Etätehtävä pääsiäisen tapahtumista: yhdistä kuva ja tarina

Sopii alakouluun ja yläkouluun.

Ensi sunnuntaina on palmusunnuntai ja siitä alkaa pääsiäisviikko, jota kutsutaan myös hiljaiseksi viikoksi. Tässä valmis tarina sekä pieni yhdistelypeli, jonka avulla oppilas tutustuu pääsiäisen keskeisimpiin tapahtumiin ja keskiaikaiseen eurooppalaiseen taiteeseen.

OPS 3.-6. luokat: Sisällöissä keskitytään uskonnon lähteisiin, pyhiin kirjoihin ja henkilöihin sekä musiikkiin, symboleihin, pyhiin paikkoihin ja rakennuksiin. Tärkeitä sisältöjä ovat opiskeltavan uskonnon oppi, tavat, rituaalit ja yhteisöt sekä uskonnon sisäinen monimuotoisuus. Tarkastellaan uskonnon keskeisiä kertomuksia ja niiden vuorovaikutusta taiteen, tieteen ja kulttuurin kanssa.

OPS 7.-9. luokat: Opetuksen sisällöiksi valitaan opiskeltavan uskonnon syntyyn, sen monimuotoisuuteen ja suhteeseen muihin uskontoihin liittyviä teemoja. Tarkastelun kohteena ovat opiskeltavan uskonnon juuret, lähteet, oppi ja opetukset sekä symbolit, levinneisyys ja vaikutus eri puolilla maailmaa ja Suomessa. Keskeisiä sisältöjä ovat opiskeltavan uskonnon kulttuurivaikutuksiin liittyvät aiheet.

Oppilaan ohje:

1. Lue tarina pääsiäisen tapahtumista osoitteessa: https://www.pearltrees.com/s/file/preview/217033609/Intro.pdf?pearlId=298137064  
2. Mene soitteeseen https://www.educaplay.com/learning-resources/5349934-paasiaispeli.html
3. Paina Start. (jos väliin tulee mainos, paina 'skip ad')
4. Yhdistä teksti ja kuva klikkaamalla niitä peräjälkeen.
5. Sanonta "pestä kätensä jostain asiasta" on saanut alkunsa tästä kertomuksesta. Selvitä mitä se tarkoittaa (esim. Google- haulla). Keksi esimerkki jossa käytät sanontaa.
5. Mieti yksi tai kaksi kysymystä tekstistä ja kuvista. Jakakaa kysymykset luokan oppimisalustalla ja miettikää yhdessä vastauksia niihin.

Iloa pääsiäisen odotukseen!


P.S. Oppilaille voi antaa tehtäväksi tutustua oheiseen kuvaukseen virpomisperinteesta ja etävirpoa mahdollisimman monta ihmistä.

Virpomisperinteessä yhdistyy Venäjältä ja itäisestä Suomesta peräisin oleva virpomisperinne ja läntisen Suomen trulliperinne.

Idän ortodoksisessa perinteessä koristelluilla pajunoksilla virvottiin perheenjäseniä, sukulaisia ja lähimpiä naapureita. Tällä muisteltiin sitä, kun Jeesus ratsasti Jerusalemiin ja ihmiset vastaanottivat hänet juhlien ja heiluttamalla palmunoksia. Virpomisen tarkoitus oli toivottaa kaikkea hyvää ja Jumalan siunausta.

Trulliperinne on tullut meille Ruotsista. Sana trulli tulee ruotsin kielen sanasta troll, joka tarkoittaa peikkoa ja nykyisin myös noitaa. Trullit olivat alunperin syrjäytyneitä vanhoja naisia, jotka kulkivat pitkäperjantain ja pääsiäislauantain välisenä yönä leikkaamassa eläimiltä karvoja tai nahanpalasia, jotta saisivat naapuritalon onnen itselleen. Jumalan suojelevan vaikutuksen ajateltiin olevan juuri tuona yönä kaikkein heikoin Jeesuksen kuoleman vuoksi. Länsi-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla virpomispäivä onkin perinteisesti ollut pääsiäislauantai.

Lähde: Uskontotuntiunelmia (2019) luokka pukeutuu pääsiäiseen)

Etätehtävä pääsiäisestä

Tämä tehtävä sopii sekä alakouluun, että yläkouluun. 

Se liittyy opetussuunnitelmassa sisältöalueeseen S1: Suhde omaan uskontoon.

OPS 3.-6. luokat: Sisällöissä keskitytään uskonnon lähteisiin, pyhiin kirjoihin ja henkilöihin sekä musiikkiin, symboleihin, pyhiin paikkoihin ja rakennuksiin. Tärkeitä sisältöjä ovat opiskeltavan uskonnon oppi, tavat, rituaalit ja yhteisöt sekä uskonnon sisäinen monimuotoisuus. Tarkastellaan uskonnon keskeisiä kertomuksia ja niiden vuorovaikutusta taiteen, tieteen ja kulttuurin kanssa.

OPS 7.-9. luokat: Opetuksen sisällöiksi valitaan opiskeltavan uskonnon syntyyn, sen monimuotoisuuteen ja suhteeseen muihin uskontoihin liittyviä teemoja. Tarkastelun kohteena ovat opiskeltavan uskonnon juuret, lähteet, oppi ja opetukset sekä symbolit, levinneisyys ja vaikutus eri puolilla maailmaa ja Suomessa. Keskeisiä sisältöjä ovat opiskeltavan uskonnon kulttuurivaikutuksiin liittyvät aiheet.

Ohje oppilaille:

1. Katso ja kuuntele linkistä LEGO-pääsiäistarina (Linkin kautta näkyy yhteensä seitsemän lyhyttä videota, joiden kesto yhteensä noin 11 minuuttia. Videoiden taustalla luetaan Lasten Raamattua.)
Videoissa kerrotaan kristinuskon pyhän kirjan, Raamatun, mukaan pääsiäisen tapahtumat.
https://www.youtube.com/watch?v=j77Cor8cXbU&list=PL6FB88662B5650F86

2. Laadi kännykällä kuvaukset seuraavista pääsiäisen ajan juhlista ja käsitteistä. Käytä emojeita. Ota näistä kuvakaappaukset.

a) palmusunnuntai = Jeesus ratsastaa aasilla Jerusalemiin

b) kiirastorstai = Jeesus ja 12 opetuslasta nauttivat ehtoollisen
c) pitkäperjantai = Jeesus ristiinnaulitaan

d) pääsiäinen = Jeesuksen ylösnousee kuolleista

e) hiljainen viikko = palmusunnuntaista alkava viikko, joka päättyy pääsiäiseen

Esimerkiksi joulun voisi kuvata emojeilla näin.

Etätehtävä: kirkkovuoden juhlat

Tehtävä kirkkovuoden juhlista annettavaksi esimerkiksi etätehtäväksi oppilaille. Sopii alakoulun ylemmille luokille, sekä yläkouluun.

Kirkkovuosi alkaa 1. adventista ja päättyy tuomiosunnuntaihin. Tärkeimmät kirkkovuoden juhlat ovat pääsiäinen, joulu ja helluntai.

Adventti aloittaa joulun odotuksen. Ennen joulua on neljä adventtisunnuntaita. Ensimmäisenä adventtisunnuntaina kirkoissa lauletaan Hoosianna-hymni. Sana hoosianna tarkoittaa ”Auta”.  Neljänä adventtisunnuntaina sytytetään yhteensä neljä adventtikynttilää.

Jouluna kristityt muistelevat Jeesuksen syntymää. Varsinainen juhlapäivä on joulupäivä, 25.12. Suomessa kuitenkin usein joulun juhlinta aloitetaan jo edellisenä päivänä eli aattona. Raamatun mukaan Jeesus syntyi tallissa ja hänet laitettiin nukkumaan seimeen eli eläinten syöttöastiaan.

Loppiainen on itämaan tietäjien muistopäivä. Silloin muistellaan itämaan tietäjiä, jotka toivat Jeesus-vauvalle lahjaksi kultaa, mirhaa ja suitsukkeita. Loppiainen on tammikuun 6. päivänä.

Kirkkovuoden tärkein juhla on pääsiäinen, jolloin kristityt juhlivat Jeesuksen ylösnousemista eli kuolleista heräämistä. Pääsiäinen on niin suuri juhla, että sitä ennen on 40 päivää kestävä paasto, jolloin valmistaudutaan pääsiäisen riemuun. Paasto alkaa laskiaisesta ja päättyy pääsiäiseen. Osa kristityistä jättää paaston ajaksi ruokavaliostaan lihan ja maitotuotteet pois. Paaston merkitys on keskittyä hengellisiin asioihin ja olla hyvä lähimmäisilleen.

Pääsiäistä edeltävää viikkoa kutsutaan hiljaiseksi viikoksi eli piinaviikoksi. Se alkaa palmusunnuntaista, jolloin muistellaan Jeesuksen saapumista aasilla Jerusalemiin. Seuraavana torstaina on kiirastorstai, jonka merkitys on ehtoollisen asettaminen. Tällöin muistellaan Jeesuksen ja opetuslasten viimeistä illallista. Raamatun mukaan Jeesus vangittiin tämän jälkeen ja seuraavana päivä ristiinnaulittiin. Pitkäperjantai on Jeesuksen ristiinnaulitsemisen ja kuoleman muistopäivä. Kristinuskossa opetetaan, että suru kuitenkin päättyi iloon, koska pääsiäisenä Jeesuksen hauta oli Raamatun mukaan tyhjä. Kristinuskon mukaan Jeesus heräsi henkiin kuolleista eli ylösnousi.

Kristityt viettävät helatorstaita 40 päivää pääsiäisen jälkeen. Tällöin juhlitaan Jeesuksen taivaaseen nousemista. Kymmenen päivää helatorstain jälkeen taas on helluntai, jolloin Raamatun mukaan Pyhä Henki laskeutui opetuslapsille. Helluntaita pidetään myös kirkon syntymäpäivänä.

Kesäkuun lopulla on juhannus, jonka kristillinen merkitys on Johannes Kastajan muistopäivä. Johannes kastoi Jeesuksen Jordan-joessa.

Syksyllä on vähemmän kristillisiä juhlia. Mikkelinpäivää vietetään alkusyksystä. Se on enkelien päivä. Sana mikkeli tulee enkeli Mikaelista.

Pyhäinpäivä on marraskuussa vietettävä juhla, jolloin muistellaan kuolleita läheisiä. Moni vie tällöin kynttilän haudalle.

1.     Lue teksti.

2.     Piirrä vihkoosi seuraavat asiat ja päättele mihin juhlaan ne liittyvät. Kirjoita juhlan nimi kuvan viereen.

·      palmunoksa

·      neljä kynttilää

·      risti

·      tyhjä hauta

·      enkeli

·      vesi

·      seimi

·      kolme lahjapakettia

·      leipä ja viini

·      taivas

·      kirkko

·      hautakynttilä

Luokka pukeutuu pääsiäiseen

Kuva: wikimedia

Pääsiäisen aikaan kadulla voi nähdä pieniä noitia mustine kissoineen. Kaupat ja kodit täyttyvät värikkäistä vitsoista, pupuista, tipuista ja munista. Pääsiäisen on kristittyjen suurin juhlapyhä joulun ohella. Tähän kevään juhlaan sekoittuu kuitenkin symboliikka ja perinteitä myös muista perinteistä.

Tämän blogin työskentely kehittää kulttuurista lukutaitoa keskittyen symboliikkaan, joka on yleistä ja yleisesti jaettua suomalaisessa kulttuurissa. Tavoitteena on luoda tilaa ja tuoda näkyväksi myös niitä lasten lähipiirin traditioita, jotka eivät välttämättä näy valtakulttuurissa ja katukuvassa. Työskentely on suunniteltu niin, että sen voi toteuttaa myös luokissa, joissa on erilaisista katsomustaustoista tulevia oppilaita. Halutessaan opettaja voi syventää kristillisten merkitysten tutkimista uskonnon tunneilla.

Kalenterissamme pääsiäisen termistö nousee kristillisestä perinteestä ja heijastaa Jeesuksen elämän viimeisiä vaiheita, jotka ovat tiivistetysti: 1. Jeesus ratsastaa Jerusalemiin ja hänet otetaan juhlien vastaan (palmusunnuntai) 2. Jeesuksen toiminta herättää pahennusta ja hänet tuomitaan kuolemaan (Pitkäperjantai) 3. Jeesuksen haudalla vierailevat naiset yllättyvät löytäessään tyhjän haudan (Pääsisäissunnuntai). Jeesuksen seuraajat uskovat, että Jeesus on noussut kuolleista. Tämän uskon pohjalle alkaa kehittyä kristillinen kirkko.

Ennen palmusunnuntaita (14.4.2019) 

Aloitus:

Pääsiäisloma lähestyy. Jutelkaa yhdessä siitä, mitä ajatuksia tulevaan lomaan liittyy. Jutelkaa myös siitä, mitä pääsiäisen merkkejä voi nähdä ympäristössä. Oppilaille voi antaa tehtäväksi jutella kotona vanhempien kanssa siitä, mikä omalle perheelle on tärkeää pääsiäisen aikaan. 

Rairuoho ja muut kasvit

Rairuoho on perinteinen pääsiäiskoriste. Symbolisesti samaa viestiä kertovat mitkä tahansa kasvit: vihreä kasvinalku viestittää uuden elämän alkamisesta ja toivosta.

Työskentely:

• Istuttakaa rairuohoa tai muita nopeasti itäviä kasveja koristamaan luokkahuonetta. Jos istutatte erilaisia kasveja, voitte samalla tehdä havaintoja niiden erilaisista itämis -ja kasvuajoista. 
• Tämän äärellä voi keskustella myös siitä, miten me ihmisetkin olemme erilaisia siinä, miten nopeasti kasvamme tai opimme asioita ja miten voisimme auttaa toisia kasvamaan ja oppimaan omassa tahdissaan. 

Virpomisvitsat, noidat ja mustat kissat

Palmusunnuntaina lapset kulkevat noidiksi pukeutuneena virpomassa naapureita ja sukulaisia ja saavat palkkioksi yleensä herkkuja tai rahaa. Joskus näillä pikkunoidilla on myös musta kissa mukanaan. Virpomisperinteessä yhdistyy Venäjältä ja itäisestä Suomesta peräisin oleva virpomisperinne ja läntisen Suomen trulliperinne.

Idän ortodoksisessa perinteessä koristelluilla pajunoksilla virvottiin perheenjäseniä, sukulaisia ja lähimpiä naapureita. Tällä muisteltiin sitä, kun Jeesus ratsasti Jerusalemiin ja ihmiset vastaanottivat hänet juhlien ja heiluttamalla palmunoksia. Virpomisen tarkoitus oli toivottaa kaikkea hyvää ja Jumalan siunausta.

Trulliperinne on tullut meille Ruotsista. Sana trulli tulee ruotsin kielen sanasta troll, joka tarkoittaa peikkoa ja nykyisin myös noitaa. Trullit olivat alunperin syrjäytyneitä vanhoja naisia, jotka kulkivat pitkäperjantain ja pääsiäislauantain välisenä yönä leikkaamassa eläimiltä karvoja tai nahanpalasia, jotta saisivat naapuritalon onnen itselleen. Jumalan suojelevan vaikutuksen ajateltiin olevan juuri tuona yönä kaikkein heikoin Jeesuksen kuoleman vuoksi. Länsi-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla virpomispäivä onkin perinteisesti ollut pääsiäislauantai.

Länsimaisessa kulttuurissa musta on surun, onnettomuuden ja paholaisen väri. Mustan kissan näkemisen on uskottu tuottavan huonoa onnea. Muinaisessa Egyptissa kissoja arvostettiin ja niiden uskottiin tuottavan hyvää onnea. Kuun jumalatar oli kissajumala Bastet.


Työskentely:

• Tehkää koristeita, joita lapset liittävät pääsiäiseen, kuten luudalla lentäviä noitia, mustia kissoja ja virpomisoksia, tai lasten perheiden omiin perinteisiin liittyvillä asioilla. Koristelkaa luokka näillä koristeilla.
• Jutelkaa siitä, mistä nämä perinteet tulevat ja mitä ne merkitsevät. 
• Edellä esitellyt kulttuuriset perinteet heijastelevat sekä surua että toivoa. Jutelkaa siitä, mitkä asiat voivat tuoda surua ihmisille. Entä mitä hyviä asioita voi toivoa toiselle tai itselle? 
• Kirjoittakaa sekä surullisia että hyvää tekeviä asioita lapuille ja liittäkää ne kuvien joukkoon, ruohon sekaan tai vitsoihin. Miettikää myös sitä, voiko joku asia olla toiselle ilon aihe ja toiselle surun aihe.  

Hiljaisella viikolla (15.-21.4)

Pääsiäsimunat, puput ja tiput

Kananmunat ovat monissa kulttuureissa elämän, syntymän ja hedelmällisyyden symboleja: munan sisällä on uuden elämän alku. Kristityille pääsiäismuna on ylösnousemuksen symboli. Legendan mukaan Jeesuksen ystävä Maria Magdaleena vei Rooman keisari Tiberiukselle ensimmäisen punaiseksi värjätyn pääsiäismunan ja kertoi Jeesuksen nousseen kuolleista. Nykyisin tutuimpia pääsiäismunia ovat suklaamunat. Sen sisällä oleva yllätys viittaa yllätykseen, jonka naiset kokivat Jeesuksen haudalla huomatessaan, että hauta onkin tyhjä. Myös munankuoren läpi murtautuva tipu kuvaa uutta elämää.

Pääsiäispupujen taustalla saattaa olla muinainen mesopotamialainen taru, jonka mukaan taivaalta putosi kevätpäivän tasauksen aikaan suuri hopeinen muna. Munan sisältä kuoriutui Ishtar -jumalatar, jonka uskottiin ottavan Ostara -juhlan aattona jäniksen hahmon ja munivan värillisiä munia.


Työskentely:

• Koristelkaa luokkahuonetta pääsiäismunilla, pupuilla ja tipuilla. Kirjoittakaa niiden yhteyteen asioita, jotka ovat teidän mielestänne kivoja yllätyksiä elämässä. 
• Vertailkaa ajatuksianne ja pohtikaa, millaisista ja miten erilaisista yllätyksistä eri ihmiset pitävät. 
• Jos haluatte leikkiä kiirastorstaina munataistelu -leikkiä, käyttäkää tässä keitettyjä kananmunia, joita voitte hyödyntää leikissä myöhemmin.

Kiirastorstaina (18.4.)

Kiirastorstai -nimen alku, kiiras (ruotsiksi skära) merkitsee puhdistautumista. Kansanuskomuksissa kiira on on ollut pahan henkiolento, jota on pääsiäisenä ajettu pihasta kolistelemalla lehmänkelloja tai polttamalla tulia. Näin uskottiin myös käärmeiden pysyvän poissa pihasta kesällä. Käärme on Raamatustakin tuttu pahan vertauskuva. Pääsiäissiivous tehtiin yleensä juuri kiirastorstaina. Katolisessa kirkossa kiirastorstai on ollut myös henkisen puhdistautumisen päivä. Silloin käydään ripittäytymässä eli tunnustamassa synnit eli pahat teot ja ajatukset papille. Kristinuskossa kiirastorstai on myös päivä, jolloin Jeesus nautti viimeisen aterian opetuslastensa kanssa ennen kuolemaansa.

Riippumatta kulttuurista ja uskonnosta juhlaan on tapana valmistautua siivoamalla ja juhlissa yleensä syödään yhdessä. Kaikille pääsiäislomaan ei liity erityistä juhlaa, mutta luokassa voidaan yhdessä juhlistaa loman alkua. Yhteinen juhla ja yhteinen ateria vahvistavat yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Työskentely:

• Siivotkaa yhdessä luokka siistiksi.
• Ihailkaa siistiä ja kauniiksi koristeltua luokkaanne. Jokainen voi valita kohdan tai koristeen, josta pitää eniten ja voitte jakaa ajatuksia niistä. 
• Pitäkää juhlat. Voitte itse miettiä mitä juhlissa tehdään ja syödään. 

Taistelevat kananmunat

Taistelevat kananmunat on takuuvarmasti hauska leikki. Jokainen ottaa maalaamansa keitetyn kananmunan. Oppilaat jaetaan pareiksi. Opettajan merkistä parit lyövät keitetyt munansa vastakkain. Se, kumman muna säilyy ehjänä, pääsee jatkoon. Kaksintaisteluja jatketaan kunnes jäljellä on vain yksi muna.

Tämän kirjoituksen lähteenä on käytetty teosta Reinikainen, Satu (2012) Ihme Pääsiäinen. Helsinki: Lasten Keskus

Lisää pääsiäisaiheisia työskentelyjä uskontotunneilla toteutettavaksi materiaalipankissamme.


Iloista pääsiäisen aikaa toivottaa

Essi Ikonen
kouluttaja
Uskonnonopetus.fi

Joulukalenteri kouluun - Merkityksiä metsästämässä osa II: Lahja

Miltä tuntuisi antaa tai saada aineeton lahja?

Joulun alla pimeä maamme pukeutuu valoon ja lahjoihin. Tästä blogipostauksesta löydät pedagogisen polun lahjan merkityksiä tutkailevaan työskentelyyn, saat tietoa lahjojen jakamisen kulttuurihistoriasta ja pääset harjoittelemaan oppilaiden kanssa hyvän tekemistä. 


Tämän vuoden joulukalenteristamme löydät vinkkejä ympäristönlukutaidon edistämiseen valoon ja lahjoihin liittyviä merkityksiä tutkien. Julkaisemme joulun alla kaksi blogitekstiä, joista tämä on toinen.

Vaihe I: Sähkötä hyvä toivotus - aineeton lahja

Hieman muunneltuna kirjasta Polkuja rauhoittumiseen s.60

Aloitetaan nousemalla seisomaan ja taputtelemalla hellästi keho hereille käymällä se kokonaan läpi. Taputellaan itseämme kevyesti päästä niskaan ja hartioihin, edelleen käsivarsien, kylkien ja vatsan kautta varpaisiin saakka. Seistään piirissä ja otetaan vieruskavereita käsistä kiinni. Yksi osallistuja miettii, mitä hyvää tahtoisi toivottaa kaikille ryhmän jäsenille juuri tällä hetkellä, tänään tässä ja nyt. Hän sanoo toivotuksensa ääneen ja puristaa samalla toista vieruskaveria kädestä. Puristus on äänetön viesti, joka siirtyy osallistujalta toiselle koko piirin läpi. Se on merkki toivotuksesta, jonka koko ryhmä jakaa yhdessä, aineeton lahja.

Hyvän toivotuksen kierrettyä piirin ympäri seuraava tai joku muu ryhmässä saa sanoa oman toivotuksensa. Ryhmän koosta riippuen kaikki tai osa lähettävät oman toivotuksensa. Hyviä toivotuksia voivat olla esimerkiksi lepo, ilo, rohkeus, itseluottamus, rauha, sovinto, kunnioitus tai oikeudenmukaisuus. Se voi olla myös toivotus hyvälle lomalle, ennen joululomaa tai toive siitä, että toisten jokin toive toteutuu joululomalla. Harjoitusta voi jatkaa vaikka seuraavan tunnin alussa tai toisena päivänä, jotta kaikki saavat halutessaan toivottaa jotain ryhmälle.

Jutelkaa hetki:

Miltä tuntui saada tällainen aineeton lahja?

Onko se yhtä todellinen, kuin aineellinen lahja?

Vaihe II: Missä lahjoja annetaan ja miksi?

Pareittain tai pienissä ryhmissä:

Miltä (aineellinen) lahja yleensä näyttää?

Millaisia erilaisia lahjoja 

olette viime päivinä nähneet ja missä? 

Miksihän ne ovat siellä?

Milloin annetaan lahjoja? Miksi?

Miksi jouluna annetaan lahjoja?
Minkälaiset lahjat ovat hyviä lahjoja?

Monissa uskonnoissa on ainakin yksi vuosijuhla johon liittyy lahjojen jakamista. Diwalina hindulaisuudessa ajatellaan hyvinvoinnin ja onnen jumalatar Lakshmin liikkuvan maan päällä. Diwalin toisena päivänä hindulaiset viettävät pikkudiwalia, jolloin tavataan ystäviä ja voidaan antaa lahjoja. Islamilaisessa perinteessä  Ramadanin päätösjuhlaan Id al fitriin liittyy lahjojen antamista etenkin lapsille.

Kristillisessä perinteessä joulua vietetään Jeesuksen syntymän muistoksi ja läheisille annetut lahjat muistuttavat Jeesuksen lahjasta meille: kristityt uskovat, että Jeesus on kuolemallaan lunastanut kaikille ihmisille ikuisen elämän. Emme voi antaa vastalahjaa, mutta voimme jakaa saamaamme hyvää eteenpäin muistamalla läheisiämme ja niitä, jotka tarvitsevat apua. Monet uskonnottomatkin viettävät joulua antaen lahjoja toisilleen, vaikka heille joulun merkitys ei ole kristillinen.

Lahjoja jakavan joulupukin historia juontuu myös kristilliseen perinteeseen. Joulupukin hahmon taustalla on 300 -luvulla elänyt kreikkalainen piispa Pyhä Nikolaus, joka oli tunnettu hyväntekijä. Hän jakoi salaa rahalahjoja köyhille. Ihmiset jatkoivat hänen kuolemansa jälkeen lahjojen antamista toisilleen. Roomalais-katolinen kirkko nimitti Nikolauksen pyhimykseksi. Pyhästä Nikolauksesta tulee joulupukin englanninkielinen nimi Santa Claus.

Vaihe III: Lahja kristillisessä kulttuuriympäristössä

Luterilaisessa kirkossa voi löytää jonkinlaisen symbolin jouluna muistuttamassa meitä Jumalalta

saadusta lahjasta. Se voi olla maalaus Jeesuksesta, joka on aina kirkossa tai seimiasetelma, jota ei muina vuodenaikoina kirkosta tai sen lähettyviltä löydä. Luterilaisessa kirkossa on myös toinen lahjaan liittyvä elementti, joka on kolehtihaavi. Jumalanpalveluksessa kerätään kolehti johonkin ennalta nimettyyn kohteeseen, johon jokainen voi antaa haluamansa summan. Suomalaisten kaupunkien kaduilla voi nähdä pelastusarmeijan joulupatoja, joilla kerätään rahaa heikompiosaisten auttamiseksi. 

Vaihe IV: Vaihtoehtoisia työskentelyideoita 

• Tutustukaa pareittain tai yksin erilaisiin kuviin kirkkotilasta verkossa, Tutki tilaa -materiaalin interaktiiviseen kuvaan Lahden ristinkirkosta tai Tampereen tuomiokirkkoon verkossa. Omasta lähikirkostakin voi löytyä kuvia verkosta tai sinne voi vaikka mennä vierailemaan.
• Etsikää kuvasta symboleita Jeesuksesta ja tutkikaa, näkyisikö kuvissa myös kolehtihaavia tai ehkä jopa seimiasetelmaa. Jos teitä kiinnostaa, voitte mobiililaitteisiin ladatulla maksuttomalla Zappar -sovelluksella skannata kolehtihaavin kuvan ja kuunnella ja katsoa mitä sisältöä kortista aukeaa.
• Pohtikaa, miltä tuntuisi antaa omastaan ja mitä haluaisi kovasti antaa jollekin läheiselle
• Miettikää, miltä tuntuisi saada Aineeton lahja, toisenlainen lahja ja miksi joku toivoo konkreettisen lahjan sijaan itselle jotain tällaista toiselle.
• Ideoikaa luokan kanssa yhdessä miten voisitte ilahduttaa ihmisiä lähellä tai kaukana aineettomalla tai aineellisella lahjalla ja toteuttakaa ainakin jokin ideoista. 

 Kenelle voisin itse antaa lahjan?
Millaisen lahjan antaisin?
Entä jos tekisimme lahjan yhdessä, millainen se olisi?

Vinkkilinkit:

• Ideoikaa yhdessä tai yksin aineettoman lahjan lahjakortteja läheisille tällä valmiilla pohjalla. 
• Valmistakaa omia yksilöllisiä lahjakortteja askarrellen tai Canva.com -sivuston valmiita pohjia hyödyntäen. (Marketing materials > Gift certificates)
• Monistepohja kolehtihaavikuviin, joita oppilaat voivat skannata mobiililaitteisiin ladatulla maksuttomalla zappar -sovelluksella.
• Juolukalenterimme I osa: Valo
• Ympäristönlukutaitoa edistävä koko Tutki tilaa  -materiaali maksutta verkossa 
• Maksuton Tutki tilaa -koulutuskiertue jatkuu keväällä 2019 

Hyvää joulun odotusta ja rauhallista joulua toivottaen,
kouluttajat Essi ja Salla,
uskonnonopetus.fi

Matka pääsiäiskertomukseen

Matka pääsiäiskertomukseen on peruskoulun alaluokille soveltuva yhteistoiminnallinen työskentelykokonaisuus, joka ohjaa tiimityöskentelyyn, itsearviointiin ja vertaispalautteen antoon. Opetussuunnitelmassa Raamatun kertomuksia lähestytään oppilaan oman eettisen pohdinnan ja elämäntaitojen kehittymisen näkökulmasta. Lisää pääsiäisvinkkejä Pinterestistämme.

Jälleen lähestyy kristinuskon suurin juhla, pääsiäinen, jota vietetään Jeesuksen ylösnousemuksen muistoksi.

Juutalaisuudessa pääsiäistä juhlitaan myös, mutta eri merkityksessä kuin kristinuskossa. Juutalaisille pääsiäinen on Israelin kansan Egyptin orjuudesta vapautumisen muistojuhla. Yhteisellä aterialla ihmiset muistelevat juutalaisia yhdistävää kertomusta Mooseksesta, vitsauksista ja erämaavaelluksesta. Koska Jeesus oli juutalainen, myös hän juhli pääsiäistä oman traditionsa mukaan,

Jeesuksen kuolema sijoittuu juutalaisen pääsiäisjuhlan aikaan. Raamatunkertomusten mukaan Jeesus ratsastaa sunnuntaina Jerusalemiin viettämään pääsiäistä ja ihmiset ottavat hänet vastaan heiluttamalla palmun oksia kunnioituksen merkiksi. Tämän muistoksi kristityt viettävät palmusunnuntaita.

Viikon aikana Jerusalemissa tapahtuu paljon asioita. Jeesuksen toiminta herättää närkästystä ja pelkoa. Torstaina Jeesus syö viimeisen aterian ystäviensä kanssa -jotka hekään eivät kaikki enää seiso hänen rinnallaan - ja perjantaina Jeesusta jo viedään teloitettavaksi. Kristityt kutsuvat näitä päiviä kiirastorstaiksi ja pitkäperjantaiksi.

Matka pääsiäiskertomukseen -työskentelyssä tutustutaan pääsiäiskertomuksen tapahtumiin ja työskennellään niiden äärellä ilmiölähtöisesti. Työskentelyn tavoitteena on saattaa erilaiset oppijat sekä erilaiset katsomukset vuoropuheluun sekä oppimisen ja kasvun välineiksi.

Työskentely ohjaa myös oman työskentelyn arviointiin ja vertaispalautteen antoon. Työskentelyn päätteeksi ryhmien jäsenet voivat arvioida omaa työskentelyään ja muiden ryhmien tuotoksia. Kokonaisuuden tehtävät on jaoteltu pääsiäiskertomusten eri teemojen (ystävyys, tuomio, kuolema, ihme) ja tehtävätyyppien (uskontotietous, kulttuuri, etiikka) mukaan. Yhteensä kokonaisuudessa on 12 tehtävää, joista valita.


Taidolliset tavoitteet:

Katsomusdialogitaidot
Kulttuurinen lukutaito
Eettiset taidot
Tiimityöskentelytaidot

Tiedolliset tavoitteet:

Raamatun tuntemus
Tietoa kristinuskosta ja juutalaisuudesta
Raamatun kulttuurivaikutukset

Totta, tarua vai jotain muuta? Miten löytää oma tapa suhtautua raamatunkertomuksiin? Lisää aiheesta aikaisemmassa blogikirjoituksessamme.

Matka pääsiäiskertomukseen -työskentelykokonaisuus alakouluun ja yläkouluun materiaalipankissamme.

Iloa pääsiäismatkalle toivottavat Agricolan uskonnonpedagogiset kouluttajat

Laskiainen - lumella tai ilman

Laskiaisena lasketaan mäkeä ja laskeudutaan paastoon 

Laskiaisblogissamme tänä vuonna kaksi työskentelyä: voit valita joko laskiaisperinteisiin liittyvän laskiaiskertomuksen ja -bingon tai luokan yhteisen ekopaastotyöskentelyn. Tai valitse vaikka molemmat! Laskiaisvinkkejä myös Pinterest-sivullamme.

Kuva: Mari Huotari / uskonnonopetus.fi

Laskiainen on varsin vanha juttu. Laskiaisesta alkanutta kevätpaastoa on vietetty 1400 vuoden ajan, jo 600-luvulta saakka. Katolisen kirkon aikana keskiajalla joulu päättyi Nuutin päivään, josta alkoi pitkä pyhätön kausi eli härkäviikot. Härkäviikot puolestaan lopetti laskiainen, joka merkitsi paaston alkamista. Keskiajalla laskiaisesta muodostui varsin riehakas karnevaali, jolloin herkuteltiin lihalla ja herkuilla. Karnevaalin jälkeen oli aika aloittaa paasto eli sanoa lihalle ja herkuille jäähyväiset seitsemäksi viikoksi pääsiäiseen saakka. Reformaation myötä Suomen kirkosta tuli luterilainen, eivätkä kevätpääston määräykset enää koskeneet luterilaisia. Laskiaisen vietto jäi.

Paaston aika alkaa laskiaisesta, tarkkaan ottaen laskiaistiistain jälkeisestä keskiviikosta jota kutsutaan tuhkakeskiviikoksi. Tuhkakeskiviikon perinne on ollut kirkossa käynti ja tuhkaristin piirtäminen otsaan katumuksen merkiksi. Tänä vuonna laskiainen on vasta helmikuun lopulla, 28.2.

Paaston aikana on ollut myös tapana rauhoittua odottamaan tulevaa pääsiäistä. Rauhoittuminen ja kohtuullisuus ovat tarpeen myös nykyajan elämässä. Paastoperinnettä on elvytetty myös luterilaisessa kirkossa. Esimerkiksi ekopaasto kutsuu miettimään omia kulutusvalintoja ja ympäristöä pääsiäistä edeltävän paaston ajan.

Suomessa laskiaisena saatetaan edelleen syödä rasvaisia ruokia, kuten lihalla höystettyä hernekeittoa eli rokkaa ja kermavaahdolla sekä hillolla tai mantelimassalla täytettyjä laskiaispullia. Laskiaistiistaina Suomessa on perinteisesti "laskeuduttu paastoon" laskemalla mäkeä pulkalla tai suksilla. Laskiaisen vietto ei kuitenkaan riipu siitä, onko maassa lunta!

Bingo laskiaisen sanoista

Sananselitysbingo on hauska tapa tukea oppilaiden käsitteellisen ajattelun kehittymistä. Edellisen lukutekstin pohjalta voi tehdä luokassa bingon.

1. Luetaan teksti lukupareissa tai kuunnellaan teksti opettajan lukemana.
2. Parit kirjoittavat vihjeiden sanat bingoruudukkoon vapaavalintaisessa järjestyksessä.
3. Oppilaat saavat hetken aikaa painaa sanoja mieleensä. Sitten lukupaperit otetaan pois.
4. Opettaja lukee vihjeet.
5. Pari, jonka bingorivi tulee ensimmäisenä täyteen, huutaa bingo.
6. Tarkistetaan, ovatko bingon saajat muistaneet sanojen merkitykset oikein.
7. Bingoa voidaan jatkaa kunnes kaikki parit ovat saaneet bingon. Niin kaikki sanat tulee käytyä vielä merkityksineen läpi.

Helpotettu versio: oppilaat piirtävät tai kirjoittavat sanat ruudukkoon. Sanoja luetaan ääneen satunnaisessa järjestyksessä.

Teksti, vihjeet ja bingoruudukko erillisenä tiedostona (linkki)

Luokan yhteinen ekopaasto

1. Miettikää mistä asioista voisitte luopua paastokauden ajaksi jotta ympäristö (luonto tai muut ihmiset) voisi paremmin.
2. Kirjoittakaa kaikki ehdotukset yhteiselle listalle.
3. Laittakaa lista sekä tyhjä julistepaperi luokan seinälle paaston ajaksi. Julistepaperi voidaan otsikoida esim. Meidän luokan ekopaasto.
4. Leikatkaa kuppiin tyhjiä paperilappuja (sellaisia mihin mahtuu kirjoittamaan yhden asian listalta). 5. Oppilaat valitsevat listalta paastoteon ja kun ovat täyttäneet sen, täyttävät lapun ja liimaavat sen julisteeseen. Listaa voi myös täydentää uusien asioiden tullessa mieleen.
6. Ennen pääsiäistä työ puretaan ja pidetään juhlat. Voitte asettaa jonkin tavoitteen lappujen määrälle ja sopia siitä miten tavoitteen saavuttamista juhlistetaan.
7. Paaston purku: jaotellaan lappuset siten että samat sisällöt samaan pinoon. Katsotaan mitä asioita on tehty paljon ja mitä vähän.
Keskustellaan: miltä tuntui luopua asioista? huomasitteko että teoillanne oli jotain vaikutusta omaan ajatteluunne tai ympäristöön?

j.k. Lue lisää mm. karnevaaleista ja lihan jäähyväisistä viime vuoden blogipostauksestamme Laskiaisesta se alkaa...

Joulupuu on rakennettu

kuva:wikimedia

Joulusarjassamme tänä vuonna kuunnellaan jouluisia tarinoita, kurkistetaan joulun symboliikan juurille ja tehdään jouluisia hyvän mielen askarteluja. Joulusarjan teemat: 15.11. hyvän mielen adventtikalenteri, 22.11. jouluevankeliumi eläinten näkökulmasta ja 29.11. joulukuusen koristeiden askartelua.
  


Joulupuu on rakennettu, on yksi kaikkein tutuimpia joululaulujamme. Laulun pohjalla on suomalainen kansansävelmä v. 1876, johon G. O. Schöneman kirjoitti sanat. 

Kuusen koristeiden symboliikkaa

Kuva: Mari Huotari / uskonnonopetus.fi

Aluksi joulukuusi koristi koteja sellaisenaan, mutta pian se alkoi saada oksilleen erilaisia koristeita. Varhaisimpia joulukuusen koristeita olivat omenat, piparkakut, paperikaramellit, ja latvaan laitettu tähti. Itse valmistetut olkikoristeet olivat myös yleisiä. Useimmilla perinteisillä kuusen koristeilla on taustallaan kristillinen symboliikka. Omenat ja myöhemmin pallot kuvaavat hyvän- ja pahantiedon puun hedelmiä, olkikoristeet Jeesuksen seimen olkia ja tähti latvassa Betlehemin tähteä. Kuusen hopeiset nauhat loistavat tähden valoa ja perinteinen lippunauha muistuttaa, että Jeesus on syntynyt kaikkien kansojen vapahtajaksi. Joulukuusi itsessään symbolisoi ikivihreine oksineen paratiisin puuta.

  

Legenda joulupuusta

Eräänä päivänä Isä Jumala kutsui luokseen neljä enkeliä. Enkelit olivat nimeltään Toivo, Ilo, Usko ja Rakkaus. ”Minulla on teille tärkeä tehtävä”, Isä Jumala sanoi enkeleille. ”Menkää maan päälle ja etsikää puu, joka sopii ihmisille joulupuuksi.”

Enkelit lähtivät matkaan. ”Millainen on hyvä joulupuu?” he pohtivat. ”Sen tulee pystyä tarjoamaan suojaa talven pakkasissa ja syksyn viimoissa linnuille ja metsän muille eläimille”, Rakkaus sanoi. ”Sen pitää jaksaa kantaa oksillaan kaikenlaista kaunista ja tuoda iloa jokaiseen kotiin, oli koti sitten köyhä maja tai loistava linna”, Ilo toivoi. ”Sen tulee säilyä vihreänä läpi vuoden. Sillä vihreä on toivon väri ja muistuttaa, että lopulta pimeys väistyy ja elämä voittaa”, Toivo sanoi. ”Mikä tärkeintä”, Usko sanoi, ”siinä täytyy olla jokin merkki, joka muistuttaa joulun lapsesta.”

Viimein enkelit lennähtivät maan päälle. Talvisessa metsässä oli hämärää. Pihlaja oli pudottanut kukkansa ja tilhet olivat syöneet sen marjat. Koivun runkoa tuskin erotti talven valkoisesta hangesta, sillä siinä ei ollut ainuttakaan vihreää tai keltaista lehteä. Haapa värisi kylmissään ja lehdistä paljaana koivun kyljessä.

Lopulta enkelit löysivät männyn, joka kantoi ylväänä vihreää viittaansa talvisessa metsässä. ”Tässä puussa on toivon väri”, Ilo sanoi. ”Ja vahvat oksat kantamaan kaikkea kaunista”, Toivo huomasi ja ehdotti: ”Valitaan mänty joulupuuksi!" Rakkaus ja Usko puistelivat päitään. ”Ei käy!” he sanoivat. ”Siinä ei ole Jeesuksen merkkiä”, Usko sanoi. ”Sen oksat ovat liian harvat ja ylhäällä, jotta se voisi tarjota pikkulinnuille suojaa talven viimoilta”, Rakkaus huomautti.

Enkelit jatkoivat etsimistään. Jonkun matkan päässä kasvoi toinen vihreä puu, kuusi. Sen oksat ylsivät maahan saakka ja muodostivat kuin pienen suojaisan majan ikivihreiden oksien ja rungon väliin. Vahvat oksat kantoivat väsymättöminä paksua lumitaakkaa. Usko meni lähemmäs puuta. ”Tämä kelpaa”, hän sanoi ja nosti kuusen oksan toisten enkelin nähtäväksi. Valkoista hankea vasten enkelit näkivät, kuinka kuusen oksan kärjet muodostivat ristin.

”Tässä on meille joulupuu!” enkelit iloitsivat. Jokainen enkeli antoi vasta valitulle joulupuulle lahjan. Usko koristeli kuusen oksat kynttilöillä, jotka loistivat kuin tähdet Betlehemin taivaalla jouluyönä. Toivo ripusti puun latvaan suuren tähden muistuttamaan siitä tähdestä, joka johdatti tietäjät Jeesus-lapsen luokse. Rakkaus asetti kuusen juurelle lahjoja, jotta ihmiset muistaisivat toisiaan rakkaudella. Ilo siunasi joulupuun, jotta se toisi joulun iloa jokaiseen kotiin.

Koristekaramelli-askartelu

Tarvikkeet: sakset, teippiä/liimaa, silkkipaperia, enkeli- tai jouluaiheisia kiiltokuvia tai lehdistä leikattuja pieniä kuvia, sanomalehtipaperia, erivärisiä puuvillalankoja.

Valmistus: Taittele sanomalehden suikaleista litteä paketti, joka on kooltaan 2,5 x 5 cm. Teippaa tai liimaa paketti kasaan. Leikkaa silkkipaperista noin 15 cm leveä pitkä suikale. Kiedo silkkipaperisuikaletta useita kerroksia paketin ympärille, niin että sanomalehti ei kuulla lävitse. Sido paketin päät puuvillalangalla. Liimaa silkkipaperikarkin päälle kiiltokuva tai lehdestä leikkaamasi jouluinen kuva. Hapsuta saksilla karkin päät. Halutessasi voit laittaa sisään myös oikeita, kovia karamelleja. Kiedo paperittomat karamellit ensin leivinpaperiin ja sitten vasta silkkipaperiin. Silkkipaperikarkit sopivat kuusenkoristeiksi, pakettien koristeiksi tai pieniksi joululahjoiksi sellaisinaan.

  

Askarrellaan makaronienkeleitä

Tarvikkeet: erilaisia makaroneja, spray-maaleja esim. kulta, hopea, valkoinen), liimaa. Sommitelkaa makaroneista enkeleitä. Liimatkaa sopivat siiviksi, ruumiiksi ja pääksi. Liimatkaa osat kiinni toisiinsa, kiinnittäkää kuivuneisiin enkeleihin ripustuslangat ja spayatkaa valmiit enkelit haluamanne värisiksi. Sprayaamisen voi tehdä myös ennen osien liimaamista. Tällöin esim. siivet ja ruumis voivat olla erivärisiä. Enkelit sopivat koristeeksi joulukkuuseen, paketin päälle tai joulukorttiin.

Jouluiloa toivottaa

Satu Reinikainen, Agricolan varhaiskasvatuksen kouluttaja

Lisää tietoa ja tarinoita adventinaikana ja jouluun löydät kirjasta Ihme joulu, Lasten keskus 2013

Seimen äärellä

kuva: wikimedia

Joulusarjassamme tänä vuonna kuunnellaan jouluisia tarinoita, kurkistetaan joulun symboliikan juurille ja tehdään jouluisia hyvän mielen askarteluja. Joulusarjan teemat: 15.11. hyvän mielen adventtikalenteri, 22.11. jouluevankeliumi eläinten näkökulmasta ja 29.11. joulukuusen koristeiden askartelua.

Joulun aikaa liittyy paljon erilaisia tarinoita ja legendoja. Eräs vanhoista legendoista kertoo, kuinka härkä ja aasi päätyivät Jeesuksen seimen äärelle. Luukkaan evankeliumin tekstissä eli nk. jouluevankeliumissa kumpaakaan eläintä ei mainita. Härän ja aasin läsnäolo jouluseimen äärellä perustuukin kauemmas, Vanhan testamentin puolelle. 

Jesajan kirjan tekstissä sanotaan: ”Härkä tuntee omistajansa ja aasi isäntänsä seimen.” (Jes. 1:3) Kirkkoisä Origenes asetti tämän tekstin jouluevankeliumin yhteyteen ja näin aasi ja härkä saivat paikan seimen äärellä. Kaikkein varhaisimmissa kirkkotaiteen kuvissa ovatkin Jeesus-lapsen lisäksi vain nämä eläimet. Myöhemmin kuviin ilmaantui Maria ja sitten Joosef, paimenet ja tietäjät. Jesajan kirjassa aasi symbolisoi ei-juutalaisia ja härkä puolestaan juutalaista kansaa.

Legenda tallin eläimistä

Isä Jumala alkoi suunnitella Jeesuksen syntymää. Sitä varten oli paljon tekemistä, ja hän tarvitsi apua. Niinpä hän kutsui enkeli Gabrielin luokseen.

Roomalainen sarkofagi 400-luvulta  Kuva: Giovannni DallÓrto, wikimedia

”Koko luomakunnan täytyy olla todistamassa Jeesuksen syntymää. Emme voi kutsua kaikkia eläimiä paikalle, vaan muutama saa edustaa heitä. Mene maan päälle ja etsi sopivat eläimet”, Jumala sanoi Gabrielille. 

Gabriel lensi maahan ja alkoi etsiä seimen äärelle sopivia eläimiä. Ensimmäisenä paikalle asteli mahtipontinen leijona. ”Minä olen eläinten kuningas”, leijona karjui. ”Minun pitää ehdottomasti saada olla paikalla Jumalan Pojan syntyessä.” Arkkienkeli Gabriel pudisteli päätään. ”Ei”, hän sanoi leijonalle. ”Jumalan Poika ei tule maan päälle etsimään valtaa ja kunniaa.” Ja niin Gabriel käännytti leijonan tiehensä.

Seuraavana paikalle tepasteli riikinkukko sateenkaaren väreissä loistava pyrstö levällään. ”Minun tulee olla paikalla lapsen syntyessä”, riikinkukko pöyhkeili. ”Vain minä voin kauneudellani tehdä tallista taivaan ja maan kuninkaalle sopivan syntymäpaikan”, se rehvasteli. ”Jumalan Poika ei viihdy pöyhkeyden ja omahyväisyyden keskellä”, Gabriel sanoi riikinkukolle ja jatkoi etsimistään.

Samassa paikalle ilmestyi kettu. ”Minua ei voi sivuuttaa, kun valitaan eläimiä lapsen seimen äärelle”, kettu sanoi. ”Minä pystyn livahtamaan kenenkään huomaamatta lähimpään kylään ja varastamaan maukkaita kananpoikia Pyhän perheen syötäväksi”, se sanoi huuliaan lipoen. ”Jumalan Poika ei tule maan päälle varastamaan toisten omaa”, Gabriel sanoi ja käänsi ketulle selkänsä.

Puusta kuului kahahdus, kun pöllö lehahti paikalle. ”Minä olen eläimistä kaikkein viisain”, pöllö huhuili. ”Minun tulee olla läsnä, jotta minä voin jälkeenpäin selittää muille, mitä Jumalan Pojan syntymä oikeasti merkitsee”, pöllö perusteli. Gabriel pudisti jälleen päätään. ”Ei!” hän sanoi. ”Jumalan Poika ei kaipaa viisaiden selityksiä.”

Eläin toisensa jälkeen tuli Gabrielin luokse. Jokainen kerskui omilla taidoillaan ja erinomaisuudellaan, mutta Gabriel käännytti yhden toisensa jälkeen pois.

Lopulta yksikään eläin ei ollut enää tulossa tyrkyttämään itseään seimen äärelle. Gabriel katseli pettyneenä ympärilleen. Hän ei ollut löytänyt yhtään seimelle sopivaa eläintä. Silloin Gabriel näki härän ja aasin seisomassa läheisellä niityllä syömässä ruohoa. Gabriel meni niiden luokse ja kysyi: ”Mitä teillä on tarjota Jeesus-lapselle?” ”Ei mitään”, härkä ja aasi vastasivat. ”Eikö yhtään mitään?” Gabriel ihmetteli. Mutta aasi vain huiski häntäänsä ja härkä puhalteli ilmaa suurista sieraimistaan. 

Gabriel katseli näitä vaatimattomia eläimiä: aasin uskollisia silmiä ja härän jykeviä hartioita. ”Minä valitsen teidät Jumalan Pojan seimen äärelle”, Gabriel sanoi yllättäen. ”Te olette juuri sopivat eläimet. Aasi saa huiskia hännällään kärpäsiä vastasyntyneen ympäriltä ja härkä voi lämmittää lasta hengityksellään”, enkeli perusteli.

Niin valittiin härkä ja aasi todistamaan kuninkaan syntymää maan päälle. Arkkienkeli Gabriel kelpuutti kaikkein tavallisimmat. Ne, jotka eivät kehuskelleet omalla erinomaisuudellaan. 

Kuva: Mari Huotari / uskonnonopetus.fi

Työskentely: tavallisten asioiden ylistys

Tarvikkeet: eri värisiä paperilappuja ja kyniä.

Kirjoittakaa lappuihin asioita, joista arjen keskellä ei muista kiittää ja joita ei aina muista arvostaa, mutta jotka kuitenkin ovat tärkeitä ja tuovat hyvää mieltä. Kiinnittäkää laput yhteiselle alustalle. Voitte myös piirtää alustalle härän, aasin ja Jeesus -lapsen.

Työskentely: joulunäytelmä

Käsikirjoittakaa joko Legenda joulupuusta tai tallin eläimistä joulunäytelmäksi oman luokan iloksi tai vanhemmille esitettäväksi. 

Jouluiloa toivottaa

Satu Reinikainen

Agricolan varhaiskasvatuksen kouluttaja

Lisää tietoa ja tarinoita adventinaikana ja jouluun löydät kirjasta Ihme joulu, Lasten keskus 2013

Kohti joulun salaisuutta

Kuva: wikimedia

Joulusarjassamme kuunnellaan tänä vuonna jouluisia tarinoita, kurkistetaan joulun symboliikan juurille ja tehdään jouluisia hyvän mielen askarteluja. Joulusarjan teemat: 15.11. hyvän mielen adventtikalenteri, 22.11. jouluevankeliumi eläinten näkökulmasta ja 29.11. joulukuusen koristeet.




Jouluaatto osuu tänä vuonna lauantaihin. Se tarkoittaa, että adventinaika on pisin mahdollinen ja adventtikalenterista saa avata peräti neljä luukkua ennen, kuin joulukalenterista ensimmäistäkään.


Salaisuuksien kuusipuu

Lapsuudenkodissani joulukuusi haettiin kotimetsästä. Isä toi kuusen pihaan joulunalusviikolla ja tökkäsi hankeen odottamaan jouluaattoa. Muistoissani lunta oli aina jo ennen joulua kinoksiksi asti. Aattoaamuna kuusi kannettiin tupaan. Kotitaloni tuvassa ei ollut enää minun lapsuudessani seinustoja kiertäviä penkkejä, vaan huoneen nurkassa oli sohva ja sen vieressä oli kuusen paikka. Kuusen alle levitettiin sininen puuvillainen kangas, jossa punalakkiset tontut iloisesti tanssivat piirileikkiä.

Kuusen koristelun järjestys toistui aina samana. Ensin isä kiinnitti oksille sähkökynttilät, seuraavaksi äiti ripusti hopeiset joulukuusen nauhat. Sitten me lapset saimme laittaa mielemme mukaan oksille loput koristeet. Paitsi yhden, jonka paikka oli määrätty vuodesta toiseen samaksi. Se oli punainen kuusenpallo, jossa oli pieniä ympäriinsä kaarena palloa kiertäviä uria. Pallo asetettiin aina oksalle, joka oli kaikkein lähimpänä sitä sohvannurkkaa, minne isä heittäytyi päivällisen jälkeen ruokalevolle. Pallo piti ripustaa niin lähelle, että isä yletti pyöräyttämään sitä sohvalla maaten. Isän sormien jäljiltä pallo pyöri vinhaa vauhtia, ja kuvio sen pinnassa eli. Pallo säkenöi ja säihkyi taianomaisesti kynttilöiden valossa. Tuohon palloon sai koskea vain isä, mutta meitä se ei haitannut. Niin me halusimmekin. Halusimme, että juuri isä laittoi pallon pyörimään ja välkkymään joulun valoa tupaan.

Pohdittavaksi ja keskusteltavaksi: 

Vanhoissa maalaistaloissa ei ole useinkaan erillistä keittiötä, vaan tupa, jossa on paitsi ruokapöytä, usein myös leivinuuni. Eri puolilla Suomea talojen huoneiden nimitykset vaihtelevat.

Minkälaisia huoneiden nimityksiä tunnette? Mitkä ovat peräisiä mistäkin päin Suomea? Tarkoittavatko sanat teille samoja asioita vai eroavatko merkitykset toisistaan? Mikä on teidän kotinne tärkein paikka? Mihin ihmiset teidän kodisanne kokoontuvat? Laitetaanko teillä joulukuusi? Mihin huoneeseen kuusi laitetaan? Onko teidän joulun vietossanne jotain asioita, jotka täytyy aina tehdä samalla tavalla? 


Joulukuusen historiaa

Viggo Johansen 1891 Lähde: wikipedia

Joulukuusen juuret juontavat tapaan koristella koti ikivihrein oksin juhla-aikaan. Joulun koristeena kuusi on lähtöisin Saksasta 1500-luvun lopulta. Aluksi sisälle tuotiin pieniä kuusia, jotka ripustettiin latvastaan kattoon tai laitettiin pöydälle. 1800-luvun alkupuolella saksalaiset aateliset toivat tavan Englannin hoviin. Vuonna 1832 kirjoitti 13 vuotias prinsessa Viktoria päiväkirjaansa, että pöydällä oli jouluna kaksi kuusta, joiden juurelle lahjat laitettiin. Suomeen joulukuusi tuli Ruotsin kautta 1800-luvun alussa. Ensin kuusi oli vain rikkaiden kotien joulukoriste. Z.Topelius kuului perheineen ylempään yhteiskuntaluokkaan, jossa joulukuusi tunnettiin jo varhain. Hän kirjoitti v. 1837 lapsista, jotka leikkivät joulukuusen ympärillä. Joulukuusi levisi tavallisen kansan pariin vasta 1900-luvun alussa. Suomessa valaistiin ensimmäinen joulukuusi Tampereella v. 1894.

Työskentely: Hyvä mielen adventtikalenteri 

Tarvitaan materiaalia joulukuusen valmistamiseen, kuten huopaa, aaltopahvia, kartonkia, tms. Kestävämmän joulupuun saa sahaamalla vanerista tai ompelemalla ja vuorittamalla kauniista kankaasta. Lisäksi tarvitaan paperia, ohutkärkisiä tusseja, punaista puuvilla- tai villalankaa, isosilmäinen neula. 

Piirtäkää ensin kuusen malli paperille. Yksinkertaisimmillaan malli voi olla pelkkä kartio. Miettikää sitten 29 (tai 24, mikäli teette joulukalenterin 1-24 päivälle) tekstiä, jotka kirjoitatte kalenterin ”luukkuihin”. 

Tutkimusten mukaan kiitollisuus ja omien tärkeiden asioiden äärelle hiljentyminen parantaa hyvinvointia ja edistää myös oppimista. Tässä on muutama erilainen kalenterivaihtoehto. Voit myös yhdistellä ideoita tai keksiä omia! 

Runokalenteri: Ajatelmia, runon pätkiä, virsien säkeistöjä tai raamatunjakeita.

Kiitollisuuskalenteri: Asioita, joista voi olla kiitollinen

Arvokalenteri: Asioita, jotka ovat tärkeitä

Hyvän tekemisen kalenteri: Asioita, joita voin tehdä, jotta meillä olisi hyvä olla yhdessä.

Kuva: Mari Huotari / uskonnonopetus.fi

Tekstit/asiat kirjoitetaan pienille paperilapuille, jotka kääritään rullalle ja rullat sidotaan punaisella langalla. Mikäli jonkun rullan haluaa tietyn päivän kohdalle, rullan päälle kannattaa jo tässä kohdin kirjoittaa päivän numero. Kalenterin voi tehdä etukäteen valmiiksi ja avata laput päivä kerrallaan tai sen voi rakentaa käänteisesti, eli joka päivä lisätä yhden asian kalenteriin. 

Rullat kiinnitetään kuuseen neulalla ja langalla tai jos käytettävissä on metallirinkuloita, ommellaan ne ensin kiinni kuuseen ja solmitaan rullat rinkuloihin. Joulukalenterikuusen voi käyttää vaikka joka vuosi uudestaan.

Iloa joulun odotukseen toivottaa,

Satu Reinikainen
Agricolan varhaiskasvatuksen kouluttaja

  

Lisää tietoa ja tarinoita adventinaikana ja jouluun löydät kirjasta Ihme joulu, Lasten keskus 2013