Laskiainen - lumella tai ilman

Laskiaisena lasketaan mäkeä ja laskeudutaan paastoon 

Laskiaisblogissamme tänä vuonna kaksi työskentelyä: voit valita joko laskiaisperinteisiin liittyvän laskiaiskertomuksen ja -bingon tai luokan yhteisen ekopaastotyöskentelyn. Tai valitse vaikka molemmat! Laskiaisvinkkejä myös Pinterest-sivullamme.

Kuva: Mari Huotari / uskonnonopetus.fi

Laskiainen on varsin vanha juttu. Laskiaisesta alkanutta kevätpaastoa on vietetty 1400 vuoden ajan, jo 600-luvulta saakka. Katolisen kirkon aikana keskiajalla joulu päättyi Nuutin päivään, josta alkoi pitkä pyhätön kausi eli härkäviikot. Härkäviikot puolestaan lopetti laskiainen, joka merkitsi paaston alkamista. Keskiajalla laskiaisesta muodostui varsin riehakas karnevaali, jolloin herkuteltiin lihalla ja herkuilla. Karnevaalin jälkeen oli aika aloittaa paasto eli sanoa lihalle ja herkuille jäähyväiset seitsemäksi viikoksi pääsiäiseen saakka. Reformaation myötä Suomen kirkosta tuli luterilainen, eivätkä kevätpääston määräykset enää koskeneet luterilaisia. Laskiaisen vietto jäi.

Paaston aika alkaa laskiaisesta, tarkkaan ottaen laskiaistiistain jälkeisestä keskiviikosta jota kutsutaan tuhkakeskiviikoksi. Tuhkakeskiviikon perinne on ollut kirkossa käynti ja tuhkaristin piirtäminen otsaan katumuksen merkiksi. Tänä vuonna laskiainen on vasta helmikuun lopulla, 28.2.

Paaston aikana on ollut myös tapana rauhoittua odottamaan tulevaa pääsiäistä. Rauhoittuminen ja kohtuullisuus ovat tarpeen myös nykyajan elämässä. Paastoperinnettä on elvytetty myös luterilaisessa kirkossa. Esimerkiksi ekopaasto kutsuu miettimään omia kulutusvalintoja ja ympäristöä pääsiäistä edeltävän paaston ajan.

Suomessa laskiaisena saatetaan edelleen syödä rasvaisia ruokia, kuten lihalla höystettyä hernekeittoa eli rokkaa ja kermavaahdolla sekä hillolla tai mantelimassalla täytettyjä laskiaispullia. Laskiaistiistaina Suomessa on perinteisesti "laskeuduttu paastoon" laskemalla mäkeä pulkalla tai suksilla. Laskiaisen vietto ei kuitenkaan riipu siitä, onko maassa lunta!

Bingo laskiaisen sanoista

Sananselitysbingo on hauska tapa tukea oppilaiden käsitteellisen ajattelun kehittymistä. Edellisen lukutekstin pohjalta voi tehdä luokassa bingon.

1. Luetaan teksti lukupareissa tai kuunnellaan teksti opettajan lukemana.
2. Parit kirjoittavat vihjeiden sanat bingoruudukkoon vapaavalintaisessa järjestyksessä.
3. Oppilaat saavat hetken aikaa painaa sanoja mieleensä. Sitten lukupaperit otetaan pois.
4. Opettaja lukee vihjeet.
5. Pari, jonka bingorivi tulee ensimmäisenä täyteen, huutaa bingo.
6. Tarkistetaan, ovatko bingon saajat muistaneet sanojen merkitykset oikein.
7. Bingoa voidaan jatkaa kunnes kaikki parit ovat saaneet bingon. Niin kaikki sanat tulee käytyä vielä merkityksineen läpi.

Helpotettu versio: oppilaat piirtävät tai kirjoittavat sanat ruudukkoon. Sanoja luetaan ääneen satunnaisessa järjestyksessä.

Teksti, vihjeet ja bingoruudukko erillisenä tiedostona (linkki)

Luokan yhteinen ekopaasto

1. Miettikää mistä asioista voisitte luopua paastokauden ajaksi jotta ympäristö (luonto tai muut ihmiset) voisi paremmin.
2. Kirjoittakaa kaikki ehdotukset yhteiselle listalle.
3. Laittakaa lista sekä tyhjä julistepaperi luokan seinälle paaston ajaksi. Julistepaperi voidaan otsikoida esim. Meidän luokan ekopaasto.
4. Leikatkaa kuppiin tyhjiä paperilappuja (sellaisia mihin mahtuu kirjoittamaan yhden asian listalta). 5. Oppilaat valitsevat listalta paastoteon ja kun ovat täyttäneet sen, täyttävät lapun ja liimaavat sen julisteeseen. Listaa voi myös täydentää uusien asioiden tullessa mieleen.
6. Ennen pääsiäistä työ puretaan ja pidetään juhlat. Voitte asettaa jonkin tavoitteen lappujen määrälle ja sopia siitä miten tavoitteen saavuttamista juhlistetaan.
7. Paaston purku: jaotellaan lappuset siten että samat sisällöt samaan pinoon. Katsotaan mitä asioita on tehty paljon ja mitä vähän.
Keskustellaan: miltä tuntui luopua asioista? huomasitteko että teoillanne oli jotain vaikutusta omaan ajatteluunne tai ympäristöön?

j.k. Lue lisää mm. karnevaaleista ja lihan jäähyväisistä viime vuoden blogipostauksestamme Laskiaisesta se alkaa...

Tunnetaidot dialogin välineenä

Tässä kirjoitussarjassa julkaistaan kirjoituksia dialogisuudesta ja dialogitaidoista sekä työskentelyvinkkejä näiden edistämiseksi opetuksessa.

GIF: Mari Huotari / uskonnonopetus.fi

"Naapurimme rakennetaan koirapuisto."
"Rehtori pyysi minut luokseen käymään."
"Minut on valittu vetämään tämän lukuvuoden joulujuhlatoimikuntaa."

Mikä oli ensimmäinen reaktiosi näihin lauseisiin? Ihmisellä on luontainen tapa luokitella ärsykkeet lähestyttäviin ja vältettäviin. Omien välittömien tunnereaktioiden tunnistaminen on osa dialogitaitoja, joiden edistämiseen opetuksessa Dialogitaitaja-materiaali tähtää.


Dialogitaitoja ovat muun muassa vuorovaikutus- ja tunnetaidot, joista Ulla Klemola ja Marja Kokkonen ovat kirjoittaneet Dialogitaitaja-teokseen.Tunnetaidot edistävät yksilön tunne-elämän lisäksi vuorovaikutustilanteissa toimimista. Dialogia käydessä tunteita herää usein silloin, kun ihminen kuulee omista mielipiteistään poikkeavia näkemyksiä, kokee omat näkökantansa kyseenalaistetuksi ja joutuu perustelemaan tai pohtimaan omia kantojaan. Uskonnosta ja katsomuksista keskusteleminen herättää voimakkaita tunnereaktioita niin koulussa kuin vapaa-ajallakin. 

Oman välittömän reaktion tunnistaminen ja pieni tilannearvio ennen reagointia parantaa vuorovaikutustilanteita. Omia tunteita ei tarvitse häpeillä, sillä omien tunteiden tunnistaminen ja ilmaiseminen minäviestein myös lisää kohtaamisen avoimuutta ja ehkäisee väärinymmärryksiä. Tärkeää on kuitenkin myös kyetä kuuntelemaan toista osapuolta ja tunnistaa hänen tunnetilojaan. Omien tunteiden säätely auttaa mahdollistaa dialogin kannalta välttämättömän itsestän ja toisesta välittämisen ja huolehtimisen ilmapiirin säilymisen.

Harjoitelkaa välittömien tunteiden ilmaisua ja harkintaa dialogitilanteissa  Rohkaisevan kysymisen korttien ja Esimerkkilauseiden avulla. Kortteja voi katsomusaineiden tunneilla soveltaa esimerkiksi maailmanuskontojen, Raamatun ja etiikan käsittelyyn.


Entä jos vuorovaikutustilanteessa tulee ristiriitoja, jolloin tulee loukanneeksi toista tai kokee toisen sanoman asian loukkaavaksi? Ristiriitatilanteiden käsittelyä ja ratkomista voi harjoitella Dialogikorttien avulla. Käyttäkää valmiita Auts! Hups! Häh? -kysymyksiä tai keksikää omia. Pysäyttäkää tilanne sopivalla kortilla.Varsinkin vanhempien oppilaiden kanssa työskentelyä voi purkaa osiin sitä taustoittavien Dialogipolun ja Tienviittojen avulla.




 Terveisin,

Mari Huotari & Essi Ikonen,
Agricolan uskonnonpedagogiset kouluttajat








Katso Marja Kokkosen ajatuksia siitä, miten tunnetaitoja opitaan videopankissamme.

Lue lisää:

Materiaaleihimme Pearltrees-galleriassamme.

Tunnekortit eri tunteisiin Erilaista ussaa! -materiaalistamme. 


Ulla Klemola ja Marja Kokkonen: Tunne- ja vuorovaikutustaidot dialogin rakennusaineina 
Teoksesta Essi Ikonen ja Salla Vainio (toim.) Dialogitaitaja. Agricola 2016.
  

 -------------------------------------------------------------------------------------------------------

Jokaisessa oppilaassa ja kollegassa on jotain hyvää - ideoita vertaisarviointiin

Minulle opettajan työssä kaikkein vastenmielisin osuus on arviointi. Järjestää oppilaat sen mukaan mitä he osaavat ja antaa siitä numero. Luokitella oppilaita koko ajan tietoisena siitä että arviointini ei tule koskaan olemaan täysin oikeudenmukaista ja että ne kriteerit joilla arvioin, eivät koskaan mittaa  oppilaan koko osaamista.

Uudessa opetussuunnitelmassa huomioidaan entistä paremmin monipuolisten arviointapojen merkitys. Itse- ja vertaisarvioinnin merkitys kasvaa ja opettajia kannustetaan tarjoamaan mahdollisuuksia osoittaa omaa osaamista entistä monipuolisemmin. Tämä on hyvä suuntaus, joka saattaa aiheuttaa uudistushikeä mutta myös uudistusiloa. 

Ohessa on esitelty yksi idea, jonka avulla arviointia ja palautteenantoa voi toteuttaa hauskasti ja taitolähtöisesti.Tähtimerkkien avulla itse -ja vertaisarvioinnin antamiseen on mahdollista yhdistää mm. ajattelun- ja oppimaan oppimisen taitoja, harjoitella tunnistamaan omia ja muiden vahvuuksia sekä luoda mukavaa ja oppimissuuntautunutta ilmapiiriä. 

Erilaista ussaa! -hankkeessa eräs vitosluokkalaisten ryhmä pääsi testaamaan arviointivälineitä. Heidän tehtävänään oli tehdä juliste Laupias samarialainen kertomuksesta annettujen ohjeiden mukaan. 

Ryhmä arvioi ryhmätöitään ja ryhmätyötaitojaan lomakkeella, jossa oli kolme arvioitavaa teemaa liittyen ryhmätyön tehtävänantoon ja lisäksi yksi kohta liittyen yhteiseen työskentelyyn, Tehtävänannossa oli tavoiteltu tunne- ja vuorovaikutustaitojen harjoittelemista, joten niihin kiinnitettiin huomiota myös arvioinnissa.

Töiden valmistuttua oppilaat esittelivät työnsä toisilleen ja muut ryhmät saivat jakaa heille hopearahoja sen mukaan missä he arvelivat ryhmän onnistuneen parhaiten työssään. Vertailu kohdistui siis ryhmän onnistumiseen suhteessa tavoitteisiin, ei siihen miten he ovat pärjänneet suhteessa muihin ryhmiin. Tämä on tärkeää, sillä näin kilpailuasetelma oppilaiden välillä ei korostu vaan jokainen saa positiivista palautetta.

Lisäksi oppilaat saivat jakaa toisilleen tähtimerkit sen mukaan missä kukin oli heidän mielestään onnistunut sillä kerralla parhaiten. Tähtimerkkien määrä oli rajattu neljään ryhmätyössä keskeiseen taitoon. 

Arviointilomake esiteltiin oppilaille ennen työhön ryhtymistä. Ajatuksena oli, että oppilaat suuntaavat työskentelyään tavoitteiden mukaiseksi. Näin myös tapahtui: osa oppilaista toimi tavoitteellisesti saadakseen tietyn poletin työlleen. Hämmästelimme esimerkiksi opettajan kanssa sitä, miksi eräs tyttö kertoi työn esittelyssä itselleen epätyypillisen vitsin, kunnes ymmärsimme että hän oli tavoitellut ryhmälleen polettia "hauska". Vertaisarviointi voi siis kannustaa oppilaita myös kokeilemaan jotain itselle uutta asiaa, jota ei ehkä muuten tulisi ajatelleeksi.

Oppilaat olivat myös kovasti innoissaan hopearahojen jakamisesta ja heille oli selkeästi merkityksellistä se, mitä rahoja ja tähtiä he saivat tovereiltaan, sekä se, että jako tapahtui oikeudenmukaisesti.

Minua ilahdutti se, että muutama oppilas, joka harvoin sai positiivista palautetta tovereiltaan, onnistui tässä työskentelyssä saamaan yllättävää arvostusta sekä opettajalta että tovereiltaan kiinnittämällä tovereidensa huomion siihen, että rahoja ei voi jakaa miten vain vaan täytyy miettiä miten ryhmä saavutti kuvatut tavoitteet. 

Essin vinkit hopearahojen ja tähtimerkkien käyttöön:

Opettajalle
· Oppilaiden vahvuuksien ja onnistumisten huomiointiin
· Työtovereiden ilahduttamiseen: sujauta tähtimerkkejä vaikkapa työtoverien lokeroihin

Oppilaille
· Omien onnistumisten ja vahvuuksien hahmottamiseen
· Vertaisarviointiin ja positiivisen palautteenannon harjoitteluun
· Erilaisten roolien harjoitteluun esimerkiksi ryhmätöiden aikana.

Miksi?
· Kun merkkejä jaetaan tavoitteellisesti oppilaan ajattelun ja oppimaanoppimisen taidot kehittyvät
· Kun kaikki jakavat toisilleen positiivista palautetta ryhmähenki paranee

Huomaa

Ennen kuin otat merkit käyttöön, kannattaa miettiä tapauskohtaisesti mitä haluat niillä saavutta ja mitä haluat oppilaiden harjoittelevan. Näistä tavoitteista voi tehdä arviointilomakkeen, jolloin tavoite kirkastuu paremmin sekä itselle että oppilaalle. Samalla huomaan myös sen, onko tavoite riittävän maltillinen jotta oppilaiden on mahdollista jäsentyneesti arvioida omaa ja muiden osaamista. Eli arvioitavia kohtia ei saa olla liikaa. 

Iloa arviointiin toivottelee 

Essi Ikonen

Agricolan uskonnonpedagoginen kouluttaja


Lataa hopearahoja ja tähtimerkkejä itsellesi arvioinnin ja palautteenannon tueksi.

Tule tutustumaan tähtimerkkeihin Educa -osastollemme 6 g 79  ja tee itsellesi tai kaverillesi siellä tähtirintanappi!

Lue lisäideoita ajattelun- ja oppimaan oppimisen taitojen kehittämiseen.