Etätehtävä: pääsiäisen ja joulun ajan rituaalit kristillisessä maailmassa

Tehtävä sopii lukioon ja soveltuvin osin myös yläkouluun. Tehtävän tekemiseen tarvitaan englanninkielen taitoa.


Ohje opiskelijalle:
1. Tutustu alla oleviin lähteisiin.
2. Laadi kaksi käsitekarttaa, toinen pääsiäisestä, toinen joulusta. Pohdi erityisesti miten luokittelet tiedot käsitekarttaan. Voit valita itse luokitteluperusteen. Nimeä työsi sen mukaisesti. Esim. jos karttasi otsikko on "Eri maiden kiinnostavimmat pääsiäisperinteet", karttasi näyttää hieman erilaiselta kuin kartta, jonka otsikko on "Mitä yhteistä on Suomen, Ukrainan, Filippiinien ja Espanjan pääsiäisperinteissä?" Huolehdi kuitenkin, että otsikkosi on sellainen, että eri kirkkokuntien erityispiirteet tulevat esille.

Pääsiäinen
a) Perustietoa pääsiäisestä Suomen ev.lut. kirkon sivuilla:
https://www.helsinginseurakunnat.fi/artikkelit/paasiainen
b) Pääsiäisen viettoa Ukrainassa:
https://sukofamily.org/ukrainianrussian-orthodox-easter-traditions/
c) Pääsiäisen vietto Filippiineillä:
https://www.catholicsandcultures.org/philippines-holy-week-takes-penitential-tone
d) Video: Semana santa Espanjassa:
https://www.youtube.com/watch?v=OCbdrjUNoeM

Syventävää tietoa pääsiäisen vietosta eri tunnustuskunnissa: https://guardian.ng/sunday-magazine/ibru-ecumenical-centre/why-christians-have-different-approach-to-marking-easter/




Joulu
a) perustietoa joulusta Suomen ev.lut. kirkon sivuilla:
Joulu - Evl.fi
b) lyhyt video meksikolaisesta posada-perinteestä:
https://www.youtube.com/watch?v=QKnCAiN4k-w
c) artikkeli venäläisestä joulunvietosta:
https://www.independent.co.uk/life-style/orthodox-christmas-when-why-how-russia-celebrate-date-14-january-greek-greece-catholic-church-a7512666.html

Etätehtävä pääsiäisen tapahtumista: yhdistä kuva ja tarina

Sopii alakouluun ja yläkouluun.

Ensi sunnuntaina on palmusunnuntai ja siitä alkaa pääsiäisviikko, jota kutsutaan myös hiljaiseksi viikoksi. Tässä valmis tarina sekä pieni yhdistelypeli, jonka avulla oppilas tutustuu pääsiäisen keskeisimpiin tapahtumiin ja keskiaikaiseen eurooppalaiseen taiteeseen.

OPS 3.-6. luokat: Sisällöissä keskitytään uskonnon lähteisiin, pyhiin kirjoihin ja henkilöihin sekä musiikkiin, symboleihin, pyhiin paikkoihin ja rakennuksiin. Tärkeitä sisältöjä ovat opiskeltavan uskonnon oppi, tavat, rituaalit ja yhteisöt sekä uskonnon sisäinen monimuotoisuus. Tarkastellaan uskonnon keskeisiä kertomuksia ja niiden vuorovaikutusta taiteen, tieteen ja kulttuurin kanssa.

OPS 7.-9. luokat: Opetuksen sisällöiksi valitaan opiskeltavan uskonnon syntyyn, sen monimuotoisuuteen ja suhteeseen muihin uskontoihin liittyviä teemoja. Tarkastelun kohteena ovat opiskeltavan uskonnon juuret, lähteet, oppi ja opetukset sekä symbolit, levinneisyys ja vaikutus eri puolilla maailmaa ja Suomessa. Keskeisiä sisältöjä ovat opiskeltavan uskonnon kulttuurivaikutuksiin liittyvät aiheet.

Oppilaan ohje:

1. Lue tarina pääsiäisen tapahtumista osoitteessa: https://www.pearltrees.com/s/file/preview/217033609/Intro.pdf?pearlId=298137064  
2. Mene soitteeseen https://www.educaplay.com/learning-resources/5349934-paasiaispeli.html
3. Paina Start. (jos väliin tulee mainos, paina 'skip ad')
4. Yhdistä teksti ja kuva klikkaamalla niitä peräjälkeen.
5. Sanonta "pestä kätensä jostain asiasta" on saanut alkunsa tästä kertomuksesta. Selvitä mitä se tarkoittaa (esim. Google- haulla). Keksi esimerkki jossa käytät sanontaa.
5. Mieti yksi tai kaksi kysymystä tekstistä ja kuvista. Jakakaa kysymykset luokan oppimisalustalla ja miettikää yhdessä vastauksia niihin.

Iloa pääsiäisen odotukseen!


P.S. Oppilaille voi antaa tehtäväksi tutustua oheiseen kuvaukseen virpomisperinteesta ja etävirpoa mahdollisimman monta ihmistä.

Virpomisperinteessä yhdistyy Venäjältä ja itäisestä Suomesta peräisin oleva virpomisperinne ja läntisen Suomen trulliperinne.

Idän ortodoksisessa perinteessä koristelluilla pajunoksilla virvottiin perheenjäseniä, sukulaisia ja lähimpiä naapureita. Tällä muisteltiin sitä, kun Jeesus ratsasti Jerusalemiin ja ihmiset vastaanottivat hänet juhlien ja heiluttamalla palmunoksia. Virpomisen tarkoitus oli toivottaa kaikkea hyvää ja Jumalan siunausta.

Trulliperinne on tullut meille Ruotsista. Sana trulli tulee ruotsin kielen sanasta troll, joka tarkoittaa peikkoa ja nykyisin myös noitaa. Trullit olivat alunperin syrjäytyneitä vanhoja naisia, jotka kulkivat pitkäperjantain ja pääsiäislauantain välisenä yönä leikkaamassa eläimiltä karvoja tai nahanpalasia, jotta saisivat naapuritalon onnen itselleen. Jumalan suojelevan vaikutuksen ajateltiin olevan juuri tuona yönä kaikkein heikoin Jeesuksen kuoleman vuoksi. Länsi-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla virpomispäivä onkin perinteisesti ollut pääsiäislauantai.

Lähde: Uskontotuntiunelmia (2019) luokka pukeutuu pääsiäiseen)

Etätehtävä pääsiäisestä

Tämä tehtävä sopii sekä alakouluun, että yläkouluun. 

Se liittyy opetussuunnitelmassa sisältöalueeseen S1: Suhde omaan uskontoon.

OPS 3.-6. luokat: Sisällöissä keskitytään uskonnon lähteisiin, pyhiin kirjoihin ja henkilöihin sekä musiikkiin, symboleihin, pyhiin paikkoihin ja rakennuksiin. Tärkeitä sisältöjä ovat opiskeltavan uskonnon oppi, tavat, rituaalit ja yhteisöt sekä uskonnon sisäinen monimuotoisuus. Tarkastellaan uskonnon keskeisiä kertomuksia ja niiden vuorovaikutusta taiteen, tieteen ja kulttuurin kanssa.

OPS 7.-9. luokat: Opetuksen sisällöiksi valitaan opiskeltavan uskonnon syntyyn, sen monimuotoisuuteen ja suhteeseen muihin uskontoihin liittyviä teemoja. Tarkastelun kohteena ovat opiskeltavan uskonnon juuret, lähteet, oppi ja opetukset sekä symbolit, levinneisyys ja vaikutus eri puolilla maailmaa ja Suomessa. Keskeisiä sisältöjä ovat opiskeltavan uskonnon kulttuurivaikutuksiin liittyvät aiheet.

Ohje oppilaille:

1. Katso ja kuuntele linkistä LEGO-pääsiäistarina (Linkin kautta näkyy yhteensä seitsemän lyhyttä videota, joiden kesto yhteensä noin 11 minuuttia. Videoiden taustalla luetaan Lasten Raamattua.)
Videoissa kerrotaan kristinuskon pyhän kirjan, Raamatun, mukaan pääsiäisen tapahtumat.
https://www.youtube.com/watch?v=j77Cor8cXbU&list=PL6FB88662B5650F86

2. Laadi kännykällä kuvaukset seuraavista pääsiäisen ajan juhlista ja käsitteistä. Käytä emojeita. Ota näistä kuvakaappaukset.

a) palmusunnuntai = Jeesus ratsastaa aasilla Jerusalemiin

b) kiirastorstai = Jeesus ja 12 opetuslasta nauttivat ehtoollisen
c) pitkäperjantai = Jeesus ristiinnaulitaan

d) pääsiäinen = Jeesuksen ylösnousee kuolleista

e) hiljainen viikko = palmusunnuntaista alkava viikko, joka päättyy pääsiäiseen

Esimerkiksi joulun voisi kuvata emojeilla näin.

Etätehtävä: kirkkovuoden juhlat

Tehtävä kirkkovuoden juhlista annettavaksi esimerkiksi etätehtäväksi oppilaille. Sopii alakoulun ylemmille luokille, sekä yläkouluun.

Kirkkovuosi alkaa 1. adventista ja päättyy tuomiosunnuntaihin. Tärkeimmät kirkkovuoden juhlat ovat pääsiäinen, joulu ja helluntai.

Adventti aloittaa joulun odotuksen. Ennen joulua on neljä adventtisunnuntaita. Ensimmäisenä adventtisunnuntaina kirkoissa lauletaan Hoosianna-hymni. Sana hoosianna tarkoittaa ”Auta”.  Neljänä adventtisunnuntaina sytytetään yhteensä neljä adventtikynttilää.

Jouluna kristityt muistelevat Jeesuksen syntymää. Varsinainen juhlapäivä on joulupäivä, 25.12. Suomessa kuitenkin usein joulun juhlinta aloitetaan jo edellisenä päivänä eli aattona. Raamatun mukaan Jeesus syntyi tallissa ja hänet laitettiin nukkumaan seimeen eli eläinten syöttöastiaan.

Loppiainen on itämaan tietäjien muistopäivä. Silloin muistellaan itämaan tietäjiä, jotka toivat Jeesus-vauvalle lahjaksi kultaa, mirhaa ja suitsukkeita. Loppiainen on tammikuun 6. päivänä.

Kirkkovuoden tärkein juhla on pääsiäinen, jolloin kristityt juhlivat Jeesuksen ylösnousemista eli kuolleista heräämistä. Pääsiäinen on niin suuri juhla, että sitä ennen on 40 päivää kestävä paasto, jolloin valmistaudutaan pääsiäisen riemuun. Paasto alkaa laskiaisesta ja päättyy pääsiäiseen. Osa kristityistä jättää paaston ajaksi ruokavaliostaan lihan ja maitotuotteet pois. Paaston merkitys on keskittyä hengellisiin asioihin ja olla hyvä lähimmäisilleen.

Pääsiäistä edeltävää viikkoa kutsutaan hiljaiseksi viikoksi eli piinaviikoksi. Se alkaa palmusunnuntaista, jolloin muistellaan Jeesuksen saapumista aasilla Jerusalemiin. Seuraavana torstaina on kiirastorstai, jonka merkitys on ehtoollisen asettaminen. Tällöin muistellaan Jeesuksen ja opetuslasten viimeistä illallista. Raamatun mukaan Jeesus vangittiin tämän jälkeen ja seuraavana päivä ristiinnaulittiin. Pitkäperjantai on Jeesuksen ristiinnaulitsemisen ja kuoleman muistopäivä. Kristinuskossa opetetaan, että suru kuitenkin päättyi iloon, koska pääsiäisenä Jeesuksen hauta oli Raamatun mukaan tyhjä. Kristinuskon mukaan Jeesus heräsi henkiin kuolleista eli ylösnousi.

Kristityt viettävät helatorstaita 40 päivää pääsiäisen jälkeen. Tällöin juhlitaan Jeesuksen taivaaseen nousemista. Kymmenen päivää helatorstain jälkeen taas on helluntai, jolloin Raamatun mukaan Pyhä Henki laskeutui opetuslapsille. Helluntaita pidetään myös kirkon syntymäpäivänä.

Kesäkuun lopulla on juhannus, jonka kristillinen merkitys on Johannes Kastajan muistopäivä. Johannes kastoi Jeesuksen Jordan-joessa.

Syksyllä on vähemmän kristillisiä juhlia. Mikkelinpäivää vietetään alkusyksystä. Se on enkelien päivä. Sana mikkeli tulee enkeli Mikaelista.

Pyhäinpäivä on marraskuussa vietettävä juhla, jolloin muistellaan kuolleita läheisiä. Moni vie tällöin kynttilän haudalle.

1.     Lue teksti.

2.     Piirrä vihkoosi seuraavat asiat ja päättele mihin juhlaan ne liittyvät. Kirjoita juhlan nimi kuvan viereen.

·      palmunoksa

·      neljä kynttilää

·      risti

·      tyhjä hauta

·      enkeli

·      vesi

·      seimi

·      kolme lahjapakettia

·      leipä ja viini

·      taivas

·      kirkko

·      hautakynttilä

Aasilla kohti pääsiäistä

Tänä vuonna palmusunnuntai on 20.3, siis oikeastaan aika pian jo. 
Tässä blogikirjoituksessa on koottuna 

• tietoa palmusunnuntain vieton taustoista 
• leikkiohjeet hauskaan Kujakuiskaukseen, jonka avulla voi harjoitella hyvien sanojen sanomista toiselle ja
• virpomaoksien koristeluvinkkejä

Taustatietoa palmusunnuntaista

Palmusunnuntai on siitä hassu kirkollinen juhlapyhä, että sen aihe on sama kuin 1. adventtisunnuntaina. Molempien pyhien teksteissä puhutaan kirkossa siitä, kuinka Jeesus ratsastaa aasilla Jerusalemiin. Pääsiäisen alla tämä on osa monipolvista tapahtumaketjua ja ihan kronologisesti ajatellen paikallaankin. Näiden kahden kertomuksen ero löytyykin symbolisesta merkityksestä.

Jeesus ratsasti Jerusalemiin aasilla
ja ihmiset ottivat hänet vastaan kuin kuninkaan.
Kuva:  The bible revival/clipart

Molempien pyhien aiheena on kuninkaan tulon odotus. Adventtina odotettu kuningas on koko maailman valtias ja taivaan kuningas, jonka syntymäjuhlaa kristityt valmistautuvat viettämään.

Palmusunnuntaina puolestaan kristityt kautta maailman muistelevat pian kärsivää Messiasta ja ihmiskunnan pelastajaa, näin valmistaudutaan pääsiäisen tapahtumiin. 

Jeesuksen ratsastaminen aasilla kaupunkiin on ollut juutalaisille monella tavalla merkittävä, ja hämmentäväkin tapahtuma. Aasi tiedettiin odotetun Messiaan ratsuksi jo Vanhan testamentin teksteistä. Aasi oli tuon ajan ihmisille rauhan ratsu, toisin kuin hevonen, joka oli lähestulkoon pelottava ja toi ihmisten mieleen sodan ja väkivaltaiset vallan pitäjät.

Symboliikkaa ja sanojen taustaa

Kuva:Wikimedia

Aasi esiintyy jo 300-luvulla yleistyneissä jouluseimikuvissa. Aasi symbolisoi nöyryyttä, lempeyttä ja rauhaa. Juutalaisille aasi on ollut hyvin vanha Messias-symboli, rauhan sanomaa tuovan hallitsijan ratsu.


Palmunoksa on voiton ja ikuisen elämän, kuolemattomuuden symboli. Joskus sitä pidetään myös kärsimyksen merkkinä.

Messias hebreaksi mashiach tarkoittaa voideltua. Juutalaisuuden mukaan messias on kuningas Daavidin sukua ja hän on kaikkien Israelin heimojen ja kansojen kuningas ja maailmanlaajuinen rauhan sanoman tuoja. Vanha testamentti sisältää lukuisia ennustuksia Messiaan tulosta. Ne juutalaiset, jotka eivät pidä Jeesusta Messiaana odottavat yhä tätä kirjoitusten lupaamaa Messiasta.

Hoosianna tulee hebrean kielestä ja tarkoittaa ”oi auta”, ”pelasta”. Se on alun perin ollut rukoushuudahdus, mutta Uuden testamentin aikaan oli tapana tervehtiä tällä tavalla kuningasta.

Virpominen tulee sanana meille venäjän kielen sanasta ”verba”, mikä merkitsee pajua. Virpomisen tapa on peräisin ortodoksisuudesta, missä on ollut tapana toivottaa sukulaisille ja lähimmille naapureille kaikkea hyvää, mitä Jumala voi antaa. Toivottaa siis siunausta. Virpomapalkka saatiin alun perin noutaa vasta viikon kuluttua, pääsiäisenä.

Trullit ja noidat ovat rantautuneet Suomeen Ruotsista. Sana trulli tuleekin ruotsin sanasta ”trull”. Muinoin trulleiksi kutsuttiin vanhoja syrjäytyneitä naisia, jotka kulkivat pitkäperjantain ja pääsiäislauantain välisenä yönä leikkaamassa naapureiden eläimiltä karvoja, jotta olisivat saaneet näiden karjaonnen itselleen. 

Kuiskausten kuja - työskentely

Mukavien asioiden sanominen toiselle on joskus hiukan vaikeaa. Positiivisen palautteen antamista voi harjoitella luokassa vaikkapa kujakuiskauksen avulla. Jutelkaa oppilaiden kanssa aluksi yhdessä minkälaiset asiat ovat mukavia. Kerro kujan säännöt, ennenkuin aloitatte leikin. 

1. Oppilaat asettuvat kahteen vastakkaiseen riviin seisomaan niin, että välistä mahtuu hyvin kävelemään. 
2. Yksi leikkijöistä valitaan vuorollaan kujan kulkijaksi. Hänen silmilleen sidotaan huivi ja hänet ohjataan kujan alkuun. 
3. Kulkija kävelee hitaasti rivien väliin jäävää kujaa pitkin. Kujan varrella seisovat kuiskaavat kulkijan kävellessä ohitse mukavia asioita hänestä. Kuiskattavien asioiden tulee olla lyhyitä, yhden tai kahden sanan pituisia, jotta kulkija ehtii kuulla ne kävellessään ohitse. 
4. Kulkijaa ei saa koskettaa. Kujan viimeinen pari pysäyttää lempeästi kulkijan. Jokainen halukas saa kulkea vuorollaan kujaa pitkin.

Voitte varioida kujakuiskausta ja liittää mukaan virpomaoksat. Muodostakaa kuja samalla tavalla, kuin yllä. Kulkijan astellessa kujaa pitkin kujan varrella seisovat koskettavatkin hellästi häntä olkapäihin tai selkään virpomaoksilla ja kuiskaukset ovatkin hyvien asioiden toivotuksia kulkijalle. Pitäkää huoli, että oksilla koskettaminen on lempeää ja että jokainen saa jälleen vuorollaan kulkea hyvien toivotusten kujaa pitkin.

Koristellaan virpomaoksia

Perinteinen ortodoksinen virpomaoksa on kolmihaarainen, jossa kukin haara kuvaa yhtä Jumalan persoonaa: Isää, Poikaa ja Pyhää Henkeä. Kaikki kolme haaraa tulee myös koristella samalla tavalla.

Kuva: Satu Reinikainen

1. Hauska tapa koristella oksia on sivellä oksat maitoliimalla ja pyöritellä sitten silkkipaperisilpussa tai rei´ittimestä kerätyssä paperisilpussa.

2. Askartelunorkoista saa kivoja perhosia oksiin, kun ensin taittelee norkosta perhosen keskiruumiin ja sitten liimaa silkkipaperista siivet.

3. Lehdistä leikatuista tai internetistä tulostetuista pääsiäisaiheisista kuvista saa kivoja roikkuvia koristeita, kun liimaa kuvat kartongista leikatuille, erivärisille munan muotoisille paloille ja kiinnittää niihin narun.

  

Mie se virvon viisahasti

taputtelen taitavasti

rikkahaksi rakkahaksi,

ison talon isännäksi,

viien piian pitäjäksi,

neljän lehmän kaitsijaksi!

Isännälle ihravatsa,

emännälle perä leveä,

veikolle hyvä hevonen,

tyttärelle punaiset posket!

- Vanha karjalainen virpoluku

 

Pääsiäinen saa sitten  omat vinkkinsä vielä
 ennen kuin palmusunnuntai on ohitse. 

 Mukavaa matkaa palmusunnuntain kautta kohti pääsiäistä! 

 

Satun vinkit:

• Palmusunnuntain kertomuksesta on tehty hauska pieni video Legoilla kuvittaen.
• Kujakuiskaus ja virpomaoksavinkit löytyvät myös kirjasta, Ihme pääsiäinen. Sieltä löydät paljon muitakin vinkkejä laskiaisesta aina helluntaihin, kesän korvalle saakka. Kirjassa on mm. ääneen luettavaksi tarkoitettuja kertomuksia, tietolaatikoita ja useita kopiovapaita värityskuvia jakson teemoihin.