Luokka pukeutuu pääsiäiseen

Kuva: wikimedia

Pääsiäisen aikaan kadulla voi nähdä pieniä noitia mustine kissoineen. Kaupat ja kodit täyttyvät värikkäistä vitsoista, pupuista, tipuista ja munista. Pääsiäisen on kristittyjen suurin juhlapyhä joulun ohella. Tähän kevään juhlaan sekoittuu kuitenkin symboliikka ja perinteitä myös muista perinteistä.

Tämän blogin työskentely kehittää kulttuurista lukutaitoa keskittyen symboliikkaan, joka on yleistä ja yleisesti jaettua suomalaisessa kulttuurissa. Tavoitteena on luoda tilaa ja tuoda näkyväksi myös niitä lasten lähipiirin traditioita, jotka eivät välttämättä näy valtakulttuurissa ja katukuvassa. Työskentely on suunniteltu niin, että sen voi toteuttaa myös luokissa, joissa on erilaisista katsomustaustoista tulevia oppilaita. Halutessaan opettaja voi syventää kristillisten merkitysten tutkimista uskonnon tunneilla.

Kalenterissamme pääsiäisen termistö nousee kristillisestä perinteestä ja heijastaa Jeesuksen elämän viimeisiä vaiheita, jotka ovat tiivistetysti: 1. Jeesus ratsastaa Jerusalemiin ja hänet otetaan juhlien vastaan (palmusunnuntai) 2. Jeesuksen toiminta herättää pahennusta ja hänet tuomitaan kuolemaan (Pitkäperjantai) 3. Jeesuksen haudalla vierailevat naiset yllättyvät löytäessään tyhjän haudan (Pääsisäissunnuntai). Jeesuksen seuraajat uskovat, että Jeesus on noussut kuolleista. Tämän uskon pohjalle alkaa kehittyä kristillinen kirkko.

Ennen palmusunnuntaita (14.4.2019) 

Aloitus:

Pääsiäisloma lähestyy. Jutelkaa yhdessä siitä, mitä ajatuksia tulevaan lomaan liittyy. Jutelkaa myös siitä, mitä pääsiäisen merkkejä voi nähdä ympäristössä. Oppilaille voi antaa tehtäväksi jutella kotona vanhempien kanssa siitä, mikä omalle perheelle on tärkeää pääsiäisen aikaan. 

Rairuoho ja muut kasvit

Rairuoho on perinteinen pääsiäiskoriste. Symbolisesti samaa viestiä kertovat mitkä tahansa kasvit: vihreä kasvinalku viestittää uuden elämän alkamisesta ja toivosta.

Työskentely:

• Istuttakaa rairuohoa tai muita nopeasti itäviä kasveja koristamaan luokkahuonetta. Jos istutatte erilaisia kasveja, voitte samalla tehdä havaintoja niiden erilaisista itämis -ja kasvuajoista. 
• Tämän äärellä voi keskustella myös siitä, miten me ihmisetkin olemme erilaisia siinä, miten nopeasti kasvamme tai opimme asioita ja miten voisimme auttaa toisia kasvamaan ja oppimaan omassa tahdissaan. 

Virpomisvitsat, noidat ja mustat kissat

Palmusunnuntaina lapset kulkevat noidiksi pukeutuneena virpomassa naapureita ja sukulaisia ja saavat palkkioksi yleensä herkkuja tai rahaa. Joskus näillä pikkunoidilla on myös musta kissa mukanaan. Virpomisperinteessä yhdistyy Venäjältä ja itäisestä Suomesta peräisin oleva virpomisperinne ja läntisen Suomen trulliperinne.

Idän ortodoksisessa perinteessä koristelluilla pajunoksilla virvottiin perheenjäseniä, sukulaisia ja lähimpiä naapureita. Tällä muisteltiin sitä, kun Jeesus ratsasti Jerusalemiin ja ihmiset vastaanottivat hänet juhlien ja heiluttamalla palmunoksia. Virpomisen tarkoitus oli toivottaa kaikkea hyvää ja Jumalan siunausta.

Trulliperinne on tullut meille Ruotsista. Sana trulli tulee ruotsin kielen sanasta troll, joka tarkoittaa peikkoa ja nykyisin myös noitaa. Trullit olivat alunperin syrjäytyneitä vanhoja naisia, jotka kulkivat pitkäperjantain ja pääsiäislauantain välisenä yönä leikkaamassa eläimiltä karvoja tai nahanpalasia, jotta saisivat naapuritalon onnen itselleen. Jumalan suojelevan vaikutuksen ajateltiin olevan juuri tuona yönä kaikkein heikoin Jeesuksen kuoleman vuoksi. Länsi-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla virpomispäivä onkin perinteisesti ollut pääsiäislauantai.

Länsimaisessa kulttuurissa musta on surun, onnettomuuden ja paholaisen väri. Mustan kissan näkemisen on uskottu tuottavan huonoa onnea. Muinaisessa Egyptissa kissoja arvostettiin ja niiden uskottiin tuottavan hyvää onnea. Kuun jumalatar oli kissajumala Bastet.


Työskentely:

• Tehkää koristeita, joita lapset liittävät pääsiäiseen, kuten luudalla lentäviä noitia, mustia kissoja ja virpomisoksia, tai lasten perheiden omiin perinteisiin liittyvillä asioilla. Koristelkaa luokka näillä koristeilla.
• Jutelkaa siitä, mistä nämä perinteet tulevat ja mitä ne merkitsevät. 
• Edellä esitellyt kulttuuriset perinteet heijastelevat sekä surua että toivoa. Jutelkaa siitä, mitkä asiat voivat tuoda surua ihmisille. Entä mitä hyviä asioita voi toivoa toiselle tai itselle? 
• Kirjoittakaa sekä surullisia että hyvää tekeviä asioita lapuille ja liittäkää ne kuvien joukkoon, ruohon sekaan tai vitsoihin. Miettikää myös sitä, voiko joku asia olla toiselle ilon aihe ja toiselle surun aihe.  

Hiljaisella viikolla (15.-21.4)

Pääsiäsimunat, puput ja tiput

Kananmunat ovat monissa kulttuureissa elämän, syntymän ja hedelmällisyyden symboleja: munan sisällä on uuden elämän alku. Kristityille pääsiäismuna on ylösnousemuksen symboli. Legendan mukaan Jeesuksen ystävä Maria Magdaleena vei Rooman keisari Tiberiukselle ensimmäisen punaiseksi värjätyn pääsiäismunan ja kertoi Jeesuksen nousseen kuolleista. Nykyisin tutuimpia pääsiäismunia ovat suklaamunat. Sen sisällä oleva yllätys viittaa yllätykseen, jonka naiset kokivat Jeesuksen haudalla huomatessaan, että hauta onkin tyhjä. Myös munankuoren läpi murtautuva tipu kuvaa uutta elämää.

Pääsiäispupujen taustalla saattaa olla muinainen mesopotamialainen taru, jonka mukaan taivaalta putosi kevätpäivän tasauksen aikaan suuri hopeinen muna. Munan sisältä kuoriutui Ishtar -jumalatar, jonka uskottiin ottavan Ostara -juhlan aattona jäniksen hahmon ja munivan värillisiä munia.


Työskentely:

• Koristelkaa luokkahuonetta pääsiäismunilla, pupuilla ja tipuilla. Kirjoittakaa niiden yhteyteen asioita, jotka ovat teidän mielestänne kivoja yllätyksiä elämässä. 
• Vertailkaa ajatuksianne ja pohtikaa, millaisista ja miten erilaisista yllätyksistä eri ihmiset pitävät. 
• Jos haluatte leikkiä kiirastorstaina munataistelu -leikkiä, käyttäkää tässä keitettyjä kananmunia, joita voitte hyödyntää leikissä myöhemmin.

Kiirastorstaina (18.4.)

Kiirastorstai -nimen alku, kiiras (ruotsiksi skära) merkitsee puhdistautumista. Kansanuskomuksissa kiira on on ollut pahan henkiolento, jota on pääsiäisenä ajettu pihasta kolistelemalla lehmänkelloja tai polttamalla tulia. Näin uskottiin myös käärmeiden pysyvän poissa pihasta kesällä. Käärme on Raamatustakin tuttu pahan vertauskuva. Pääsiäissiivous tehtiin yleensä juuri kiirastorstaina. Katolisessa kirkossa kiirastorstai on ollut myös henkisen puhdistautumisen päivä. Silloin käydään ripittäytymässä eli tunnustamassa synnit eli pahat teot ja ajatukset papille. Kristinuskossa kiirastorstai on myös päivä, jolloin Jeesus nautti viimeisen aterian opetuslastensa kanssa ennen kuolemaansa.

Riippumatta kulttuurista ja uskonnosta juhlaan on tapana valmistautua siivoamalla ja juhlissa yleensä syödään yhdessä. Kaikille pääsiäislomaan ei liity erityistä juhlaa, mutta luokassa voidaan yhdessä juhlistaa loman alkua. Yhteinen juhla ja yhteinen ateria vahvistavat yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Työskentely:

• Siivotkaa yhdessä luokka siistiksi.
• Ihailkaa siistiä ja kauniiksi koristeltua luokkaanne. Jokainen voi valita kohdan tai koristeen, josta pitää eniten ja voitte jakaa ajatuksia niistä. 
• Pitäkää juhlat. Voitte itse miettiä mitä juhlissa tehdään ja syödään. 

Taistelevat kananmunat

Taistelevat kananmunat on takuuvarmasti hauska leikki. Jokainen ottaa maalaamansa keitetyn kananmunan. Oppilaat jaetaan pareiksi. Opettajan merkistä parit lyövät keitetyt munansa vastakkain. Se, kumman muna säilyy ehjänä, pääsee jatkoon. Kaksintaisteluja jatketaan kunnes jäljellä on vain yksi muna.

Tämän kirjoituksen lähteenä on käytetty teosta Reinikainen, Satu (2012) Ihme Pääsiäinen. Helsinki: Lasten Keskus

Lisää pääsiäisaiheisia työskentelyjä uskontotunneilla toteutettavaksi materiaalipankissamme.


Iloista pääsiäisen aikaa toivottaa

Essi Ikonen
kouluttaja
Uskonnonopetus.fi

Aistit auki kulttuuriympäristössä - Vinkkejä vierailun toteuttamiseen

Kun oppimisen tila muuttuu

Kajaanin Kristuksen kirkastumisen kirkossa koulutuskiertueella

Meillä on ilo kouluttaa opettajia tänä vuonna uskonnollisissa tiloissa. Tunnelma on ollut aivan erilainen kuin luentosaleissa. Jo tilaan astuminen kylmästä ja kiireestä pysäyttää. Esimerkiksi ortodoksisen kirkon tuoksut, rikas värimaailma ja kauniit esineet hivelevät aisteja. Keho rentoutuu ja uteliaisuus herää. Huomaan puhuvani rauhallisemmin. Sama näyttää tapahtuvan opettajillekin. Heidän kiireensä tuntuu valuv ulos kirkkosalin nurkista. Olemme läsnä tilassa.

Tämä kokemus, lukemamme ja monet testiryhmämme vahvistavat ymmärrystämme siitä, miten jo oppimisympäristön muutos voi terävöittää aistejamme ja herättää meitä havainnoimaan uusin silmin. Olemme koko viime vuoden kehittäneet pedagogista mallia ja materiaalia, joka kääntäisi uuden opetussuunnitelman aatteita konkreettisiksi opetusvälineiksi. Tutustuminen lähiympäristön kulttuurikohteisiin, lähteminen ulos luokasta ja ylös pulpetista sekä yhteistyö paikallisten toimijoiden kanssa ovat vain muutamia tavoitteista. Pienimmässäkin kylässä on yleensä kirkko ja se kantaa mukanaan valtavan määrän paikallista historiaa ja kulttuuriperintöä. Kirkossa on outoja ja tuttuja asioita sekä paljon tutkittavaa vaikka mittasuhteista aina äänen kulkemiseen tilassa. Oppimisympäristönä uskonnolliset tilat ovat siis mainioita!

´

Tilassa voi toimia monella tapaa

Perinteisen lähestymistavan sijaan, jossa usein tilassa työtä tekevät puhuvat, olemme lähteneet liikkeelle ajatuksesta, että oppijat voisivat tutkia tilaa itsenäisesti ja pohtia tilan ja sen esineiden merkitystä eri näkökulmista. Näin oppijan oma suhde tutkittavaan ympäristöön saa enemmän tilaa ja oppimisesta tulee merkityksellisempää.



Jo pelkkä oppimisympäristön muutos voi terävöittää aistejamme
Kuva Jyväskylän ortodoksisesta kirkosta koulutuskiertueelta. 

Meitä jännitti kovasti miten opettajat ottavat vastaan tällaisen kokemuksellisen ja tutkivan lähestymistavan oppimisprosessiin. Kun seisomme hiljaa tutkien tilaa eri aistien kautta, oloni on vielä hieman epävarma. Mitähän niiden mielessä oikeasti liikkuu? Kuitenkin viimeistään siinä vaiheessa kun koulutuksen osallistujat kulkevat into piukkana kortit kädessä ympäri tilaa etsien, tutkien ja pohtien, huoli hälvenee. Kyllä vain, uskomme vahvistuu: keksimisen ja löytämisen ilo sekä luova ajattelu ovat oppimisprosessin hiiva. Ja rauhoittuminen virittää oppimiseen.

Etsiminen ja keksiminen ja luovuus tarvitsevat kuitenkin jatkuvasti lisävääntöä, polttoainetta. Jotta uteliaisuus tyydyttyy, tarvitaan tietoa. Mihin sitä kynttilää sitten käytetään tai miksi saarnatuoli on korkealla? Mitä alttarin kuvassa tapahtuu? Miksi ikonin päällä roikkuu huivi? Osaan kysymyksistä vastaus löytyy materiaalimme esinekorteista. Uskonnollisen yhteisön asiantuntija osaa antaa kysymyksiin syvemmälle meneviä vastauksia. Tieto ja kokemukset yhdistyvät ja oppimista tapahtuu myös syvätasolla.



Koulutuksen loppuvaiheessa reflektoimme ja puramme yhdessä koettua pedagogisesta näkökulmasta. Opettajan jo koulutuksen alkupuolella liikkeelle lähtenyt pohdinta saa lisätuulta ja kouluttajallekin avautuu yhä uusia näkökulmia jo tutkitun tiedon lisäksi. Miten virvoittavaa voi olla meille kaikille saada olla hetki etäämmällä omasta perustyöstä ja mutustella, maistella jotain ajan kanssa vuorovaikutuksessa muiden kanssa.

Vinkkejä kulttuuriympäristössä vierailemiseen



Opettajat tutkimassa luterilaista kirkkoa Mikkelin koulutuksessa

Autenttisessa ympäristössä oppiminen on tutkitusti tehokasta. On eri asia lukea kirjasta rakennuksen koosta tai katsoa pienestä oppikirjan kuvasta taideteosta, kuin seistä tilan keskellä ja aistia valtavat holvikaaret tai nähdä teos alkuperäisessä ympäristössä täydessä väriloistossa. Vierailut ovat aina oppilaille myös elämyksiä, jotka jättävät pysyvän muistijäljen. Sen takia vierailuja erilaisiin kohteisiin kannattaa suosia, vaikka järjestelyt vaativat hieman aikaa ja vaivaa. Tässä muutama vinkki vielä vierailun suunnitteluun.

• Selvitä koulunne ympäristössä olevat mahdolliset tilat
• Tutustu maksuttomaan materiaaliimme, valitse tavoitteet ja toimintatapa. Ota huomioon käytettävissänne oleva aika ja matkaan liittyvät asiat.
• Kysyä saa aina! Ole yhteydessä kirkkoon, moskeijaan tai muualle, missä materiaalia haluat hyödyntää ja kerro, mitä haluat tulla tekemään. Vierailut on saatettu tottua järjestämään toisin, joten kerro avoimesti, mitä suunnittelet ja miksi. Älä pelkää rasittavasi työntekijöitä. He kyllä kertovat, jos aikaa ei nyt juuri tällä kertaa ole. Ja tämä malli voi jopa helpottaa heidän panostaan. Kutsu työntekijöitä ihmeessä vaikka mukaan kokeilemaan tätä toimintatapaa kanssanne ja kertomaan jotain lisää tilasta, jos heillä on aikaa.
• Tiedota vierailusta koteihin ja kerro heillekin mitä vierailulla tavoitellaan. Joku vanhemmista saattaa mielellään lähteä apukäsiksi, niitä kun ei koskaan ole liikaa.

• Keskustele oppilaiden kanssa ennen tilaan menemistä siitä, mikä heitä mietityttää mahdollisesti vieraassa tai uudessakin paikassa ja siitä, miten erilaisissa tiloissa käyttäydytään. Voitte vaikka miettiä sitä, että millä lailla käyttäytyvien vieraiden kanssa on itse ollut kiva olla vaikka omassa kodissa. Mikä ei ole tuntunut kivalta?  Rohkaise heitä siihen, että tavalliset hyvä käytöstavat riittävät, ja että yhteisön edustaja kyllä kertoo, mikä on toivottavaa heidän tilassaan.
• Opettajalle mukaan vanhempien yhteystiedot, pieni ensiapulaukku, puhelin ja iloista retkimieltä. Oppilaille ehkä jopa pienet retkieväät, joita on kiva maistella rakennusta vielä ulkoa tarkastellessa esinekorttien rakennuskortin kysymystenkin kautta.
  

Materiaalit maksutta verkossa

Vielä ehdit mukaan kevään maksuttomalle koulutuskiertueelle!

Iloisin koulutuskiertuetunnelmin,

kouluttajat Essi ja Salla