Jouluna levitetään hyvää mieltä

Tutkimusten mukaan toisen auttaminen ja hyväntekeminen lisää myös yksilön omaa hyvinvointia. Auttamalla toisia koemme olevamme tärkeä osa ympäröivää yhteisöä ja koemme elämämme merkitykselliseksi. Hyvän tekeminen on osa jouluperinteitä eri maissa ja erilaisissa kristillisissä perinteissä. Tässä blogista saat tietoa siitä, miten hyvän tekeminen liittyy joulupukin historiaan sekä pedagogisia vinkkejä hyvän tekemiseen oppilaiden kanssa joulua odotellessa.

Sekä ortodoksisessa että katolisessa perinteessä tunnettu pyhymys, Pyhä Nikolaus tuli tunnetuksi lapsia rakastavana hyväntekijänä. Nikolaus oli nykyisen Turkin lounaisosassa sijainneen Myran kaupungin piispa. Hänestä liikkuu monenlaisia kertomuksia, joista monet kietoutuvat hyvän tekemiseen ja toisten auttamiseen. Jo keskiajan Euroopassa Nikolausta pidettiin lasten suojelija ja monin paikoin lapsille jaettiin lahjoja Nikolauksen päivänä.  Nikolauksen nimi on säilynyt läntisessä maailmassa erilaisina muunnoksina ihmisten, paikkakuntien  ja kirkkojen nimissä. Nikolauksen päivää vietetään 6.12, joka myös suomalaisessa kalenterissa on Nikolauksen ja nimestä johdettujen muunnosten, kuten Nikon ja Niilon nimipäivä.

Katolisessa perinteessä Pyhällä Nikolaus kuvataan yleensä piispan punaisessa viitassa ja päässään piispan punainen hiippa. Kun Alankomaalaiset siirtolaiset veivät pyhän Nikolauksen perinteen mukanaan Atlantin toiselle puolelle, kehittyi pyhimyksen hahmosta vähitellen nykyisen kaltainen punaiseen pukeutuva, lahjoja tuova ja poroilla matkaava joulupukki. Kertomukset lahjoja tuovasta Nikolauksesta kantautuivat myös Suomeen 1800-luvun alussa. Kertomukset sekoittuivat vanhaan kansanperinteeseen vuohipukki-naamioon ja turkkiin pukeutuneista nuorista miehistä, jotka kiersivät talosta taloon joulun alla pyytämässä ruokaa ja juomaa. Suomeen joulupukin nimeen jäi 'pukki' sana (vrt. engl. Santa Claus, ääntäminen lähellä Sant Nicolaus-nimeä) ja joulupukki kiertää edelleen talosta taloon vanhan perinteen mukaan eikä kulje yöllä savupiipusta tiputtamassa lahjoja joulusukkaan.     

Jouluna voit ilahduttaa ympärillä olevia monella eri tavalla ja hyvän tekeminen voi alkaa pienestäkin. Tärkeintä on aloittaa, sillä The smallest act of kindness is worth more than the grandest of intension.  Eli pienikin teko on arvokkaampi kuin suurikin aikomus. 

Mitä sitten  tehdä?

Yksi idea tähän voisi olla Random act of kindness, eli satunnaiset hyvän tahdon osoitukset. Kyseessä on yhdysvaltalaista alkuperää oleva liike, jonka ideana on nimettömänä tehdyt hyvät teot. Näitä tekoja voivat olla vaikka roskien kerääminen koulu- tai työmatkalta, ohikulkijalle tai bussikuskille hymyileminen, iloisen lumiukon tekeminen näkyvälle paikalle tai vaikka ystävällisen viestin jättäminen ilmoitustaululle tai kirjan väliin. Joulumieltä voi levittää lähettämällä joulukortin yksinäiselle vanhukselle, toimintaa koordinoi Siskot ja Simot -yhdistys. Voit myös osallistua Pelastusarmeijan perinteiseen joulupata-keräykseen.  

Toivoa ja toimintaa-sivustolle on koottu loistavia ideoita saunnaisen hyvän tahdon osoittamiseen. Näitä voidaan miettiä myös yhdessä luokassa.

Kurkkaa myös muut joulun ajan materiaalimme, kuten suosittu blogimme adventin vietosta,  jossa jokaisella eri adventtikynttilällä on oma viestinsä joulun viettoon valmistautumisessa. 

Toisissa materiaaleissa avataan mm. joulupuu-perinnettä, pysähdytään seimen äärelle ja tehdään hyvän mielen joulukalenteri. 

Myös valon teema joulussa sekä lahjojen merkitys löytyy aikaisemmista teksteistä. Näistä saat varmasti rakennettua mukavia joulun ajan työskentelyitä omillesi ryhmillesi!

Lämmintä joulumieltä ja iloa työhösi toivottaen,

Raili Keränen-Pantsu

Uskonnonopetus.fi

Etätehtävä: pääsiäisen ja joulun ajan rituaalit kristillisessä maailmassa

Tehtävä sopii lukioon ja soveltuvin osin myös yläkouluun. Tehtävän tekemiseen tarvitaan englanninkielen taitoa.


Ohje opiskelijalle:
1. Tutustu alla oleviin lähteisiin.
2. Laadi kaksi käsitekarttaa, toinen pääsiäisestä, toinen joulusta. Pohdi erityisesti miten luokittelet tiedot käsitekarttaan. Voit valita itse luokitteluperusteen. Nimeä työsi sen mukaisesti. Esim. jos karttasi otsikko on "Eri maiden kiinnostavimmat pääsiäisperinteet", karttasi näyttää hieman erilaiselta kuin kartta, jonka otsikko on "Mitä yhteistä on Suomen, Ukrainan, Filippiinien ja Espanjan pääsiäisperinteissä?" Huolehdi kuitenkin, että otsikkosi on sellainen, että eri kirkkokuntien erityispiirteet tulevat esille.

Pääsiäinen
a) Perustietoa pääsiäisestä Suomen ev.lut. kirkon sivuilla:
https://www.helsinginseurakunnat.fi/artikkelit/paasiainen
b) Pääsiäisen viettoa Ukrainassa:
https://sukofamily.org/ukrainianrussian-orthodox-easter-traditions/
c) Pääsiäisen vietto Filippiineillä:
https://www.catholicsandcultures.org/philippines-holy-week-takes-penitential-tone
d) Video: Semana santa Espanjassa:
https://www.youtube.com/watch?v=OCbdrjUNoeM

Syventävää tietoa pääsiäisen vietosta eri tunnustuskunnissa: https://guardian.ng/sunday-magazine/ibru-ecumenical-centre/why-christians-have-different-approach-to-marking-easter/




Joulu
a) perustietoa joulusta Suomen ev.lut. kirkon sivuilla:
Joulu - Evl.fi
b) lyhyt video meksikolaisesta posada-perinteestä:
https://www.youtube.com/watch?v=QKnCAiN4k-w
c) artikkeli venäläisestä joulunvietosta:
https://www.independent.co.uk/life-style/orthodox-christmas-when-why-how-russia-celebrate-date-14-january-greek-greece-catholic-church-a7512666.html

Etätehtävä: kirkkovuoden juhlat

Tehtävä kirkkovuoden juhlista annettavaksi esimerkiksi etätehtäväksi oppilaille. Sopii alakoulun ylemmille luokille, sekä yläkouluun.

Kirkkovuosi alkaa 1. adventista ja päättyy tuomiosunnuntaihin. Tärkeimmät kirkkovuoden juhlat ovat pääsiäinen, joulu ja helluntai.

Adventti aloittaa joulun odotuksen. Ennen joulua on neljä adventtisunnuntaita. Ensimmäisenä adventtisunnuntaina kirkoissa lauletaan Hoosianna-hymni. Sana hoosianna tarkoittaa ”Auta”.  Neljänä adventtisunnuntaina sytytetään yhteensä neljä adventtikynttilää.

Jouluna kristityt muistelevat Jeesuksen syntymää. Varsinainen juhlapäivä on joulupäivä, 25.12. Suomessa kuitenkin usein joulun juhlinta aloitetaan jo edellisenä päivänä eli aattona. Raamatun mukaan Jeesus syntyi tallissa ja hänet laitettiin nukkumaan seimeen eli eläinten syöttöastiaan.

Loppiainen on itämaan tietäjien muistopäivä. Silloin muistellaan itämaan tietäjiä, jotka toivat Jeesus-vauvalle lahjaksi kultaa, mirhaa ja suitsukkeita. Loppiainen on tammikuun 6. päivänä.

Kirkkovuoden tärkein juhla on pääsiäinen, jolloin kristityt juhlivat Jeesuksen ylösnousemista eli kuolleista heräämistä. Pääsiäinen on niin suuri juhla, että sitä ennen on 40 päivää kestävä paasto, jolloin valmistaudutaan pääsiäisen riemuun. Paasto alkaa laskiaisesta ja päättyy pääsiäiseen. Osa kristityistä jättää paaston ajaksi ruokavaliostaan lihan ja maitotuotteet pois. Paaston merkitys on keskittyä hengellisiin asioihin ja olla hyvä lähimmäisilleen.

Pääsiäistä edeltävää viikkoa kutsutaan hiljaiseksi viikoksi eli piinaviikoksi. Se alkaa palmusunnuntaista, jolloin muistellaan Jeesuksen saapumista aasilla Jerusalemiin. Seuraavana torstaina on kiirastorstai, jonka merkitys on ehtoollisen asettaminen. Tällöin muistellaan Jeesuksen ja opetuslasten viimeistä illallista. Raamatun mukaan Jeesus vangittiin tämän jälkeen ja seuraavana päivä ristiinnaulittiin. Pitkäperjantai on Jeesuksen ristiinnaulitsemisen ja kuoleman muistopäivä. Kristinuskossa opetetaan, että suru kuitenkin päättyi iloon, koska pääsiäisenä Jeesuksen hauta oli Raamatun mukaan tyhjä. Kristinuskon mukaan Jeesus heräsi henkiin kuolleista eli ylösnousi.

Kristityt viettävät helatorstaita 40 päivää pääsiäisen jälkeen. Tällöin juhlitaan Jeesuksen taivaaseen nousemista. Kymmenen päivää helatorstain jälkeen taas on helluntai, jolloin Raamatun mukaan Pyhä Henki laskeutui opetuslapsille. Helluntaita pidetään myös kirkon syntymäpäivänä.

Kesäkuun lopulla on juhannus, jonka kristillinen merkitys on Johannes Kastajan muistopäivä. Johannes kastoi Jeesuksen Jordan-joessa.

Syksyllä on vähemmän kristillisiä juhlia. Mikkelinpäivää vietetään alkusyksystä. Se on enkelien päivä. Sana mikkeli tulee enkeli Mikaelista.

Pyhäinpäivä on marraskuussa vietettävä juhla, jolloin muistellaan kuolleita läheisiä. Moni vie tällöin kynttilän haudalle.

1.     Lue teksti.

2.     Piirrä vihkoosi seuraavat asiat ja päättele mihin juhlaan ne liittyvät. Kirjoita juhlan nimi kuvan viereen.

·      palmunoksa

·      neljä kynttilää

·      risti

·      tyhjä hauta

·      enkeli

·      vesi

·      seimi

·      kolme lahjapakettia

·      leipä ja viini

·      taivas

·      kirkko

·      hautakynttilä