Eettistä ajattelua ja monialaista työskentelyä kantaaottavan taiteen avulla

Jani Leinonen, Installaatio 2015. Kuva: Zetterberg galleria.

Kuvilla ja visuaalisuudella on suuri merkitys arvojen ja asenteiden välittäjänä. Kuvien muokkaaminen ja niiden levittäminen verkossa on yhä helpompaa. On tärkeää oppia kysymään mitä kuvilla pyritään välittämään tai vihjaamaan sekä minkälaisia ideologioita niiden taustalla on. Tässä blogissa saat vinkkejä ryhmäsi eettisen ajattelun ja kriittisen pohdinnan tukemiseen kantaaottavan taiteen avulla. Voitte hyödyntää helppoa zine-tekniikkaa tai perehtyä 2000-luvun yhteiskuntakritiikkiin Jani Leinosen taiteesta tehdyn interaktiivisen kuvan kautta. Lisäksi saat vinkkejä tekijänoikeuksien huomioimiseen oppilastöissä.

1. Kriittistä pohdintaa Zine-työskentelyn avulla

Tekeminen tuntui hyvältä, suurena syynä se, että saimme vapaasti tuoda ajatusmaailmaamme julki ilman rajoituksia. - Viivi Sironen 

Kuva: Public Domain

Omien kantaaottavien kuvien tekeminen auttaa tarkastelemaan myös median kuvia kriittisesti. Seuraavassa kuvisope Aura Kotkavirta ohjeistaa Zine -työskentelyyn ja  nuoriso-ohjaajaksi opiskelevien aikuisten kokemuksista kantaaottavan taiteen parissa. Tekniikka on helppo, joten sitä voi käyttää hyvin myös lasten kanssa. 

Zine –julkaisu on klassinen kantaaottavan taiteen muoto. Se on itsenäisesti julkaistu, epäkaupallinen julkaisu, jonka tuottamiseen käytetään kopiokonetta. Zinen juuret ovat vahvasti 1970-luvun Englannin punk- ja anarkistipiireissä. Zine- julkaisujen tekijöillä on usein pyrkimys irrottautua valtavirrasta ja tuoda jonkin pienemmän ryhmän usein poliittista sanomaa näkyväksi. 

Tekijät: Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja opiskelijat, Seurakuntaopisto, Järvenpää
Ohjaaja: Aura Kotkavirta

Kuva: Aura Kotkavirta CC BY 4.0.

Kerroin ryhmälle lyhyesti historiaa zine- julkaisun synnystä. Zine (sanasta magazine) syntyi 1970-luvulla punk-kulttuurin ympärille. Kyse on vastareaktiosta valtakultturille ja tavasta tuottaa omakustanteisia lehtiä, julisteita ja levynkansia. Näytin opiskelijoille esimerkkikuvia kantaa ottavista julisteista, pienten ryhmien omakustanne- julkaisuista ja levyn kansista. Keskustelimme siitä, millainen on julisteen rooli, kun suurin osa tiedosta kulkee nykyään internetin välityksellä.

Pyysin opiskelijoita pohtimaan, mitä uskonto heille merkitsee. En antanut heille sisällön suhteen kovinkaan tarkkaa ohjeistusta. Ainoa asia, jota heiltä toivoin, oli pysyä hyvän maun rajoissa. Julisteeseen ei saisi olla asioita, jotka joku muu saattaisi kokea loukkaavina. Heille tämä oli kuitenkin itsestäänselvää.

Työskentelyä varten varasin välineiksi:

• ison kasan erilaisia sanoma- ja aikakausilehtiä 
• sakset 
• liimapuikkoja 
• erivärisiä A4 kopiopapereita 
• valikoiman erilaisia kyniä (tusseja, puuvärikyniä, taululiituja) 
• käytössämme oli myös kopiokone 

1.Opiskelijat kirjoittivat ja piirsivät ajatuksiaan luonnospaperille. Kävin heidän kanssaan alustavia ideoita läpi, mutta ainoastaan jos he sitä toivoivat.

Kuva: Aura Kotkavirta CC BY 4.0.

2. Opiskelijat leikkasivat kirjaimia, tekstejä ja kuvia lehdistä ja liimasivat niitä kopiopapereille. Papereiden värivaihtoehdot olivat tässä vaiheessa valkoinen, musta ja harmaa. Hienoa jälkeä syntyi myös repimällä valitut kohdat irti lehdistä ja liimaamalla niitä paperille ronskisti maalarinteipillä. Osa valitsi työnsä pohjasävyksi mustan paperin ja kirjoitti siihen valkoisella liidulla ja myös se toimi hienosti. Tässä vaiheessa työskentelyä, taustalla olevan paperin väri vaikuttaa ainoastaan lopullisen työn tummuuteen, kopiokoneeseen laitettu paperi määrittelee työn lopullisen sävyn.

3. Laitoin yhdelle pöydälle valikoiman eri värisiä kopiopapereita ja pyysin opiskelijoita valitsemaan siitä itselleen mieleisiä sävyjä ja kiinnittämään ne paperiliittimellä yhdeksi nipuksi, ja valmiin työnsä päällimmäiseksi. Kävin kopioimassa kaikista useamman eri värisen vaihtoehdon, joista opiskelijat valitsivat mieleisensä. Alkuperäinen “leikkaa-liimaa”- tekniikalla tehty versio päätyi paperinkeräykseen.

Opettajan ajatuksia työskentelystä: 

Tehtävään käytettiin aikaa n. 2 tuntia. Alussa näyttämäni kuvamateriaali vaikutti selvästi ryhmän hienoon heittäytymiseen työtä tehdessä. Ideoita alkoi heti syntyä, osa teki useamman version. Pelkoni turhan laajasta ja hankalasta aihepiiristä ja sen liiasta henkilökohtaisuudesta osoittautuivat turhiksi. Ryhmä oli mukavan pieni, kaikki istuivat saman pöydän ympärillä ja ilmapiiri oli innostunut ja rohkea. Kannustin kaikkia olemaan mahdollisimman uskaliaita, kyseessä oli kuitenkin kantaa ottava juliste.

Teknisesti työskentely sujui kuin tanssi. Muistutin välillä, että zinen viehätys syntyy nimenomaan sen hieman ronskista ja kotikutoisesta toteutuksesta. Ainoa tarkempaa mietintää aiheuttanut asia oli lopullisen työn värien hahmottaminen keskeneräisessä työssä. Lopullisessa työssä kaikki lehdestä leikatut palaset menettävät värinsä, jäljelle jää ainoastaan värillisen kopiopaperin sävy.

Opiskelijoiden ajatuksia työskentelystä:

Kuva: Juha Uronen 2017. CC BY 4.0.

Hommahan toimi ja "vanhanaikaisella" tekniikalla toteuttaminen oli erinomaisen nastaa. Oli jotain muuta kuin digi-digiä. Aihe oli varsin hilpeähkö ja pääsin vanhana ateistina käyttämään itse keksimääni slogania "Don't god bless godless". 

Leikkaa ja liimaa -tyyppinen setti-hässäkkä-meininki sopii loistavasti myös tällaiselle jäbälle jolta ei muu taiteilu niin sujuvasti suju. 

               Juha Uronen

Kuva: Tiina Syrjä-Mayoss 2017. CC BY 4.0

Työn tekeminen ja aloittaminen oli yllättävän helppoa sen jälkeen kun suljin ns. pääni eli tyhjensin sisäisen melun mielestäni ja annoin käsieni vaan tehdä. 

Meidän pikkuporukan työskentely vaan soljui eteenpäin, tunnelma oli hauska ja avoin, oli helppo antaa käsien vain työskennellä ilman ajatuksia suurempia, todella hyvä fiilis :) mahtavaa, voimaanuttavaa! 

                  Tiina Syrjä-Mayoss

Kuva: Nina Kajander 2017 CC BY 4.0.

Aluksi tuntui hankalalta ja tekniikka itsessään ei onnistunut itseltäni niin kuin olisin halunnut. Mutta kyllä se siitä sitten lähti. Aihe oli sellainen, että ei tiennyt miten alkaa lähestyä sitä. Kielteisellä vai positiivisella asenteella. 

Oma idea lähti Tähtien sodasta ja Sith Lordeista eli voiman pimeästä puolesta. Loppujen lopuksi ihan kiva työ. 

             Nina Kajander

Kuva: Viivi Sironen 2017. CC BY 4.0.

Tykkäsin todella paljon tekniikasta ja ideasta. Tekeminen tuntui hyvältä, suurena syynä se, että saimme vapaasti tuoda ajatusmaailmaamme julki ilman rajoituksia. Toki hyvällä maulla, mutta sana oli vapaa. 

Minusta oli mielenkiintoista tutkailla omaa ja muiden ajatusmaailmaa. Ilmapiiri oli avoin ja kunnioittava. Jakamalla saa aina uusia näkökulmia asioihin. 

                   
                      Viivi Sironen

2. Vinkkejä tekijänoikeuksien ilmiasuun ja opettamiseen

Opiskelijoilta kysyttiin lupaa töiden ja kommenttien julkaisuun. Jokainen, joka antoi luvan työnsä julkaisuun täytti kirjallisen lomakkeen, jossa määriteltiin, millä lisenssillä kuvat voi julkaista. Koska haluamme edistää vapaata kulttuuria, annoimme tässä vain kaksi vaihtoehtoa: Public domain tai CC BY 4.0. Muita vaihtoehtoja löytyy esimerkiksi Creative Commons -sivustolta.

• Materiaalipankistamme löydät valmiin aineistojen käyttösitoumuspohjan, jonka voit muokata omaan käyttöösi jos haluatte julkaista oppilaiden töitä verkossa ja opetella samalla tekijänoikeuksien huomioimista.
• Valmis tehtävä oppitunnille, jossa tutustutaan johonkin raamatunkertomukseen, harjoitellaan kuvahakua verkosta sekä tekijänoikeuksien huomioimista.

3. Jani Leinosen taide haastaa kyseenalaistamaan tuttuja symboleita

Kuvassa näkyvista Jani Leinosen teoksista koottu installaatio on ollut esillä Kiasman näyttelyssä Tottelemattomuuskoulu vuonna 2015. Mitä eri uskontojen ja aatteiden symboleita kuvassa on tunnistettavissa? Mitä taiteilija on halunnut teoksilla ilmaista?

Taidefilosofi Liisa Väisänen on avannut teosten symboliikkaa interaktiivisessa Thinglink-kuvassa. Kuvaan on upotettu myös muuta taustatietoa sekä Lue kuvaa -pedagogisen mallimme mukaisia tehtäviä, joita voitte käydä läpi yhteisesti tai itsenäisesti/ryhmissä. Thinglink-kuvan avaaminen ei vaadi mitään erillistä sovellusta ja sitä voi tarkastella eri laitteilla.

Avaa kuva suurempana erillisessä välilehdessä.

• Tutustu maksuttomaan Lue kuvaa -materiaaliin verkossa! 

• Pysy ajan tasalla postauksistamme tykkäämällä Facebook-sivustamme!

Iloa opetukseen toivottelevat

Essi Ikonen ja Aura Kotkavirta

Itsetuntemuksen ja dialogin taitoja ystävänpäivänä

Kaipaatko pedagogisia vinkkejä ystävänpäivälle? Hyödynnä maksutonta Dialogitaitaja-materiaalia oppilaiden itsetuntemuksen sekä tunne- ja vuorovaikutustaitojen edistämiseen! Maksuttomaan verkosta ladattavaan materiaaliin kuuluu asiantuntijoiden kirjoittamia artikkeleita, valmiita tehtäviä sekä monipuolinen liitemateriaali. Tässä blogipostauksessa saat muutaman vinkin materiaalin käyttöön.

1.Kehitetään itsetuntemusta - ystävyydessä kaksi ihmistä kohtaa

Seuraavat työskentelyt ohjaavat oppilaita pohtimaan, millaisia he ovat itse persoonina. Olemme dialogisen työskentelyn helmiä lähtökohtana muiden ja ystävien kanssa toimimiseen koulussa ja vapaa-ajalla.

kaikki ihmisinä erilaisia ja ainutlaatuisia ja reagoimme tilanteisiin eri tavalla. Hyvä itsetuntemus on pohja sille, miten kykenemme vuorovaikutukseen toisten kanssa ja tarvittaessa pohtimaan ja kehittämään omaa toimintaamme. Oppilaiden kanssa voi pohtia vaikka seuraavia kysymyksiä:

Tehtävä: Minä dialogin osapuolena

Millainen olet esimerkiksi kohdatessasi uuden tilanteen? Innostutko heti, vai tarvitsetko ensin pienen tuumaustauon? Itsenäisesti täytettävässä monisteessa pohditaan ja askarrellaan omia temperamenttipiirteitä, tärkeitä asioita (sydämet) ja unelmia (pilvet). Lisäksi piirretään oma kuva ja tarkastellaan omaa perhettä, kotimaata ja uskontoa/katsomusta.

Tarkemmat työskentelyohjeet ja -pohjat

Tehtävä 2: Mulla on tapana

• Mitä sinulla on tapana tehdä omassa arjessasi?
• Mitä syöt mieluiten aamulla, tai mitä teet kun olet iloinen/surullinen?
• Ovatko omat tapasi erilaisia tai samanlaisia kuin luokkakaverillasi?

Työskentelyssä voit hyödyntää valmista lausepohjaa päivittäisistä asioista. Työskentelyä voi laajentaa myös uskontojen, katsomusten ja kulttuurien välisen dialogin pohdintaan oppilaiden oman elämän, heidän perheensä sekä aikaisempien sukupolvien kautta. Minkälaisia juhlia kukin oppilas perheineen viettää ja millä tavoin? Mitä samanlaista tai erilaista loman viettoon tai ruokailuun voi liittyä?

Tarkemmat työskentelyohjeet ja -pohjat

2.  Harjoitellaan dialogia ja kohtaamista - ystävänä voi kehittyä

Dialogitaitaja-materiaalissa on erilaisia tehtäviä, joiden avulla voitte käydä läpi sekä harjoitella tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Dialogitaidoissa kun on lopulta pitkälti kyse näistä taidoista. Eri taidot, kuten esimerkiksi kuuntelu ja ilmaisu on palasteltu timanteiksi siten, että jokaisesta tehtävästä voi kerätä tuon tehtävän avulla harjoiteltua taitoa, timanttia  (ilmaisen, kuuntelen, harkitsen, tunnistan jne).


Halutessa voitte askarrella tai värittää materiaalista valmista aarrearkkua, johon omia timantteja voi kerätä. Materiaaleja voit hyödyntää myös eri oppiaineissa. Timanteista voi tehdä erilaisia laskutoimituksia matematiikassa tai loihtia omia erilaisia timantteja kuvataiteen tunnilla. Katsomusaineiden tunneilla voit yhdistää dialogikortit ja ristiriitojen ratkaisuun tarkoitetun materiaalin esimerkiksi etiikan opetukseen.

Tehtävien teemoja:

• Dialogitaidot tutuksi - Tunne- ja vuorovaikutustaitojen (timanttien) läpikäynti
• Kehollinen viestintä
• Eläytyvä kuuntelu
• Kertominen ja kuuntelu
• Omien reaktioiden tunnistaminen ja rohkaiseva kysyminen (Vau, Hmm, Oijoi)
• Liitemateriaalit (aarrearkku, timantit, helmet)

Isommillekin oppilaille soveltuvia työskentelyä:

• Mitä tuli kirjoitettua? Kirjallisen viestinnän haasteet (video)
• Auts! Hups! Häh? -kortit ristiriitatilanteisiin (videot)
• Tienviitat ristiriitatilanteiden ratkaisuun
• Keskustelu dialogikorteilla (Auts! Hups! Häh?)

Löydät Dialogitaitajan tehtävät tästä linkistä
 
Koko Dialogitaitaja-materiaali (taustatieto, tehtävät, videot)

Tulosta koko materiaali maksutta

Hyvää ystävänpäivää! Toivottaa,

Mari Huotari, uskonnonopetus.fi-kouluttaja

Miten opettaa kuvanlukutaitoa kokonaisvaltaisesti?



Lue kuvaa -kuvanlukumalli kutsuu
dialogiin kuvan kanssa ja kuvan äärellä.
Kuva: Essi Ikonen. Public domain.

"Kuvis on katsomusaine!" totesi eräs kuvataiteen opettaja kun keskustelimme taide- ja katsomusopetuksesta. Yhtälailla voisi ajatella, että uskonto on taideaine. Luovuus oman elämänkatsomusprojektin äärellä, kyky katsoa asioita eri näkökulmista sekä kyky tarkastella kriittisesti ympäröivää kulttuuria ovat keskeisiä nykypäivän uskonnonopetuksen tavoitteita.

Kun lähdimme valmistelemaan tämän vuoden koulutusteemaa monilukutaidosta, mietimme miten saisimme rakennettua sellaisen pedagogisen mallin, joka olisi helppo ottaa käyttöön luokkahuoneissa ja jonka avulla kuitenkin olisi mahdollista pureutua kuviin syvälle, moniaistisesti ja eri tiedon aloja hyödyntäen.

Monilukutaitoa ja katsomusdialogia kaikilla aisteilla

Halusimme luoda materiaalin, joka ohjaa kokonaisvaltaiseen kuvanlukuprosessiin. Sellaiseen, joka antaa mahdollisuuden tutkia omaa sisäistä maailmaa ja muodostaa syvällinen suhde johonkin kuvan herättämään ilmiöön tai asiaan. Halusimme myös vahvistaa dialogista lähestymistapaa kuviin, sekä luoda tilaa moniääniselle katsomusdialogille oppilasryhmän kesken.



Kulttuuri-identiteetin rakentuminen, Räsänen 2015, s.211

Avuksi löytyi Turun yliopiston kuvataiteen didaktiikan yliopistonlehtori Marjo Räsäsen monilukumalli. Räsänen yhdistää monilukumallissaan useita kuvataiteen ja kulttuurintutkimuksen viitekehyksiä. Mallissa identiteettityö ja kulttuurikritiikki kietoutuvat yhteen. Samoin kuvien tulkinta ja tuottaminen nähdään rinnakkaisina, toisiaan tukevina prosesseina. Malli auttaa meitä tarkastelemaan oman makro- ja mikrokulttuuriemme vaikutuksia omaan elämäämme ja meitä ympäröivään maailmaan, sekä käymään dialogia erilaisista taustoista tulevien kanssa. Lähtökohtana on ajatus, että olemme kaikki monikulttuurisia.

Olemme muokanneet Räsäsen Monilukumallin pohjalta kuvien lukemisen karvalakkimallin, joka on helppo ottaa käyttöön minkä tahansa aineen oppitunneilla. Kuvan lukeminen on pilkottu kolmeen vaiheeseen: moniaistinen tarkastelu, kuvan taustaan syventyminen ja oman tulkinnan kuvallinen tuottaminen. Vaiheittainen eteneminen helpottaa kuvaan tutustumista, mutta ei ole välttämätöntä.

Tehtäviä voi myös varioida ja valikoida oppilasryhmän tarpeiden sekä oppimisen tavoitteiden mukaan. Esimerkiksi koe ja kuvaile tehtäviä voi käyttää virittäytymiseksi johonkin opiskeltavaan teemaan menemättä sen syvemmälle itse virikkeenä toimivaan kuvaan. Lisäksi olemme tuottaneet yhteistyössä asiantuntijaopettajiemme kanssa muutaman malliesimerkin siitä, miten kuva voi toimia monialaisen työskentelyn jäsentäjänä ja kokoajana.

Koulujärjestelmämme on pitkään painottanut kirjallista ilmaisua. Kirjalliseen ilmaisuun, analyysiin ja tiedolliseen vastausten etsimiseen tottunut tarttuu ehkä helpoiten Lue ja tulkitse kohtaan. Se onkin tärkeä ja kiinnostava osa-alue, kun haluaa pureutua syvemmälle kuvan viesteihin. Lue kuvaa -gallerian kuvissa tähän vaiheeseen meitä johdattelee taidehistorioitsija ja symbolitututkija Liisa Väisänen, jonka tekstit ja ääninauhat kuvan symboliikasta vievät katsojan mielikuvitusta ja uteliaisuutta kutkuttavalle matkalle taideteokseen. 

Vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteissa korostetaan aiempaa enemmän erilaisten viestinnän ja tietämisen tapojen merkitystä ja tasa-arvoisuutta. Koe ja kuvaile sekä Tuota kuvaa -vaiheissa eri aistit ja mielikuvitus toimivat oppimisprosessin tukena ja syventäjänä. Koe kuvaa -tehtävät houkuttelevat katsojan lempeästi sisälle kuvaan: tällä tasolla ei ole oikeita vastauksia eikä tarvitse osata mitään. Myöskään tuota kuvaa -vaiheessa ei ole oikeita vastauksia, sillä tavoitteena on luoda suhde johonkin sekä ilmaista tuota suhdetta ja omaa ajattelua ja kokemuksia siihen liittyen.

Kuitenkaan kuvien tuottaminen ei ole pois tiedollisesta oppimisesta. Lue ja tulkitse -vaihe eli tiedonhaku on tärkeä, jotta olisi jotain mihin muodostaa oma suhde. Omien kuvien tuottaminen auttaa myös oppilaita huomaamaan, miten tekniikka ja ilmaisukeinot sekä tekijän ja vastaanottajan taustat vaikuttavat kuvien sisältöön, havaitsemiseen ja tulkintaan. Oma tuottaminen siis syventää kuvan tulkintaprosessia ja edistää syväoppimista.




Omia ajatuksiaan ja oppineisuuttaan voi ilmaista vaikkapa meemin avulla.
Kuva: Essi Ikonen. Public domain. Alkuperäinen kuva: Alberto Sciutto 1993. Kopio Michelangelon teoksesta Luominen. Kuva: Marco Perettto 

Interaktiivisessa Lue kuvaa -galleriassamme julkaistaan lokakuun alussa muutamia eurooppalaisen ja suomalaisen taiteen klassikkokuvia. Kuvat on valittu siten, että niistä aukeaa luontevasti uskonnon ja elämänkatsomustiedon sisältöihin liittyviä teemoja. Niihin on koottu aiemmin blogissa esitetty pedagoginen kuvan lukemisen malli, sekä taustatietoa, joka auttaa pureutumaan syvemmälle kuvien viesteihin. Materiaalin tuottamiseen on osallistunut joukko taiteen asiantuntijoita sekä eri oppineiden opettajia.

Tehtävissä tutustutaan erilaisiin kuvailmaisun tapoihin sekä tarkastellaan erilaisia kuvantuottamisen tavoitteita. Tehtävät johdattavat oppilaita mm. pohtimaan kuvien roolia vallitsevien arvojen tukemisessa ja niiden vastustamisessa. Oppilaat voivat esimerkiksi harjoitella kuvanmuokkaustaitoja tuottamalla kantaa ottavia kuvia tai kulutuskäytäntöjä kritisoivia vastamainoksia. Kuvia tuottamalla oppilaat huomaavat, että myös heillä on mahdollisuus vaikuttaa asioihin visuaalisen kulttuurin avulla. Kuvatulkinta edistää siis yhtä lailla kuvista nauttimista kuin kriittisen ajattelun kehittymistä ja aktiivista kansalaisuutta.

Seuraavissa blogeissamme pääset tutustumaan eri teoksiin ja niihin tekemiimme tehtäviin. Oikein hyvää syksyä kuvalukutaidon edistämisen parissa!

Linkkivinkit:

1. Tulosta itsellesi monilukumallin teoriaosuus pähkinänkuoressa ja Lue kuvaa -tehtävätyypit verkosta maksutta.
2. Täydennämme Lue kuvaa -materiaalikansiotamme pitkin syksyä. Poimi itsellesi mieluisimmat ja linkkaa helposti verkkolinkit kollegoille sosiaalisessa mediassa!

Kuvalähde: Räsänen, M. 2015. Visuaalisen kulttuurin monilukukirja. Helsinki: Aalto-yliopisto. 

Terveisin Agricolan uskonnonpedagogiset kouluttajat Essi Ikonen ja Salla Vainio



Kirjoitussarjassa pureudutaan kuvien ja monilukutaidon kiehtovaan maailmaan

Miten edistää rakentavaa dialogia sosiaalisen median maailmassa Turun tapahtumaa vasten?

Turun viime viikon tapahtumat puhuttavat koko Suomessa. Tapahtumista keskustellaan väistämättä myös koulussa oppitunneilla sekä oppilaiden kesken kasvokkain ja sosiaalisessa mediassa. Vaikeista aiheista ja tunteista keskustelemista ei pitäisi välttää, vaan ohjata lapsia ja nuoria rakentavan dialogin käymiseen.

"Dialogissa on olennaista osata ilmaista omia ajatuksiaan siten, että ei hyökkää, arvostele tai tuomitse muita." Dialogitaitaja 2017

Mitään aihetta ei tarvitse varoa, kun pyrkimys on aidosti ymmärtää ja kunnioittaa toista. Dialogitaidot ja kyky viestiä toisille niin kasvokkain kuin sosiaalisessa mediassa ovat keskeinen arjen taito ja osa laaja-alaista osaamista. Turun tapahtumien herättämät keskustelut antavat hyvän pohjan keskustelulle siitä, miten voimme edistää rakentavaa dialogia osallistuessamme someviestintään eri tilanteissa ja rooleissa. Dialogitaitajamateriaalissamme on paljon tehtäviä dialogitaitojen edistämiseen ja materiaalit voi tulostaa verkosta maksutta opetuskäyttöön. Seuraavat harjoitteet sopivat katsomusopetuksen lisäksi myös moniin muihin oppiaineisiin.

Tehtävä: Mitä tuli kirjoitettua?

Kirjallinenkin vuoropuhelu on dialogia, jossa ilmaistaan itseään, mutta missä tulisi pyrkiä ymmärtämään myös toista. Sosiaalisessa mediassa olemme keskittyneitä kertomaan ehkä helposti enemmän itsestämme ja omista ajatuksistamme, kuin kuuntelemaan mitä toinen todella haluaa tai yrittää sanoa. Koska kirjallisesta viestinnästä puuttuu kehon kieli, kirjoittajan on mietittävä, miten itseään ilmaisee kirjallisesti, ettei tule ymmärretyksi väärin. Ja miten ymmärtää toista, kun kasvoja ei näe.

Työskentely

Katsokaa yhdessä Dialogitaitajan lyhyt video (yllä) nuoresta, joka istuu sohvalla ja saa viestejä puhelimeensa. Keskustelkaa yhdessä siitä, mitä viestittelyssä tapahtui ja missä kohtaa kirjallisen viestittelyn aloittanut henkilö ilmaisi itseään hyökkäävästi.

• Miksi hän ilmaisi itseään niin?
• Miten hän mielestäsi toimi?

Pohtikaa pienryhmissä tai pareittain

1. Mitä voisi kysyä viestin lähettäneeltä saadakseen selville, mitä hän oikeasti haluaa viestittää?
2. Miten kirjoittaja olisi voinut ilmaista itseään saadakseen viestinsä paremmin perille?
3. Mitä emojeja viestin lähettänyt olisi voinut hyödyntää kirjallisen viestinsä tukena?

Yhteinen koonti

Käydään yhdessä läpi ryhmien pohdinnat. Pohdintoja voi koota taululle, isolle paperille tai sähköiseen pilvipalveluun, jonka koet helpoimmaksi. (esim. answergarden tai todaysmeet.com)

Jatkotyöskentely A

Keksikää ryhmissä viestiketjuja, joissa toinen tulkitsee viestin eri tavalla, kuin mitä lähettäjä on tarkoittanut ja pahoittaa mielensä. Kirjoittakaa sitten viestiketju uudestaan niin, että väärinkäsitystä ei synny.

Voitte myös vaihtaa väärinkäsitettyjä viestiketjuja ryhmien välillä siten, että toinen ryhmä tekee uudelleenkirjoittamisen. Tai samaa viestiketjua voi kirjoittaa uudelleen myös useampi ryhmä ja eri versiot voidaan koota samalle paperille tai dokumenttiin pilvessä, jolloin huomataan, miten eri tavalla tulkitsemme ja viestitämme asioita.
Tulosta Tehtävä PDF -muodossa: Mitä tuli kirjoitettua?

Jatkotyöskentely B: Rakentava dialogi 

Miten ilmaista omia mielipiteitä sosiaalisessa mediassa toista osapuolta kunnioittaen? Dialogissa voi välillä myös tarkoittamatta joutua tilanteeseen, jossa tulee loukanneeksi toista. Harjoitelkaa Dialogikorttien ja Tienviittojen avulla kunnioittavan kysymyksen muotoilua ja ristiriitatilanteissa väärinymmärryksien purkua.

Kun luet sosiaalisessa mediassa viestejä tai kirjoitat niitä itse ja mietit, voisiko tässä kysymyksessä olla hieman rakentavampi, voit hyödyntää kunnioittavan kysymyksen muotoilussa oheisen kuvan kysymyksiä.

Kirjoittakaa loukkaavia lauseita tai kysymyksiä ja muotoilkaa niistä yhdessä rakentavia.

Linkkivinkkejä

Tehtävä 10: Auts, hups vai häh? 

Dialogikortit (Auts! Hups! Häh?)

Dialogitaitaja-videot  

Dialogitaitajamateriaali

Linkkejä Turun tapahtuman rakentavaan käsittelyyn Pearltrees -palvelussamme

Liity UPEAT -facebookryhmäämme

Rakentavampia dialogeja toivottaen meille kaikille

uskonnonopetus.fi -kouluttajat Mari Huotari ja Salla Vainio

Matka pääsiäiskertomukseen

Matka pääsiäiskertomukseen on peruskoulun alaluokille soveltuva yhteistoiminnallinen työskentelykokonaisuus, joka ohjaa tiimityöskentelyyn, itsearviointiin ja vertaispalautteen antoon. Opetussuunnitelmassa Raamatun kertomuksia lähestytään oppilaan oman eettisen pohdinnan ja elämäntaitojen kehittymisen näkökulmasta. Lisää pääsiäisvinkkejä Pinterestistämme.

Jälleen lähestyy kristinuskon suurin juhla, pääsiäinen, jota vietetään Jeesuksen ylösnousemuksen muistoksi.

Juutalaisuudessa pääsiäistä juhlitaan myös, mutta eri merkityksessä kuin kristinuskossa. Juutalaisille pääsiäinen on Israelin kansan Egyptin orjuudesta vapautumisen muistojuhla. Yhteisellä aterialla ihmiset muistelevat juutalaisia yhdistävää kertomusta Mooseksesta, vitsauksista ja erämaavaelluksesta. Koska Jeesus oli juutalainen, myös hän juhli pääsiäistä oman traditionsa mukaan,

Jeesuksen kuolema sijoittuu juutalaisen pääsiäisjuhlan aikaan. Raamatunkertomusten mukaan Jeesus ratsastaa sunnuntaina Jerusalemiin viettämään pääsiäistä ja ihmiset ottavat hänet vastaan heiluttamalla palmun oksia kunnioituksen merkiksi. Tämän muistoksi kristityt viettävät palmusunnuntaita.

Viikon aikana Jerusalemissa tapahtuu paljon asioita. Jeesuksen toiminta herättää närkästystä ja pelkoa. Torstaina Jeesus syö viimeisen aterian ystäviensä kanssa -jotka hekään eivät kaikki enää seiso hänen rinnallaan - ja perjantaina Jeesusta jo viedään teloitettavaksi. Kristityt kutsuvat näitä päiviä kiirastorstaiksi ja pitkäperjantaiksi.

Matka pääsiäiskertomukseen -työskentelyssä tutustutaan pääsiäiskertomuksen tapahtumiin ja työskennellään niiden äärellä ilmiölähtöisesti. Työskentelyn tavoitteena on saattaa erilaiset oppijat sekä erilaiset katsomukset vuoropuheluun sekä oppimisen ja kasvun välineiksi.

Työskentely ohjaa myös oman työskentelyn arviointiin ja vertaispalautteen antoon. Työskentelyn päätteeksi ryhmien jäsenet voivat arvioida omaa työskentelyään ja muiden ryhmien tuotoksia. Kokonaisuuden tehtävät on jaoteltu pääsiäiskertomusten eri teemojen (ystävyys, tuomio, kuolema, ihme) ja tehtävätyyppien (uskontotietous, kulttuuri, etiikka) mukaan. Yhteensä kokonaisuudessa on 12 tehtävää, joista valita.


Taidolliset tavoitteet:

Katsomusdialogitaidot
Kulttuurinen lukutaito
Eettiset taidot
Tiimityöskentelytaidot

Tiedolliset tavoitteet:

Raamatun tuntemus
Tietoa kristinuskosta ja juutalaisuudesta
Raamatun kulttuurivaikutukset

Totta, tarua vai jotain muuta? Miten löytää oma tapa suhtautua raamatunkertomuksiin? Lisää aiheesta aikaisemmassa blogikirjoituksessamme.

Matka pääsiäiskertomukseen -työskentelykokonaisuus alakouluun ja yläkouluun materiaalipankissamme.

Iloa pääsiäismatkalle toivottavat Agricolan uskonnonpedagogiset kouluttajat

Totta, tarua vai jotain ihan muuta? Miten löytää oman tapa opettaa raamatunkertomuksia?

Meiltä uskonnonpedagogisilta kouluttajilta kysytään usein, että miten niihin raamatunkertomuksiin pitäisi suhtautua. Voinko sanoa, että en itse usko niihin? Tai voinko sanoa, että uskon? Miten vastata lasten hankaliin kysymyksiin kuten siihen, että miksi Jumala antoi oman poikansa kuolla?

Tarinat ja kertomukset ovat nousussa niin oppimisen tutkimuksessa kuin muillakin elämänalueilla: yritykset ja järjestöt brändäävät itseään kertomusten avulla ja narratiivinen oppiminen kasvattaa suosiotaan. Uskontotunnit uskontojen kertomusperinteen äärellä voisivatkin olla narratiivisen oppimisen luvattu maa.

Uskonnolliset kertomukset eivät kuitenkaan ihan helposti avaudu meille nykylukijoille, jotka olemme kasvaneet erilaiseen maailmankuvaan ja kulttuuriin. Ei ole ihan helppoa keksiä miten vaikkapa kertomus Joonasta kalaan vatsassa liittyisi minun tai oppilaideni elämään.  Jos opettaja ei tunne olevansa kotonaan kertomusten äärellä, niiden käyttö opetuksessa tuntuu epärehelliseltä ja väkinäiseltä. Miten siis voisin itse suhtautua raamatunkertomuksiin, jotta ne oikeasti tuntuisivat pedagogisesti järkevältä valinnalta?

Yksi tapa hahmotella omaa suhtautumistapaa voisi olla erilaisten tekstilajien merkityksen pohtiminen. Raamatussa on monenlaisia tekstejä. Kysymys runon totuudesta ja merkityksestä on erityyppinen kuin kysymys historiallisen kuvauksen totuudesta tai merkityksestä.

Tähän kietoutuu myös kysymys siitä, mitä ylipäänsä tarkoittaa, että jokin teksti on tosi. Kertomus voi olla tosi tai epätosi monella tasolla: historiallisesta näkökulmasta, henkilökohtaisen vakaumuksen näkökulmasta, analogiana tai vertauskuvana jostain toisesta asiasta ja niin edelleen.

Myös Raamatun syntyhistoriaan ja tulkintatapoihin tutustuminen voi auttaa muodostamaan oman vastauksen siitä, miten raamatunkertomuksiin tulisi suhtautua. Oman suhtautumistavan tiedostaminen on tärkeää myös siksi, että se väistämättä heijastuu omaan opetukseen. Siinä missä pelastushistoriallisen tulkintatavan edustaja auttaa oppilaita hahmottamaan kokonaisuutta piirtämällä suurta kaarta Jumalan suunnitelmasta, eksistentiaalisen tulkitatavan omaksunut painottaa ajasta ja paikasta riippumattomien suurten elämänkysymysten pohdintaa. Opettajan tehtävänä on auttaa oppilaita ymmärtämään, että voimme ajatella eri tavalla kertomusten totuudesta. Tässä tehtävässä oman suhtautumistavan tiedostaminen on välttämätöntä.

Kertomuksiin voi aina suhtautua ainakin kertomuksina: riippumatta siitä onko kertomus tosi, se voi olla kiinnostava ja siitä voi oppia monenlaisia asioita. Samalla tapaa kuin voimme pohtia Dostojevskin äärellä monenlaisia asioita riippumatta siitä, oliko kertomus tosi.

Opettajan rooli kertomusten kanssa voisikin olla pikemminkin näkökulmien avaamista kertomuksiin kuin oikeiden vastauksien antamista. Kertomuksia voi myös käyttää ajatusleikkinä ja harjoituksina asettua toisen asemaan. Jos oppilas sanoo, että hän ei usko Jumalaan, opettaja voi sanoa, että ei sinun tarvitsekaan uskoa. Nämä ihmiset kertomuksessa uskoivat ja voimme yrittää ymmärtää, millaista heidän elämänsä oli. Samalla opitaan tärkeitä ajattelun taitoja ja empatiaa.

Jos oppilas kysyy, onko kertomus totta, opettaja voi esimerkiksi sanoa, että tapahtumista on niin kauan aikaa, että emme voi ihan varmasti tietää. Oppilaiden kanssa voidaan miettiä millä eri tavoilla kertomuksessa esiin nousseet asiat voivat olla totta. Onko totta että toisista pitää välittää? Onko totta että me ihmiset olemme välillä erehtyväisiä? Onko totta että elämä on välillä monimutkaista?

Toki opettajan on hyvä tietää myös keskeisimmät seikat Raamatun historiallisesta taustasta: esimerkiksi, että Jeesus on ollut ihan oikea historiallinen hahmo ja että meillä ei ole riittävää historiallista todistusaineistoa siitä, että Joonan kertomus olisi historiallisessa mielessä tosi. On myös hyvä huomata kulttuuriero 'historiankirjoitukseen' suhtautumisessa: Raamatun koonneet kirjoittajat eivät pyrkineet objektiiviseen historiankirjoitukseen samalla tapaa kuin miten me sen ymmärrämme. He välittivät ensisijaisesti uskonnollista perinnettä.

Kertomuksilla on kautta historian välitettyä tietoa, vahvistettu yhteenkuuluvuutta, pohdittu elämän suuria kysymyksiä, pidetty yllä kulttuuriperintöä sekä viihdytetty itseä ja muita jo kauan ennen kirjoitustaitoa. Näitä samoja funktioita niillä voi olla myös edelleen osana uskonnonopetusta. 

Opetussuunnitelman mukaista materiaalia Raamatun käsittelyyn materiaalipankissamme.

Essi Ikonen
uskonnonpedagoginen kouluttaja

Laskiainen - lumella tai ilman

Laskiaisena lasketaan mäkeä ja laskeudutaan paastoon 

Laskiaisblogissamme tänä vuonna kaksi työskentelyä: voit valita joko laskiaisperinteisiin liittyvän laskiaiskertomuksen ja -bingon tai luokan yhteisen ekopaastotyöskentelyn. Tai valitse vaikka molemmat! Laskiaisvinkkejä myös Pinterest-sivullamme.

Kuva: Mari Huotari / uskonnonopetus.fi

Laskiainen on varsin vanha juttu. Laskiaisesta alkanutta kevätpaastoa on vietetty 1400 vuoden ajan, jo 600-luvulta saakka. Katolisen kirkon aikana keskiajalla joulu päättyi Nuutin päivään, josta alkoi pitkä pyhätön kausi eli härkäviikot. Härkäviikot puolestaan lopetti laskiainen, joka merkitsi paaston alkamista. Keskiajalla laskiaisesta muodostui varsin riehakas karnevaali, jolloin herkuteltiin lihalla ja herkuilla. Karnevaalin jälkeen oli aika aloittaa paasto eli sanoa lihalle ja herkuille jäähyväiset seitsemäksi viikoksi pääsiäiseen saakka. Reformaation myötä Suomen kirkosta tuli luterilainen, eivätkä kevätpääston määräykset enää koskeneet luterilaisia. Laskiaisen vietto jäi.

Paaston aika alkaa laskiaisesta, tarkkaan ottaen laskiaistiistain jälkeisestä keskiviikosta jota kutsutaan tuhkakeskiviikoksi. Tuhkakeskiviikon perinne on ollut kirkossa käynti ja tuhkaristin piirtäminen otsaan katumuksen merkiksi. Tänä vuonna laskiainen on vasta helmikuun lopulla, 28.2.

Paaston aikana on ollut myös tapana rauhoittua odottamaan tulevaa pääsiäistä. Rauhoittuminen ja kohtuullisuus ovat tarpeen myös nykyajan elämässä. Paastoperinnettä on elvytetty myös luterilaisessa kirkossa. Esimerkiksi ekopaasto kutsuu miettimään omia kulutusvalintoja ja ympäristöä pääsiäistä edeltävän paaston ajan.

Suomessa laskiaisena saatetaan edelleen syödä rasvaisia ruokia, kuten lihalla höystettyä hernekeittoa eli rokkaa ja kermavaahdolla sekä hillolla tai mantelimassalla täytettyjä laskiaispullia. Laskiaistiistaina Suomessa on perinteisesti "laskeuduttu paastoon" laskemalla mäkeä pulkalla tai suksilla. Laskiaisen vietto ei kuitenkaan riipu siitä, onko maassa lunta!

Bingo laskiaisen sanoista

Sananselitysbingo on hauska tapa tukea oppilaiden käsitteellisen ajattelun kehittymistä. Edellisen lukutekstin pohjalta voi tehdä luokassa bingon.

1. Luetaan teksti lukupareissa tai kuunnellaan teksti opettajan lukemana.
2. Parit kirjoittavat vihjeiden sanat bingoruudukkoon vapaavalintaisessa järjestyksessä.
3. Oppilaat saavat hetken aikaa painaa sanoja mieleensä. Sitten lukupaperit otetaan pois.
4. Opettaja lukee vihjeet.
5. Pari, jonka bingorivi tulee ensimmäisenä täyteen, huutaa bingo.
6. Tarkistetaan, ovatko bingon saajat muistaneet sanojen merkitykset oikein.
7. Bingoa voidaan jatkaa kunnes kaikki parit ovat saaneet bingon. Niin kaikki sanat tulee käytyä vielä merkityksineen läpi.

Helpotettu versio: oppilaat piirtävät tai kirjoittavat sanat ruudukkoon. Sanoja luetaan ääneen satunnaisessa järjestyksessä.

Teksti, vihjeet ja bingoruudukko erillisenä tiedostona (linkki)

Luokan yhteinen ekopaasto

1. Miettikää mistä asioista voisitte luopua paastokauden ajaksi jotta ympäristö (luonto tai muut ihmiset) voisi paremmin.
2. Kirjoittakaa kaikki ehdotukset yhteiselle listalle.
3. Laittakaa lista sekä tyhjä julistepaperi luokan seinälle paaston ajaksi. Julistepaperi voidaan otsikoida esim. Meidän luokan ekopaasto.
4. Leikatkaa kuppiin tyhjiä paperilappuja (sellaisia mihin mahtuu kirjoittamaan yhden asian listalta). 5. Oppilaat valitsevat listalta paastoteon ja kun ovat täyttäneet sen, täyttävät lapun ja liimaavat sen julisteeseen. Listaa voi myös täydentää uusien asioiden tullessa mieleen.
6. Ennen pääsiäistä työ puretaan ja pidetään juhlat. Voitte asettaa jonkin tavoitteen lappujen määrälle ja sopia siitä miten tavoitteen saavuttamista juhlistetaan.
7. Paaston purku: jaotellaan lappuset siten että samat sisällöt samaan pinoon. Katsotaan mitä asioita on tehty paljon ja mitä vähän.
Keskustellaan: miltä tuntui luopua asioista? huomasitteko että teoillanne oli jotain vaikutusta omaan ajatteluunne tai ympäristöön?

j.k. Lue lisää mm. karnevaaleista ja lihan jäähyväisistä viime vuoden blogipostauksestamme Laskiaisesta se alkaa...