viettoon tai ruokailuun voi liittyä?

Tarkemmat työskentelyohjeet ja -pohjat

2.  Harjoitellaan dialogia ja kohtaamista - ystävänä voi kehittyä

Dialogitaitaja-materiaalissa on erilaisia tehtäviä, joiden avulla voitte käydä läpi sekä harjoitella tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Dialogitaidoissa kun on lopulta pitkälti kyse näistä taidoista. Eri taidot, kuten esimerkiksi kuuntelu ja ilmaisu on palasteltu timanteiksi siten, että jokaisesta tehtävästä voi kerätä tuon tehtävän avulla harjoiteltua taitoa, timanttia  (ilmaisen, kuuntelen, harkitsen, tunnistan jne).


Halutessa voitte askarrella tai värittää materiaalista valmista aarrearkkua, johon omia timantteja voi kerätä. Materiaaleja voit hyödyntää myös eri oppiaineissa. Timanteista voi tehdä erilaisia laskutoimituksia matematiikassa tai loihtia omia erilaisia timantteja kuvataiteen tunnilla. Katsomusaineiden tunneilla voit yhdistää dialogikortit ja ristiriitojen ratkaisuun tarkoitetun materiaalin esimerkiksi etiikan opetukseen.

Tehtävien teemoja:


Isommillekin oppilaille soveltuvia työskentelyä:

Löydät Dialogitaitajan tehtävät tästä linkistä
 
Koko Dialogitaitaja-materiaali (taustatieto, tehtävät, videot)

Tulosta koko materiaali maksutta



Hyvää ystävänpäivää! Toivottaa,

Mari Huotari, uskonnonopetus.fi-kouluttaja

maanantai 11. syyskuuta 2017

Miten opettaa kuvanlukutaitoa kokonaisvaltaisesti?



Lue kuvaa -kuvanlukumalli kutsuu
dialogiin kuvan kanssa ja kuvan äärellä.
Kuva: Essi Ikonen. Public domain.

"Kuvis on katsomusaine!" totesi eräs kuvataiteen opettaja kun keskustelimme taide- ja katsomusopetuksesta. Yhtälailla voisi ajatella, että uskonto on taideaine. Luovuus oman elämänkatsomusprojektin äärellä, kyky katsoa asioita eri näkökulmista sekä kyky tarkastella kriittisesti ympäröivää kulttuuria ovat keskeisiä nykypäivän uskonnonopetuksen tavoitteita.

Kun lähdimme valmistelemaan tämän vuoden koulutusteemaa monilukutaidosta, mietimme miten saisimme rakennettua sellaisen pedagogisen mallin, joka olisi helppo ottaa käyttöön luokkahuoneissa ja jonka avulla kuitenkin olisi mahdollista pureutua kuviin syvälle, moniaistisesti ja eri tiedon aloja hyödyntäen.

Monilukutaitoa ja katsomusdialogia kaikilla aisteilla


Halusimme luoda materiaalin, joka ohjaa kokonaisvaltaiseen kuvanlukuprosessiin. Sellaiseen, joka antaa mahdollisuuden tutkia omaa sisäistä maailmaa ja muodostaa syvällinen suhde johonkin kuvan herättämään ilmiöön tai asiaan. Halusimme myös vahvistaa dialogista lähestymistapaa kuviin, sekä luoda tilaa moniääniselle katsomusdialogille oppilasryhmän kesken.

Kulttuuri-identiteetin rakentuminen, Räsänen 2015, s.211
Avuksi löytyi Turun yliopiston kuvataiteen didaktiikan yliopistonlehtori Marjo Räsäsen monilukumalli. Räsänen yhdistää monilukumallissaan useita kuvataiteen ja kulttuurintutkimuksen viitekehyksiä. Mallissa identiteettityö ja kulttuurikritiikki kietoutuvat yhteen. Samoin kuvien tulkinta ja tuottaminen nähdään rinnakkaisina, toisiaan tukevina prosesseina. Malli auttaa meitä tarkastelemaan oman makro- ja mikrokulttuuriemme vaikutuksia omaan elämäämme ja meitä ympäröivään maailmaan, sekä käymään dialogia erilaisista taustoista tulevien kanssa. Lähtökohtana on ajatus, että olemme kaikki monikulttuurisia.

Olemme muokanneet Räsäsen Monilukumallin pohjalta kuvien lukemisen karvalakkimallin, joka on helppo ottaa käyttöön minkä tahansa aineen oppitunneilla. Kuvan lukeminen on pilkottu kolmeen vaiheeseen: moniaistinen tarkastelu, kuvan taustaan syventyminen ja oman tulkinnan kuvallinen tuottaminen. Vaiheittainen eteneminen helpottaa kuvaan tutustumista, mutta ei ole välttämätöntä.

Tehtäviä voi myös varioida ja valikoida oppilasryhmän tarpeiden sekä oppimisen tavoitteiden mukaan. Esimerkiksi koe ja kuvaile tehtäviä voi käyttää virittäytymiseksi johonkin opiskeltavaan teemaan menemättä sen syvemmälle itse virikkeenä toimivaan kuvaan. Lisäksi olemme tuottaneet yhteistyössä asiantuntijaopettajiemme kanssa muutaman malliesimerkin siitä, miten kuva voi toimia monialaisen työskentelyn jäsentäjänä ja kokoajana.



Koulujärjestelmämme on pitkään painottanut kirjallista ilmaisua. Kirjalliseen ilmaisuun, analyysiin ja tiedolliseen vastausten etsimiseen tottunut tarttuu ehkä helpoiten Lue ja tulkitse kohtaan. Se onkin tärkeä ja kiinnostava osa-alue, kun haluaa pureutua syvemmälle kuvan viesteihin. Lue kuvaa -gallerian kuvissa tähän vaiheeseen meitä johdattelee taidehistorioitsija ja symbolitututkija Liisa Väisänen, jonka tekstit ja ääninauhat kuvan symboliikasta vievät katsojan mielikuvitusta ja uteliaisuutta kutkuttavalle matkalle taideteokseen. 

Vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteissa korostetaan aiempaa enemmän erilaisten viestinnän ja tietämisen tapojen merkitystä ja tasa-arvoisuutta. Koe ja kuvaile sekä Tuota kuvaa -vaiheissa eri aistit ja mielikuvitus toimivat oppimisprosessin tukena ja syventäjänä. Koe kuvaa -tehtävät houkuttelevat katsojan lempeästi sisälle kuvaan: tällä tasolla ei ole oikeita vastauksia eikä tarvitse osata mitään. Myöskään tuota kuvaa -vaiheessa ei ole oikeita vastauksia, sillä tavoitteena on luoda suhde johonkin sekä ilmaista tuota suhdetta ja omaa ajattelua ja kokemuksia siihen liittyen.

Kuitenkaan kuvien tuottaminen ei ole pois tiedollisesta oppimisesta. Lue ja tulkitse -vaihe eli tiedonhaku on tärkeä, jotta olisi jotain mihin muodostaa oma suhde. Omien kuvien tuottaminen auttaa myös oppilaita huomaamaan, miten tekniikka ja ilmaisukeinot sekä tekijän ja vastaanottajan taustat vaikuttavat kuvien sisältöön, havaitsemiseen ja tulkintaan. Oma tuottaminen siis syventää kuvan tulkintaprosessia ja edistää syväoppimista.



Omia ajatuksiaan ja oppineisuuttaan voi ilmaista vaikkapa meemin avulla.
Kuva: Essi Ikonen. Public domain. Alkuperäinen kuva: Alberto Sciutto 1993. Kopio Michelangelon teoksesta Luominen. Kuva: Marco Perettto 
Interaktiivisessa Lue kuvaa -galleriassamme julkaistaan lokakuun alussa muutamia eurooppalaisen ja suomalaisen taiteen klassikkokuvia. Kuvat on valittu siten, että niistä aukeaa luontevasti uskonnon ja elämänkatsomustiedon sisältöihin liittyviä teemoja. Niihin on koottu aiemmin blogissa esitetty pedagoginen kuvan lukemisen malli, sekä taustatietoa, joka auttaa pureutumaan syvemmälle kuvien viesteihin. Materiaalin tuottamiseen on osallistunut joukko taiteen asiantuntijoita sekä eri oppineiden opettajia.

Tehtävissä tutustutaan erilaisiin kuvailmaisun tapoihin sekä tarkastellaan erilaisia kuvantuottamisen tavoitteita. Tehtävät johdattavat oppilaita mm. pohtimaan kuvien roolia vallitsevien arvojen tukemisessa ja niiden vastustamisessa. Oppilaat voivat esimerkiksi harjoitella kuvanmuokkaustaitoja tuottamalla kantaa ottavia kuvia tai kulutuskäytäntöjä kritisoivia vastamainoksia. Kuvia tuottamalla oppilaat huomaavat, että myös heillä on mahdollisuus vaikuttaa asioihin visuaalisen kulttuurin avulla. Kuvatulkinta edistää siis yhtä lailla kuvista nauttimista kuin kriittisen ajattelun kehittymistä ja aktiivista kansalaisuutta.

Seuraavissa blogeissamme pääset tutustumaan eri teoksiin ja niihin tekemiimme tehtäviin. Oikein hyvää syksyä kuvalukutaidon edistämisen parissa!

Linkkivinkit:

  1. Täydennämme Lue kuvaa -materiaalikansiotamme pitkin syksyä. Poimi itsellesi mieluisimmat ja linkkaa helposti verkkolinkit kollegoille sosiaalisessa mediassa!

Kuvalähde: Räsänen, M.2015. Visuaalisen kulttuurin monilukukirja. Helsinki: Aalto-yliopisto. 

Terveisin Agricolan uskonnonpedagogiset kouluttajat Essi Ikonen ja Salla Vainio


Kirjoitussarjassa pureudutaan kuvien ja monilukutaidon kiehtovaan maailmaan

tiistai 22. elokuuta 2017

Miten edistää rakentavaa dialogia sosiaalisen median maailmassa Turun tapahtumaa vasten?

Turun viime viikon tapahtumat puhuttavat koko Suomessa. Tapahtumista keskustellaan väistämättä myös koulussa oppitunneilla sekä oppilaiden kesken kasvokkain ja sosiaalisessa mediassa. Vaikeista aiheista ja tunteista keskustelemista ei pitäisi välttää, vaan ohjata lapsia ja nuoria rakentavan dialogin käymiseen.

"Dialogissa on olennaista osata ilmaista omia ajatuksiaan siten, että ei hyökkää, arvostele tai tuomitse muita." Dialogitaitaja 2017


Mitään aihetta ei tarvitse varoa, kun pyrkimys on aidosti ymmärtää ja kunnioittaa toista. Dialogitaidot ja kyky viestiä toisille niin kasvokkain kuin sosiaalisessa mediassa ovat keskeinen arjen taito ja osa laaja-alaista osaamista. Turun tapahtumien herättämät keskustelut antavat hyvän pohjan keskustelulle siitä, miten voimme edistää rakentavaa dialogia osallistuessamme someviestintään eri tilanteissa ja rooleissa. Dialogitaitajamateriaalissamme on paljon tehtäviä dialogitaitojen edistämiseen ja materiaalit voi tulostaa verkosta maksutta opetuskäyttöön. Seuraavat harjoitteet sopivat katsomusopetuksen lisäksi myös moniin muihin oppiaineisiin.



Tehtävä: Mitä tuli kirjoitettua?

Kirjallinenkin vuoropuhelu on dialogia, jossa ilmaistaan itseään, mutta missä tulisi pyrkiä ymmärtämään myös toista. Sosiaalisessa mediassa olemme keskittyneitä kertomaan ehkä helposti enemmän itsestämme ja omista ajatuksistamme, kuin kuuntelemaan mitä toinen todella haluaa tai yrittää sanoa. Koska kirjallisesta viestinnästä puuttuu kehon kieli, kirjoittajan on mietittävä, miten itseään ilmaisee kirjallisesti, ettei tule ymmärretyksi väärin. Ja miten ymmärtää toista, kun kasvoja ei näe.


Työskentely

Katsokaa yhdessä Dialogitaitajan lyhyt video (yllä) nuoresta, joka istuu sohvalla ja saa viestejä puhelimeensa. Keskustelkaa yhdessä siitä, mitä viestittelyssä tapahtui ja missä kohtaa kirjallisen viestittelyn aloittanut henkilö ilmaisi itseään hyökkäävästi.
  • Miksi hän ilmaisi itseään niin?
  • Miten hän mielestäsi toimi?
Pohtikaa pienryhmissä tai pareittain


  1. Mitä voisi kysyä viestin lähettäneeltä saadakseen selville, mitä hän oikeasti haluaa viestittää?
  2. Miten kirjoittaja olisi voinut ilmaista itseään saadakseen viestinsä paremmin perille?
  3. Mitä emojeja viestin lähettänyt olisi voinut hyödyntää kirjallisen viestinsä tukena?

Yhteinen koonti

Käydään yhdessä läpi ryhmien pohdinnat. Pohdintoja voi koota taululle, isolle paperille tai sähköiseen pilvipalveluun, jonka koet helpoimmaksi. (esim. answergarden tai todaysmeet.com)

Jatkotyöskentely A

Keksikää ryhmissä viestiketjuja, joissa toinen tulkitsee viestin eri tavalla, kuin mitä lähettäjä on tarkoittanut ja pahoittaa mielensä. Kirjoittakaa sitten viestiketju uudestaan niin, että väärinkäsitystä ei synny.

Voitte myös vaihtaa väärinkäsitettyjä viestiketjuja ryhmien välillä siten, että toinen ryhmä tekee uudelleenkirjoittamisen. Tai samaa viestiketjua voi kirjoittaa uudelleen myös useampi ryhmä ja eri versiot voidaan koota samalle paperille tai dokumenttiin pilvessä, jolloin huomataan, miten eri tavalla tulkitsemme ja viestitämme asioita.
Tulosta Tehtävä PDF -muodossa: Mitä tuli kirjoitettua?

Jatkotyöskentely B: Rakentava dialogi 


Miten ilmaista omia mielipiteitä sosiaalisessa mediassa toista osapuolta kunnioittaen? Dialogissa voi välillä myös tarkoittamatta joutua tilanteeseen, jossa tulee loukanneeksi toista. Harjoitelkaa Dialogikorttien ja Tienviittojen avulla kunnioittavan kysymyksen muotoilua ja ristiriitatilanteissa väärinymmärryksien purkua.


Kun luet sosiaalisessa mediassa viestejä tai kirjoitat niitä itse ja mietit, voisiko tässä kysymyksessä olla hieman rakentavampi, voit hyödyntää kunnioittavan kysymyksen muotoilussa oheisen kuvan kysymyksiä.

Kirjoittakaa loukkaavia lauseita tai kysymyksiä ja muotoilkaa niistä yhdessä rakentavia.




Linkkivinkkejä





Rakentavampia dialogeja toivottaen meille kaikille
uskonnonopetus.fi -kouluttajat Mari Huotari ja Salla Vainio