Etätehtävä: Ekumenia

Opettajalle: Tehtävä sopii sekä alakoulun ylemmille luokille, että yläkouluun. Tehtävä liittyy opetussuunnitelman sisältöalueeseen S1: Suhde omaan uskontoon

OPS 3.-6. luokat: Sisällöissä keskitytään uskonnon lähteisiin, pyhiin kirjoihin ja henkilöihin sekä musiikkiin, symboleihin, pyhiin paikkoihin ja rakennuksiin. Tärkeitä sisältöjä ovat opiskeltavan uskonnon oppi, tavat, rituaalit ja yhteisöt sekä uskonnon sisäinen monimuotoisuus. Tarkastellaan uskonnon keskeisiä kertomuksia ja niiden vuorovaikutusta taiteen, tieteen ja kulttuurin kanssa.

OPS 7.-9. luokat: Opetuksen sisällöiksi valitaan opiskeltavan uskonnon syntyyn, sen monimuotoisuuteen ja suhteeseen muihin uskontoihin liittyviä teemoja. Tarkastelun kohteena ovat opiskeltavan uskonnon juuret, lähteet, oppi ja opetukset sekä symbolit, levinneisyys ja vaikutus eri puolilla maailmaa ja Suomessa. Keskeisiä sisältöjä ovat opiskeltavan uskonnon kulttuurivaikutuksiin liittyvät aiheet.

Ohje oppilaalle:

1. Lue alla oleva teksti.

Kristinusko on maailman suurin uskonto. Kristittyjä on maailmassa noin 2,5 miljardia. Kristinusko on jakaantunut useisiin eri suuntauksiin. Suurimmat  suuntaukset ovat katolinen kirkko, protestanttiset kirkot sekä ortodoksinen kirkko. Protestanttisiin kirkkoihin kuuluvat muun muassa helluntailaisuus sekä luterilainen kirkko. Hieman alle 70% suomalaisista kuuluu luterilaiseen kirkkoon. Maailmanlaajuisesti luterilaisia on kuitenkin kovin vähän. Noin 50% maailman kristityistä kuuluu katoliseen kirkkoon ja vain noin 3% luterilaiseen kirkkoon.

Kaikkia kristillisiä suuntauksia yhdistää usko yhteen Jumalaan. Kristittyjen pyhä kirja on Raamattu, jonka opetuksiin kristinusko pohjautuu. Kristityille Jumala on kolmiyhteinen eli Isä, Poika ja Pyhä Henki. Kristinuskossa opetetaan, että Jeesus on Jumalan poika ja hän kuoli ihmisten syntien takia. Kristityksi tullaan kasteessa. Ehtoollinen on pyhä toimitus kaikille kristityille. 

Joissain asioissa kristityt ovat keskenään erimielisiä. Yksi suurimmista kysymyksistä on se, että kuka voidaan kastaa. Katolilaiset, ortodoksit ja osa protestanteista (esim. luterilaiset) kastavat lapsia. He uskovat, että jumala antaa lapselle uskon. Osa protestanttisista kristityistä (esim. helluntailaiset) kastavat ihmisen vasta sen jälkeen, kun hän on tullut uskoon. Tätä kutsutaan uskovien kasteeksi ja se tapahtuu kokonaan upottamalla veden alle. Joskus tätä kutsutaan myös aikuiskasteeksi, koska pienten lasten ei ajatella ymmärtävän vielä uskoontuloa. Muita erimielisyyksiä on esimerkiksi se, kuka voi toimia pappina. Osa suuntauksista hyväksyy papeiksi vain miehet, osa myös naiset. 

Ekumenia on toimintaa, jonka tarkoituksena on yhdistää kristittyjä. Arkipäivän ekumeniaa on esimerkiksi se, että helluntailaiset, ortodoksit ja luterilaiset rukoilevat yhdessä. Virallisemmalla tasolla ekumenia tarkoittaa vaikkapa sitä, että eri suuntausten välillä käydään virallisia oppikeskusteluita. Näiden tarkoituksena on ymmärtää toisella tavalla uskovia sekä oikaista mahdollisia väärinkäsityksiä. 

Suomen ekumeeninen neuvosto (SEN) ja kansainvälisesti Kirkkojen maailmanneuvosto (KMN) ovat keskeisiä ekumeenisia järjestöjä. Ekumenian tunnuksena käytetään laivaa, jonka mastona on risti. 

2. Tutustu Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sanastossa olevaan määritelmään ekumeniasta: Sanasto - Evl.fi

3. Tee muistiinpanoihisi miellekartta ekumeniasta. Voit halutessasi piirtää keskelle ekumeenisen liikkeen tunnuksen. Voit etsiä se kuvahaulla netistä: "ekumenia logo".

Lisätietoa ekumeniasta löydät Suomen ekumeenisen neuvoston nettisivulta: www.ekumenia.fi

Etätehtävä: pääsiäisen ja joulun ajan rituaalit kristillisessä maailmassa

Tehtävä sopii lukioon ja soveltuvin osin myös yläkouluun. Tehtävän tekemiseen tarvitaan englanninkielen taitoa.


Ohje opiskelijalle:
1. Tutustu alla oleviin lähteisiin.
2. Laadi kaksi käsitekarttaa, toinen pääsiäisestä, toinen joulusta. Pohdi erityisesti miten luokittelet tiedot käsitekarttaan. Voit valita itse luokitteluperusteen. Nimeä työsi sen mukaisesti. Esim. jos karttasi otsikko on "Eri maiden kiinnostavimmat pääsiäisperinteet", karttasi näyttää hieman erilaiselta kuin kartta, jonka otsikko on "Mitä yhteistä on Suomen, Ukrainan, Filippiinien ja Espanjan pääsiäisperinteissä?" Huolehdi kuitenkin, että otsikkosi on sellainen, että eri kirkkokuntien erityispiirteet tulevat esille.

Pääsiäinen
a) Perustietoa pääsiäisestä Suomen ev.lut. kirkon sivuilla:
https://www.helsinginseurakunnat.fi/artikkelit/paasiainen
b) Pääsiäisen viettoa Ukrainassa:
https://sukofamily.org/ukrainianrussian-orthodox-easter-traditions/
c) Pääsiäisen vietto Filippiineillä:
https://www.catholicsandcultures.org/philippines-holy-week-takes-penitential-tone
d) Video: Semana santa Espanjassa:
https://www.youtube.com/watch?v=OCbdrjUNoeM

Syventävää tietoa pääsiäisen vietosta eri tunnustuskunnissa: https://guardian.ng/sunday-magazine/ibru-ecumenical-centre/why-christians-have-different-approach-to-marking-easter/




Joulu
a) perustietoa joulusta Suomen ev.lut. kirkon sivuilla:
Joulu - Evl.fi
b) lyhyt video meksikolaisesta posada-perinteestä:
https://www.youtube.com/watch?v=QKnCAiN4k-w
c) artikkeli venäläisestä joulunvietosta:
https://www.independent.co.uk/life-style/orthodox-christmas-when-why-how-russia-celebrate-date-14-january-greek-greece-catholic-church-a7512666.html

Etätehtävä pääsiäisen tapahtumista: yhdistä kuva ja tarina

Sopii alakouluun ja yläkouluun.

Ensi sunnuntaina on palmusunnuntai ja siitä alkaa pääsiäisviikko, jota kutsutaan myös hiljaiseksi viikoksi. Tässä valmis tarina sekä pieni yhdistelypeli, jonka avulla oppilas tutustuu pääsiäisen keskeisimpiin tapahtumiin ja keskiaikaiseen eurooppalaiseen taiteeseen.

OPS 3.-6. luokat: Sisällöissä keskitytään uskonnon lähteisiin, pyhiin kirjoihin ja henkilöihin sekä musiikkiin, symboleihin, pyhiin paikkoihin ja rakennuksiin. Tärkeitä sisältöjä ovat opiskeltavan uskonnon oppi, tavat, rituaalit ja yhteisöt sekä uskonnon sisäinen monimuotoisuus. Tarkastellaan uskonnon keskeisiä kertomuksia ja niiden vuorovaikutusta taiteen, tieteen ja kulttuurin kanssa.

OPS 7.-9. luokat: Opetuksen sisällöiksi valitaan opiskeltavan uskonnon syntyyn, sen monimuotoisuuteen ja suhteeseen muihin uskontoihin liittyviä teemoja. Tarkastelun kohteena ovat opiskeltavan uskonnon juuret, lähteet, oppi ja opetukset sekä symbolit, levinneisyys ja vaikutus eri puolilla maailmaa ja Suomessa. Keskeisiä sisältöjä ovat opiskeltavan uskonnon kulttuurivaikutuksiin liittyvät aiheet.

Oppilaan ohje:

1. Lue tarina pääsiäisen tapahtumista osoitteessa: https://www.pearltrees.com/s/file/preview/217033609/Intro.pdf?pearlId=298137064  
2. Mene soitteeseen https://www.educaplay.com/learning-resources/5349934-paasiaispeli.html
3. Paina Start. (jos väliin tulee mainos, paina 'skip ad')
4. Yhdistä teksti ja kuva klikkaamalla niitä peräjälkeen.
5. Sanonta "pestä kätensä jostain asiasta" on saanut alkunsa tästä kertomuksesta. Selvitä mitä se tarkoittaa (esim. Google- haulla). Keksi esimerkki jossa käytät sanontaa.
5. Mieti yksi tai kaksi kysymystä tekstistä ja kuvista. Jakakaa kysymykset luokan oppimisalustalla ja miettikää yhdessä vastauksia niihin.

Iloa pääsiäisen odotukseen!


P.S. Oppilaille voi antaa tehtäväksi tutustua oheiseen kuvaukseen virpomisperinteesta ja etävirpoa mahdollisimman monta ihmistä.

Virpomisperinteessä yhdistyy Venäjältä ja itäisestä Suomesta peräisin oleva virpomisperinne ja läntisen Suomen trulliperinne.

Idän ortodoksisessa perinteessä koristelluilla pajunoksilla virvottiin perheenjäseniä, sukulaisia ja lähimpiä naapureita. Tällä muisteltiin sitä, kun Jeesus ratsasti Jerusalemiin ja ihmiset vastaanottivat hänet juhlien ja heiluttamalla palmunoksia. Virpomisen tarkoitus oli toivottaa kaikkea hyvää ja Jumalan siunausta.

Trulliperinne on tullut meille Ruotsista. Sana trulli tulee ruotsin kielen sanasta troll, joka tarkoittaa peikkoa ja nykyisin myös noitaa. Trullit olivat alunperin syrjäytyneitä vanhoja naisia, jotka kulkivat pitkäperjantain ja pääsiäislauantain välisenä yönä leikkaamassa eläimiltä karvoja tai nahanpalasia, jotta saisivat naapuritalon onnen itselleen. Jumalan suojelevan vaikutuksen ajateltiin olevan juuri tuona yönä kaikkein heikoin Jeesuksen kuoleman vuoksi. Länsi-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla virpomispäivä onkin perinteisesti ollut pääsiäislauantai.

Lähde: Uskontotuntiunelmia (2019) luokka pukeutuu pääsiäiseen)

Etätehtävä pääsiäisestä

Tämä tehtävä sopii sekä alakouluun, että yläkouluun. 

Se liittyy opetussuunnitelmassa sisältöalueeseen S1: Suhde omaan uskontoon.

OPS 3.-6. luokat: Sisällöissä keskitytään uskonnon lähteisiin, pyhiin kirjoihin ja henkilöihin sekä musiikkiin, symboleihin, pyhiin paikkoihin ja rakennuksiin. Tärkeitä sisältöjä ovat opiskeltavan uskonnon oppi, tavat, rituaalit ja yhteisöt sekä uskonnon sisäinen monimuotoisuus. Tarkastellaan uskonnon keskeisiä kertomuksia ja niiden vuorovaikutusta taiteen, tieteen ja kulttuurin kanssa.

OPS 7.-9. luokat: Opetuksen sisällöiksi valitaan opiskeltavan uskonnon syntyyn, sen monimuotoisuuteen ja suhteeseen muihin uskontoihin liittyviä teemoja. Tarkastelun kohteena ovat opiskeltavan uskonnon juuret, lähteet, oppi ja opetukset sekä symbolit, levinneisyys ja vaikutus eri puolilla maailmaa ja Suomessa. Keskeisiä sisältöjä ovat opiskeltavan uskonnon kulttuurivaikutuksiin liittyvät aiheet.

Ohje oppilaille:

1. Katso ja kuuntele linkistä LEGO-pääsiäistarina (Linkin kautta näkyy yhteensä seitsemän lyhyttä videota, joiden kesto yhteensä noin 11 minuuttia. Videoiden taustalla luetaan Lasten Raamattua.)
Videoissa kerrotaan kristinuskon pyhän kirjan, Raamatun, mukaan pääsiäisen tapahtumat.
https://www.youtube.com/watch?v=j77Cor8cXbU&list=PL6FB88662B5650F86

2. Laadi kännykällä kuvaukset seuraavista pääsiäisen ajan juhlista ja käsitteistä. Käytä emojeita. Ota näistä kuvakaappaukset.

a) palmusunnuntai = Jeesus ratsastaa aasilla Jerusalemiin

b) kiirastorstai = Jeesus ja 12 opetuslasta nauttivat ehtoollisen
c) pitkäperjantai = Jeesus ristiinnaulitaan

d) pääsiäinen = Jeesuksen ylösnousee kuolleista

e) hiljainen viikko = palmusunnuntaista alkava viikko, joka päättyy pääsiäiseen

Esimerkiksi joulun voisi kuvata emojeilla näin.

Etätehtävä kristillisestä kasteesta

Tämä tehtävä sopii sekä alakouluun, että yläkouluun. 

Se liittyy opetussuunnitelmassa sisältöalueeseen S1: Suhde omaan uskontoon.

OPS 3.-6. luokat: Sisällöissä keskitytään uskonnon lähteisiin, pyhiin kirjoihin ja henkilöihin sekä musiikkiin, symboleihin, pyhiin paikkoihin ja rakennuksiin. Tärkeitä sisältöjä ovat opiskeltavan uskonnon oppi, tavat, rituaalit ja yhteisöt sekä uskonnon sisäinen monimuotoisuus. Tarkastellaan uskonnon keskeisiä kertomuksia ja niiden vuorovaikutusta taiteen, tieteen ja kulttuurin kanssa.

OPS 7.-9. luokat: Opetuksen sisällöiksi valitaan opiskeltavan uskonnon syntyyn, sen monimuotoisuuteen ja suhteeseen muihin uskontoihin liittyviä teemoja. Tarkastelun kohteena ovat opiskeltavan uskonnon juuret, lähteet, oppi ja opetukset sekä symbolit, levinneisyys ja vaikutus eri puolilla maailmaa ja Suomessa. Keskeisiä sisältöjä ovat opiskeltavan uskonnon kulttuurivaikutuksiin liittyvät aiheet.

Ohje oppilaalle:

1) Tee vihkoon tai muistiinpanoihisi vastausruudukko. Kirjoita allekkain numerot yhdestä kymmeneen. Myöhemmin vastaat kuhunkin kohtaan joko a, b tai c.
2) Katso YouTubesta video: https://www.youtube.com/watch?v=sj5AroRDVAc&t=21s
3) Vastaa kysymyksiin ja merkitse vastaus muistiinpanoihisi.

Kysymykset:

1. Minkä tahon kanssa video on tehty kaupallisessa yhteistyössä?
a) Opetushallitus
b) Suomen evankelis-luterilainen kirkko
c) eduskunta

2. Kuinka monta kertaa pappi valelee vettä kastettavan päähän kasteessa?
a) kerran
b) kahdesti
c) kolmesti

3. Mihin uskontoon liittyy mikve-allas?
a) juutalaisuuteen
b) kristinuskoon
c) islamiin

4. Kuka kastoi Raamatun mukaan Jeesuksen Jordan-joessa?
a) Herodes
b) Johannes
c) Pilatus

5. Millä nimellä tunnetaan Jeesuksen antama käsky: "Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen."
a) kaste- ja lähetyskäsky
b) rakkauden kaksoiskäsky
c) kultainen sääntö

6. Mikä on katakombi?
a) muinainen roomalainen kastekappeli
b) maanalainen hautakäytävä
c) pyhä toimitus kristinuskossa

7. Ensimmäinen kastettu Rooman keisari oli Konstantinus Suuri. Milloin hänet kastettiin?
a) vauvana
b) 15-vuotiaana
c) juuri ennen kuolemaa

8. Mitkä ovat luterilaisen kirkon sakramentit?
a) kaste ja konfirmaatio
b) kaste ja ehtoollinen
c) ehtoollinen ja rippi

9. Kuka sanoi, että kaste ei ole pelkkää vettä, vaan Jumalan käskyyn sisältyvä ja Jumalan sanaan yhdistetty vesi?
a) keisari Konstantinus
b) Martin Luther
c) paavi

10. Mikä on tutkimusten mukaan suomalaisille vanhemmille tärkein syy kastaa lapsi?
a) perinne ja tavat
b) usko Jumalaan
c) haluavat antaa lapsen itse päättää uskosta

Etätehtävä: kirkkovuoden juhlat

Tehtävä kirkkovuoden juhlista annettavaksi esimerkiksi etätehtäväksi oppilaille. Sopii alakoulun ylemmille luokille, sekä yläkouluun.

Kirkkovuosi alkaa 1. adventista ja päättyy tuomiosunnuntaihin. Tärkeimmät kirkkovuoden juhlat ovat pääsiäinen, joulu ja helluntai.

Adventti aloittaa joulun odotuksen. Ennen joulua on neljä adventtisunnuntaita. Ensimmäisenä adventtisunnuntaina kirkoissa lauletaan Hoosianna-hymni. Sana hoosianna tarkoittaa ”Auta”.  Neljänä adventtisunnuntaina sytytetään yhteensä neljä adventtikynttilää.

Jouluna kristityt muistelevat Jeesuksen syntymää. Varsinainen juhlapäivä on joulupäivä, 25.12. Suomessa kuitenkin usein joulun juhlinta aloitetaan jo edellisenä päivänä eli aattona. Raamatun mukaan Jeesus syntyi tallissa ja hänet laitettiin nukkumaan seimeen eli eläinten syöttöastiaan.

Loppiainen on itämaan tietäjien muistopäivä. Silloin muistellaan itämaan tietäjiä, jotka toivat Jeesus-vauvalle lahjaksi kultaa, mirhaa ja suitsukkeita. Loppiainen on tammikuun 6. päivänä.

Kirkkovuoden tärkein juhla on pääsiäinen, jolloin kristityt juhlivat Jeesuksen ylösnousemista eli kuolleista heräämistä. Pääsiäinen on niin suuri juhla, että sitä ennen on 40 päivää kestävä paasto, jolloin valmistaudutaan pääsiäisen riemuun. Paasto alkaa laskiaisesta ja päättyy pääsiäiseen. Osa kristityistä jättää paaston ajaksi ruokavaliostaan lihan ja maitotuotteet pois. Paaston merkitys on keskittyä hengellisiin asioihin ja olla hyvä lähimmäisilleen.

Pääsiäistä edeltävää viikkoa kutsutaan hiljaiseksi viikoksi eli piinaviikoksi. Se alkaa palmusunnuntaista, jolloin muistellaan Jeesuksen saapumista aasilla Jerusalemiin. Seuraavana torstaina on kiirastorstai, jonka merkitys on ehtoollisen asettaminen. Tällöin muistellaan Jeesuksen ja opetuslasten viimeistä illallista. Raamatun mukaan Jeesus vangittiin tämän jälkeen ja seuraavana päivä ristiinnaulittiin. Pitkäperjantai on Jeesuksen ristiinnaulitsemisen ja kuoleman muistopäivä. Kristinuskossa opetetaan, että suru kuitenkin päättyi iloon, koska pääsiäisenä Jeesuksen hauta oli Raamatun mukaan tyhjä. Kristinuskon mukaan Jeesus heräsi henkiin kuolleista eli ylösnousi.

Kristityt viettävät helatorstaita 40 päivää pääsiäisen jälkeen. Tällöin juhlitaan Jeesuksen taivaaseen nousemista. Kymmenen päivää helatorstain jälkeen taas on helluntai, jolloin Raamatun mukaan Pyhä Henki laskeutui opetuslapsille. Helluntaita pidetään myös kirkon syntymäpäivänä.

Kesäkuun lopulla on juhannus, jonka kristillinen merkitys on Johannes Kastajan muistopäivä. Johannes kastoi Jeesuksen Jordan-joessa.

Syksyllä on vähemmän kristillisiä juhlia. Mikkelinpäivää vietetään alkusyksystä. Se on enkelien päivä. Sana mikkeli tulee enkeli Mikaelista.

Pyhäinpäivä on marraskuussa vietettävä juhla, jolloin muistellaan kuolleita läheisiä. Moni vie tällöin kynttilän haudalle.

1.     Lue teksti.

2.     Piirrä vihkoosi seuraavat asiat ja päättele mihin juhlaan ne liittyvät. Kirjoita juhlan nimi kuvan viereen.

·      palmunoksa

·      neljä kynttilää

·      risti

·      tyhjä hauta

·      enkeli

·      vesi

·      seimi

·      kolme lahjapakettia

·      leipä ja viini

·      taivas

·      kirkko

·      hautakynttilä

Etätehtävävinkkejä kootusti sisältöalueesta: kristinusko

Tähän blogiin kootaan vinkkejä kristinuskon opiskeluun alakouluun ja yläkouluun. 

Alakoulu ja yläkoulu


Arvaa kuka kristinuskon / Raamatun henkilö olen?https://uskontotuntiunelmia.blogspot.com/2020/04/etatehtava-arvausleikki-uskontoon.html

Ekumenia https://uskontotuntiunelmia.blogspot.com/2020/04/etatehtava-ekumenia.html

Pääsiäiskertomus, yhdistelytehtävä sekä virpomista
http://uskontotuntiunelmia.blogspot.com/2020/04/etatehtava-paasiaisen-tapahtumista.html

Levyraati kristillisestä musiikista
tehtävä erillisessä blogikirjoituksessa:lhttp://uskontotuntiunelmia.blogspot.com/2020/04/etatehtava-levyraati-kristillisesta.html

Video + emoji -tehtävä pääsiäisestä
tehtävä erillisessä blogikirjoituksessa:
http://uskontotuntiunelmia.blogspot.com/2020/03/etatehtava-paasiaisesta_27.html

Videolinkki + tehtäviä kasteesta
tehtävä erillisessä blogikirjoituksessa:
http://uskontotuntiunelmia.blogspot.com/2020/03/etatehtava-kristillisesta-kasteesta.html


Tutustu luterilaiseen kirkkoon: https://www.thinglink.com/card/1019580169125363713
a) Tutustu nettilinkkiin. Lue jokainen pallukka.
b) Mikä asia oli sinulle mielenkiintoisin luterilaisessa kirkossa?
c) Mainitse yksi uusi asia, jonka opit.
d) Mikä jäi mietityttämään? Mistä olisit halunnut saada lisää tietoa?


Tutustu ortodoksiseen kirkkoon: https://www.thinglink.com/scene/1055079288484659201
a) Tutustu nettilinkkiin. Lue jokainen pallukka.
b) Mikä asia oli sinulle mielenkiintoisin ortodoksisesta kirkossa?
c) Mainitse yksi uusi asia, jonka opit.
d) Mikä jäi mietityttämään? Mistä olisit halunnut saada lisää tietoa?

Vertaile luterilaista ja ortodoksista kirkkosalia
https://www.thinglink.com/card/1019580169125363713
https://www.thinglink.com/scene/1055079288484659201
a) Tutustu nettilinkkeihin. Lue jokainen pallukka.
b) Mitä yhteisiä asioita on luterilaisessa ja ortodoksisessa kirkossa?
c) Mitä sellaista on luterilaisessa kirkossa, jota ei ole ortodoksisessa kirkossa?
d) Mitä sellaista on ortodoksisessa kirkossa, jota ei ole luterilaisessa kirkossa?

Kirkkovuoden juhlat
Tehtävä erillisessä blogikirjoituksessa: 
http://uskontotuntiunelmia.blogspot.com/2020/03/kirkkovuoden-juhlat.html

Vanha testamentti: Kuka minä olen?

 Lue esittelyt ja päättele kuka on kyseessä. Voit käyttää apunasi myös nettiä.
Henkilöt: Ruut, Simson, Mooses, Joosef, Daavid, Eeva, Salomo, Saara, Nooa, Jaakob, Ester, Joona

1.     Olen Raamatun mukaan maailman ensimmäinen nainen.

2.     Rakensin arkin ja otin sinne perheeni ja eläimiä.

3.     Mieheni on Abraham. En uskonut, että voisin enää saada lapsia näin vanhana. Siksi nauroin, kun minulle luvattiin lapsi.

4.     Minulla on 12 poikaa ja tytär.

5.     Olen isäni Jaakobin lellikki. Muut veljet olivat minulle kateellisia ja heittivät minut tyhjään kaivoon. Jouduin myöhemmin orjaksi Egyptiin.

6.     Äitini pelasti henkeni laittamalla minut vauvana Niilin jokeen kaislakorissa. Kasvoin Egyptin faraon hovissa. Myöhemmin ymmärsin, että olen israelilainen ja johdatin kansani pois Egyptin orjuudesta.

7.     Olen Persian kuninkaan puoliso. Pelastin juutalaiset Hamanin suunnittelemalta surmalta.

8.     Sain jumalalta käskyn mennä Niniven kaupunkiin. En totellut ja jouduin ison kalan vatsaan. Lopulta kala sylkäisi minut ulos Niniven rannalle.

9.     Olen erittäin vahva mies ja revin leijonan omin käsin hengiltä. Voimieni salaisuus oli hiukseni, joita ei ollut koskaan leikattu.

10.  Olen nainen, jonka puoliso kuoli ja lähdin anoppini kanssa vieraaseen maahan.

11.  Olen Israelin kuningas Saulin jälkeen. Voitin nuorena poikasena kaksintaistelussa jättiläismäisen Goljatin.

12.  Olen Israelin viisas kuningas. Tulin kuninkaaksi Daavidin jälkeen. Rakennutin Jerusalemiin hienon temppelin.  

Syventävä tehtävä:
Etsi lisätietoa yhdestä henkilöstä. Piirrä henkilö ja kirjoita hänelle puhekupla, jossa kirjoitat minä-muodossa keskeisimmät asiat hänen elämästään ja ajatuksistaan.

Uusi testamentti: Kuka minä olen?

 Lue esittelyt ja päättele kuka on kyseessä. Voit käyttää apunasi myös nettiä.Henkilöt:
Jeesus, Maria, Joosef, Paavali, Pontius Pilatus, Pietari, Martta, Johannes Kastaja, Tuomas, Juudas

1.     Olen Jeesuksen äiti.

2.     Kastoin Jeesuksen Jordan-joessa.

3.     Olen Jeesuksen opetuslapsi. En uskonut Jeesuksen ylösnousseen, ennen kuin näin hänen haavansa.

4.     Olen Jeesuksen opetuslapsi. Kielsin tuntevani Jeesuksen kolme kertaa.

5.     Jeesus oli minun ja siskoni luona kylässä. Siskoni kuunteli Jeesuksen opetuksia ja minä jouduin tekemään kotihommia yksin.

6.     Olen puuseppä ja Jeesuksen isä.

7.     Olin Jeesuksen opetuslapsi. Sain 30 hopearahaa ja kavalsin Jeesuksen.

8.     Olin maaherra Jeesuksen ristiinnaulitsemisen aikaan. Ajattelin, että Jeesus on syytön, mutta tuomitsin hänet kuitenkin kuolemaan.

9.     Vihasin aluksi kristittyjä. Sitten koin, että Jeesus ilmestyi minulle ja minut kastettiin. Levitin myöhemmin kristinuskoa ympäri Välimeren aluetta.

10.  Kristityille minä olen Messias ja Jumalan Poika.

Syventävä tehtävä:
Etsi lisätietoa yhdestä henkilöstä. Piirrä henkilö ja kirjoita hänelle puhekupla, jossa kirjoitat minä-muodossa keskeisimmät asiat hänen elämästään ja ajatuksistaan.

Yläkoulu

Joulun ja pääsiäisen rituaalit
tehtävä erillisessä blogikirjoituksessa: https://uskontotuntiunelmia.blogspot.com/2020/04/etatehtava-paasiaisen-ja-joulun-ajan.html

Raamattu

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/08/25/tuomas-enbusken-sivistyksen-kasikirja

Katso artikkelista video: Raamattu (kesto noin 27 minuuttia)

1.     Miksi ei ole oikein sanoa, että Raamattu on yksi yhtenäinen teos?

2.     Kerro kolme keskeistä asiaa Vanhasta testamentista.

3.     Kerro kolme keskeistä asiaa Uudesta testamentista.

4.     Mikä asia videosta jäi sinulle epäselväksi tai jäi mietityttämään?

Usko osana identiteettiä

 Katso video: https://areena.yle.fi/1-4469105

1.     Kerro helluntailaisuuden kastekäsityksestä.

2.     Mitä Uskontojen uhrit -järjestön puheenjohtaja pitää järjestönsä tehtävänä?

3.     Miten vanhoillislestadiolainen Matilda kuvaa uskoaan?

Lukio

Joulun ja pääsiäisen rituaalit
tehtävä erillisessä blogikirjoituksessa: https://uskontotuntiunelmia.blogspot.com/2020/04/etatehtava-paasiaisen-ja-joulun-ajan.html

Luokka pukeutuu pääsiäiseen

Kuva: wikimedia

Pääsiäisen aikaan kadulla voi nähdä pieniä noitia mustine kissoineen. Kaupat ja kodit täyttyvät värikkäistä vitsoista, pupuista, tipuista ja munista. Pääsiäisen on kristittyjen suurin juhlapyhä joulun ohella. Tähän kevään juhlaan sekoittuu kuitenkin symboliikka ja perinteitä myös muista perinteistä.

Tämän blogin työskentely kehittää kulttuurista lukutaitoa keskittyen symboliikkaan, joka on yleistä ja yleisesti jaettua suomalaisessa kulttuurissa. Tavoitteena on luoda tilaa ja tuoda näkyväksi myös niitä lasten lähipiirin traditioita, jotka eivät välttämättä näy valtakulttuurissa ja katukuvassa. Työskentely on suunniteltu niin, että sen voi toteuttaa myös luokissa, joissa on erilaisista katsomustaustoista tulevia oppilaita. Halutessaan opettaja voi syventää kristillisten merkitysten tutkimista uskonnon tunneilla.

Kalenterissamme pääsiäisen termistö nousee kristillisestä perinteestä ja heijastaa Jeesuksen elämän viimeisiä vaiheita, jotka ovat tiivistetysti: 1. Jeesus ratsastaa Jerusalemiin ja hänet otetaan juhlien vastaan (palmusunnuntai) 2. Jeesuksen toiminta herättää pahennusta ja hänet tuomitaan kuolemaan (Pitkäperjantai) 3. Jeesuksen haudalla vierailevat naiset yllättyvät löytäessään tyhjän haudan (Pääsisäissunnuntai). Jeesuksen seuraajat uskovat, että Jeesus on noussut kuolleista. Tämän uskon pohjalle alkaa kehittyä kristillinen kirkko.

Ennen palmusunnuntaita (14.4.2019) 

Aloitus:

Pääsiäisloma lähestyy. Jutelkaa yhdessä siitä, mitä ajatuksia tulevaan lomaan liittyy. Jutelkaa myös siitä, mitä pääsiäisen merkkejä voi nähdä ympäristössä. Oppilaille voi antaa tehtäväksi jutella kotona vanhempien kanssa siitä, mikä omalle perheelle on tärkeää pääsiäisen aikaan. 

Rairuoho ja muut kasvit

Rairuoho on perinteinen pääsiäiskoriste. Symbolisesti samaa viestiä kertovat mitkä tahansa kasvit: vihreä kasvinalku viestittää uuden elämän alkamisesta ja toivosta.

Työskentely:

• Istuttakaa rairuohoa tai muita nopeasti itäviä kasveja koristamaan luokkahuonetta. Jos istutatte erilaisia kasveja, voitte samalla tehdä havaintoja niiden erilaisista itämis -ja kasvuajoista. 
• Tämän äärellä voi keskustella myös siitä, miten me ihmisetkin olemme erilaisia siinä, miten nopeasti kasvamme tai opimme asioita ja miten voisimme auttaa toisia kasvamaan ja oppimaan omassa tahdissaan. 

Virpomisvitsat, noidat ja mustat kissat

Palmusunnuntaina lapset kulkevat noidiksi pukeutuneena virpomassa naapureita ja sukulaisia ja saavat palkkioksi yleensä herkkuja tai rahaa. Joskus näillä pikkunoidilla on myös musta kissa mukanaan. Virpomisperinteessä yhdistyy Venäjältä ja itäisestä Suomesta peräisin oleva virpomisperinne ja läntisen Suomen trulliperinne.

Idän ortodoksisessa perinteessä koristelluilla pajunoksilla virvottiin perheenjäseniä, sukulaisia ja lähimpiä naapureita. Tällä muisteltiin sitä, kun Jeesus ratsasti Jerusalemiin ja ihmiset vastaanottivat hänet juhlien ja heiluttamalla palmunoksia. Virpomisen tarkoitus oli toivottaa kaikkea hyvää ja Jumalan siunausta.

Trulliperinne on tullut meille Ruotsista. Sana trulli tulee ruotsin kielen sanasta troll, joka tarkoittaa peikkoa ja nykyisin myös noitaa. Trullit olivat alunperin syrjäytyneitä vanhoja naisia, jotka kulkivat pitkäperjantain ja pääsiäislauantain välisenä yönä leikkaamassa eläimiltä karvoja tai nahanpalasia, jotta saisivat naapuritalon onnen itselleen. Jumalan suojelevan vaikutuksen ajateltiin olevan juuri tuona yönä kaikkein heikoin Jeesuksen kuoleman vuoksi. Länsi-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla virpomispäivä onkin perinteisesti ollut pääsiäislauantai.

Länsimaisessa kulttuurissa musta on surun, onnettomuuden ja paholaisen väri. Mustan kissan näkemisen on uskottu tuottavan huonoa onnea. Muinaisessa Egyptissa kissoja arvostettiin ja niiden uskottiin tuottavan hyvää onnea. Kuun jumalatar oli kissajumala Bastet.


Työskentely:

• Tehkää koristeita, joita lapset liittävät pääsiäiseen, kuten luudalla lentäviä noitia, mustia kissoja ja virpomisoksia, tai lasten perheiden omiin perinteisiin liittyvillä asioilla. Koristelkaa luokka näillä koristeilla.
• Jutelkaa siitä, mistä nämä perinteet tulevat ja mitä ne merkitsevät. 
• Edellä esitellyt kulttuuriset perinteet heijastelevat sekä surua että toivoa. Jutelkaa siitä, mitkä asiat voivat tuoda surua ihmisille. Entä mitä hyviä asioita voi toivoa toiselle tai itselle? 
• Kirjoittakaa sekä surullisia että hyvää tekeviä asioita lapuille ja liittäkää ne kuvien joukkoon, ruohon sekaan tai vitsoihin. Miettikää myös sitä, voiko joku asia olla toiselle ilon aihe ja toiselle surun aihe.  

Hiljaisella viikolla (15.-21.4)

Pääsiäsimunat, puput ja tiput

Kananmunat ovat monissa kulttuureissa elämän, syntymän ja hedelmällisyyden symboleja: munan sisällä on uuden elämän alku. Kristityille pääsiäismuna on ylösnousemuksen symboli. Legendan mukaan Jeesuksen ystävä Maria Magdaleena vei Rooman keisari Tiberiukselle ensimmäisen punaiseksi värjätyn pääsiäismunan ja kertoi Jeesuksen nousseen kuolleista. Nykyisin tutuimpia pääsiäismunia ovat suklaamunat. Sen sisällä oleva yllätys viittaa yllätykseen, jonka naiset kokivat Jeesuksen haudalla huomatessaan, että hauta onkin tyhjä. Myös munankuoren läpi murtautuva tipu kuvaa uutta elämää.

Pääsiäispupujen taustalla saattaa olla muinainen mesopotamialainen taru, jonka mukaan taivaalta putosi kevätpäivän tasauksen aikaan suuri hopeinen muna. Munan sisältä kuoriutui Ishtar -jumalatar, jonka uskottiin ottavan Ostara -juhlan aattona jäniksen hahmon ja munivan värillisiä munia.


Työskentely:

• Koristelkaa luokkahuonetta pääsiäismunilla, pupuilla ja tipuilla. Kirjoittakaa niiden yhteyteen asioita, jotka ovat teidän mielestänne kivoja yllätyksiä elämässä. 
• Vertailkaa ajatuksianne ja pohtikaa, millaisista ja miten erilaisista yllätyksistä eri ihmiset pitävät. 
• Jos haluatte leikkiä kiirastorstaina munataistelu -leikkiä, käyttäkää tässä keitettyjä kananmunia, joita voitte hyödyntää leikissä myöhemmin.

Kiirastorstaina (18.4.)

Kiirastorstai -nimen alku, kiiras (ruotsiksi skära) merkitsee puhdistautumista. Kansanuskomuksissa kiira on on ollut pahan henkiolento, jota on pääsiäisenä ajettu pihasta kolistelemalla lehmänkelloja tai polttamalla tulia. Näin uskottiin myös käärmeiden pysyvän poissa pihasta kesällä. Käärme on Raamatustakin tuttu pahan vertauskuva. Pääsiäissiivous tehtiin yleensä juuri kiirastorstaina. Katolisessa kirkossa kiirastorstai on ollut myös henkisen puhdistautumisen päivä. Silloin käydään ripittäytymässä eli tunnustamassa synnit eli pahat teot ja ajatukset papille. Kristinuskossa kiirastorstai on myös päivä, jolloin Jeesus nautti viimeisen aterian opetuslastensa kanssa ennen kuolemaansa.

Riippumatta kulttuurista ja uskonnosta juhlaan on tapana valmistautua siivoamalla ja juhlissa yleensä syödään yhdessä. Kaikille pääsiäislomaan ei liity erityistä juhlaa, mutta luokassa voidaan yhdessä juhlistaa loman alkua. Yhteinen juhla ja yhteinen ateria vahvistavat yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Työskentely:

• Siivotkaa yhdessä luokka siistiksi.
• Ihailkaa siistiä ja kauniiksi koristeltua luokkaanne. Jokainen voi valita kohdan tai koristeen, josta pitää eniten ja voitte jakaa ajatuksia niistä. 
• Pitäkää juhlat. Voitte itse miettiä mitä juhlissa tehdään ja syödään. 

Taistelevat kananmunat

Taistelevat kananmunat on takuuvarmasti hauska leikki. Jokainen ottaa maalaamansa keitetyn kananmunan. Oppilaat jaetaan pareiksi. Opettajan merkistä parit lyövät keitetyt munansa vastakkain. Se, kumman muna säilyy ehjänä, pääsee jatkoon. Kaksintaisteluja jatketaan kunnes jäljellä on vain yksi muna.

Tämän kirjoituksen lähteenä on käytetty teosta Reinikainen, Satu (2012) Ihme Pääsiäinen. Helsinki: Lasten Keskus

Lisää pääsiäisaiheisia työskentelyjä uskontotunneilla toteutettavaksi materiaalipankissamme.


Iloista pääsiäisen aikaa toivottaa

Essi Ikonen
kouluttaja
Uskonnonopetus.fi

Joulukalenteri kouluun - Merkityksiä metsästämässä osa II: Lahja

Miltä tuntuisi antaa tai saada aineeton lahja?

Joulun alla pimeä maamme pukeutuu valoon ja lahjoihin. Tästä blogipostauksesta löydät pedagogisen polun lahjan merkityksiä tutkailevaan työskentelyyn, saat tietoa lahjojen jakamisen kulttuurihistoriasta ja pääset harjoittelemaan oppilaiden kanssa hyvän tekemistä. 


Tämän vuoden joulukalenteristamme löydät vinkkejä ympäristönlukutaidon edistämiseen valoon ja lahjoihin liittyviä merkityksiä tutkien. Julkaisemme joulun alla kaksi blogitekstiä, joista tämä on toinen.

Vaihe I: Sähkötä hyvä toivotus - aineeton lahja

Hieman muunneltuna kirjasta Polkuja rauhoittumiseen s.60

Aloitetaan nousemalla seisomaan ja taputtelemalla hellästi keho hereille käymällä se kokonaan läpi. Taputellaan itseämme kevyesti päästä niskaan ja hartioihin, edelleen käsivarsien, kylkien ja vatsan kautta varpaisiin saakka. Seistään piirissä ja otetaan vieruskavereita käsistä kiinni. Yksi osallistuja miettii, mitä hyvää tahtoisi toivottaa kaikille ryhmän jäsenille juuri tällä hetkellä, tänään tässä ja nyt. Hän sanoo toivotuksensa ääneen ja puristaa samalla toista vieruskaveria kädestä. Puristus on äänetön viesti, joka siirtyy osallistujalta toiselle koko piirin läpi. Se on merkki toivotuksesta, jonka koko ryhmä jakaa yhdessä, aineeton lahja.

Hyvän toivotuksen kierrettyä piirin ympäri seuraava tai joku muu ryhmässä saa sanoa oman toivotuksensa. Ryhmän koosta riippuen kaikki tai osa lähettävät oman toivotuksensa. Hyviä toivotuksia voivat olla esimerkiksi lepo, ilo, rohkeus, itseluottamus, rauha, sovinto, kunnioitus tai oikeudenmukaisuus. Se voi olla myös toivotus hyvälle lomalle, ennen joululomaa tai toive siitä, että toisten jokin toive toteutuu joululomalla. Harjoitusta voi jatkaa vaikka seuraavan tunnin alussa tai toisena päivänä, jotta kaikki saavat halutessaan toivottaa jotain ryhmälle.

Jutelkaa hetki:

Miltä tuntui saada tällainen aineeton lahja?

Onko se yhtä todellinen, kuin aineellinen lahja?

Vaihe II: Missä lahjoja annetaan ja miksi?

Pareittain tai pienissä ryhmissä:

Miltä (aineellinen) lahja yleensä näyttää?

Millaisia erilaisia lahjoja 

olette viime päivinä nähneet ja missä? 

Miksihän ne ovat siellä?

Milloin annetaan lahjoja? Miksi?

Miksi jouluna annetaan lahjoja?
Minkälaiset lahjat ovat hyviä lahjoja?

Monissa uskonnoissa on ainakin yksi vuosijuhla johon liittyy lahjojen jakamista. Diwalina hindulaisuudessa ajatellaan hyvinvoinnin ja onnen jumalatar Lakshmin liikkuvan maan päällä. Diwalin toisena päivänä hindulaiset viettävät pikkudiwalia, jolloin tavataan ystäviä ja voidaan antaa lahjoja. Islamilaisessa perinteessä  Ramadanin päätösjuhlaan Id al fitriin liittyy lahjojen antamista etenkin lapsille.

Kristillisessä perinteessä joulua vietetään Jeesuksen syntymän muistoksi ja läheisille annetut lahjat muistuttavat Jeesuksen lahjasta meille: kristityt uskovat, että Jeesus on kuolemallaan lunastanut kaikille ihmisille ikuisen elämän. Emme voi antaa vastalahjaa, mutta voimme jakaa saamaamme hyvää eteenpäin muistamalla läheisiämme ja niitä, jotka tarvitsevat apua. Monet uskonnottomatkin viettävät joulua antaen lahjoja toisilleen, vaikka heille joulun merkitys ei ole kristillinen.

Lahjoja jakavan joulupukin historia juontuu myös kristilliseen perinteeseen. Joulupukin hahmon taustalla on 300 -luvulla elänyt kreikkalainen piispa Pyhä Nikolaus, joka oli tunnettu hyväntekijä. Hän jakoi salaa rahalahjoja köyhille. Ihmiset jatkoivat hänen kuolemansa jälkeen lahjojen antamista toisilleen. Roomalais-katolinen kirkko nimitti Nikolauksen pyhimykseksi. Pyhästä Nikolauksesta tulee joulupukin englanninkielinen nimi Santa Claus.

Vaihe III: Lahja kristillisessä kulttuuriympäristössä

Luterilaisessa kirkossa voi löytää jonkinlaisen symbolin jouluna muistuttamassa meitä Jumalalta

saadusta lahjasta. Se voi olla maalaus Jeesuksesta, joka on aina kirkossa tai seimiasetelma, jota ei muina vuodenaikoina kirkosta tai sen lähettyviltä löydä. Luterilaisessa kirkossa on myös toinen lahjaan liittyvä elementti, joka on kolehtihaavi. Jumalanpalveluksessa kerätään kolehti johonkin ennalta nimettyyn kohteeseen, johon jokainen voi antaa haluamansa summan. Suomalaisten kaupunkien kaduilla voi nähdä pelastusarmeijan joulupatoja, joilla kerätään rahaa heikompiosaisten auttamiseksi. 

Vaihe IV: Vaihtoehtoisia työskentelyideoita 

• Tutustukaa pareittain tai yksin erilaisiin kuviin kirkkotilasta verkossa, Tutki tilaa -materiaalin interaktiiviseen kuvaan Lahden ristinkirkosta tai Tampereen tuomiokirkkoon verkossa. Omasta lähikirkostakin voi löytyä kuvia verkosta tai sinne voi vaikka mennä vierailemaan.
• Etsikää kuvasta symboleita Jeesuksesta ja tutkikaa, näkyisikö kuvissa myös kolehtihaavia tai ehkä jopa seimiasetelmaa. Jos teitä kiinnostaa, voitte mobiililaitteisiin ladatulla maksuttomalla Zappar -sovelluksella skannata kolehtihaavin kuvan ja kuunnella ja katsoa mitä sisältöä kortista aukeaa.
• Pohtikaa, miltä tuntuisi antaa omastaan ja mitä haluaisi kovasti antaa jollekin läheiselle
• Miettikää, miltä tuntuisi saada Aineeton lahja, toisenlainen lahja ja miksi joku toivoo konkreettisen lahjan sijaan itselle jotain tällaista toiselle.
• Ideoikaa luokan kanssa yhdessä miten voisitte ilahduttaa ihmisiä lähellä tai kaukana aineettomalla tai aineellisella lahjalla ja toteuttakaa ainakin jokin ideoista. 

 Kenelle voisin itse antaa lahjan?
Millaisen lahjan antaisin?
Entä jos tekisimme lahjan yhdessä, millainen se olisi?

Vinkkilinkit:

• Ideoikaa yhdessä tai yksin aineettoman lahjan lahjakortteja läheisille tällä valmiilla pohjalla. 
• Valmistakaa omia yksilöllisiä lahjakortteja askarrellen tai Canva.com -sivuston valmiita pohjia hyödyntäen. (Marketing materials > Gift certificates)
• Monistepohja kolehtihaavikuviin, joita oppilaat voivat skannata mobiililaitteisiin ladatulla maksuttomalla zappar -sovelluksella.
• Juolukalenterimme I osa: Valo
• Ympäristönlukutaitoa edistävä koko Tutki tilaa  -materiaali maksutta verkossa 
• Maksuton Tutki tilaa -koulutuskiertue jatkuu keväällä 2019 

Hyvää joulun odotusta ja rauhallista joulua toivottaen,
kouluttajat Essi ja Salla,
uskonnonopetus.fi