Joulupuu on rakennettu

kuva:wikimedia

Joulusarjassamme tänä vuonna kuunnellaan jouluisia tarinoita, kurkistetaan joulun symboliikan juurille ja tehdään jouluisia hyvän mielen askarteluja. Joulusarjan teemat: 15.11. hyvän mielen adventtikalenteri, 22.11. jouluevankeliumi eläinten näkökulmasta ja 29.11. joulukuusen koristeiden askartelua.
  


Joulupuu on rakennettu, on yksi kaikkein tutuimpia joululaulujamme. Laulun pohjalla on suomalainen kansansävelmä v. 1876, johon G. O. Schöneman kirjoitti sanat. 

Kuusen koristeiden symboliikkaa

Kuva: Mari Huotari / uskonnonopetus.fi

Aluksi joulukuusi koristi koteja sellaisenaan, mutta pian se alkoi saada oksilleen erilaisia koristeita. Varhaisimpia joulukuusen koristeita olivat omenat, piparkakut, paperikaramellit, ja latvaan laitettu tähti. Itse valmistetut olkikoristeet olivat myös yleisiä. Useimmilla perinteisillä kuusen koristeilla on taustallaan kristillinen symboliikka. Omenat ja myöhemmin pallot kuvaavat hyvän- ja pahantiedon puun hedelmiä, olkikoristeet Jeesuksen seimen olkia ja tähti latvassa Betlehemin tähteä. Kuusen hopeiset nauhat loistavat tähden valoa ja perinteinen lippunauha muistuttaa, että Jeesus on syntynyt kaikkien kansojen vapahtajaksi. Joulukuusi itsessään symbolisoi ikivihreine oksineen paratiisin puuta.

  

Legenda joulupuusta

Eräänä päivänä Isä Jumala kutsui luokseen neljä enkeliä. Enkelit olivat nimeltään Toivo, Ilo, Usko ja Rakkaus. ”Minulla on teille tärkeä tehtävä”, Isä Jumala sanoi enkeleille. ”Menkää maan päälle ja etsikää puu, joka sopii ihmisille joulupuuksi.”

Enkelit lähtivät matkaan. ”Millainen on hyvä joulupuu?” he pohtivat. ”Sen tulee pystyä tarjoamaan suojaa talven pakkasissa ja syksyn viimoissa linnuille ja metsän muille eläimille”, Rakkaus sanoi. ”Sen pitää jaksaa kantaa oksillaan kaikenlaista kaunista ja tuoda iloa jokaiseen kotiin, oli koti sitten köyhä maja tai loistava linna”, Ilo toivoi. ”Sen tulee säilyä vihreänä läpi vuoden. Sillä vihreä on toivon väri ja muistuttaa, että lopulta pimeys väistyy ja elämä voittaa”, Toivo sanoi. ”Mikä tärkeintä”, Usko sanoi, ”siinä täytyy olla jokin merkki, joka muistuttaa joulun lapsesta.”

Viimein enkelit lennähtivät maan päälle. Talvisessa metsässä oli hämärää. Pihlaja oli pudottanut kukkansa ja tilhet olivat syöneet sen marjat. Koivun runkoa tuskin erotti talven valkoisesta hangesta, sillä siinä ei ollut ainuttakaan vihreää tai keltaista lehteä. Haapa värisi kylmissään ja lehdistä paljaana koivun kyljessä.

Lopulta enkelit löysivät männyn, joka kantoi ylväänä vihreää viittaansa talvisessa metsässä. ”Tässä puussa on toivon väri”, Ilo sanoi. ”Ja vahvat oksat kantamaan kaikkea kaunista”, Toivo huomasi ja ehdotti: ”Valitaan mänty joulupuuksi!" Rakkaus ja Usko puistelivat päitään. ”Ei käy!” he sanoivat. ”Siinä ei ole Jeesuksen merkkiä”, Usko sanoi. ”Sen oksat ovat liian harvat ja ylhäällä, jotta se voisi tarjota pikkulinnuille suojaa talven viimoilta”, Rakkaus huomautti.

Enkelit jatkoivat etsimistään. Jonkun matkan päässä kasvoi toinen vihreä puu, kuusi. Sen oksat ylsivät maahan saakka ja muodostivat kuin pienen suojaisan majan ikivihreiden oksien ja rungon väliin. Vahvat oksat kantoivat väsymättöminä paksua lumitaakkaa. Usko meni lähemmäs puuta. ”Tämä kelpaa”, hän sanoi ja nosti kuusen oksan toisten enkelin nähtäväksi. Valkoista hankea vasten enkelit näkivät, kuinka kuusen oksan kärjet muodostivat ristin.

”Tässä on meille joulupuu!” enkelit iloitsivat. Jokainen enkeli antoi vasta valitulle joulupuulle lahjan. Usko koristeli kuusen oksat kynttilöillä, jotka loistivat kuin tähdet Betlehemin taivaalla jouluyönä. Toivo ripusti puun latvaan suuren tähden muistuttamaan siitä tähdestä, joka johdatti tietäjät Jeesus-lapsen luokse. Rakkaus asetti kuusen juurelle lahjoja, jotta ihmiset muistaisivat toisiaan rakkaudella. Ilo siunasi joulupuun, jotta se toisi joulun iloa jokaiseen kotiin.

Koristekaramelli-askartelu

Tarvikkeet: sakset, teippiä/liimaa, silkkipaperia, enkeli- tai jouluaiheisia kiiltokuvia tai lehdistä leikattuja pieniä kuvia, sanomalehtipaperia, erivärisiä puuvillalankoja.

Valmistus: Taittele sanomalehden suikaleista litteä paketti, joka on kooltaan 2,5 x 5 cm. Teippaa tai liimaa paketti kasaan. Leikkaa silkkipaperista noin 15 cm leveä pitkä suikale. Kiedo silkkipaperisuikaletta useita kerroksia paketin ympärille, niin että sanomalehti ei kuulla lävitse. Sido paketin päät puuvillalangalla. Liimaa silkkipaperikarkin päälle kiiltokuva tai lehdestä leikkaamasi jouluinen kuva. Hapsuta saksilla karkin päät. Halutessasi voit laittaa sisään myös oikeita, kovia karamelleja. Kiedo paperittomat karamellit ensin leivinpaperiin ja sitten vasta silkkipaperiin. Silkkipaperikarkit sopivat kuusenkoristeiksi, pakettien koristeiksi tai pieniksi joululahjoiksi sellaisinaan.

  

Askarrellaan makaronienkeleitä

Tarvikkeet: erilaisia makaroneja, spray-maaleja esim. kulta, hopea, valkoinen), liimaa. Sommitelkaa makaroneista enkeleitä. Liimatkaa sopivat siiviksi, ruumiiksi ja pääksi. Liimatkaa osat kiinni toisiinsa, kiinnittäkää kuivuneisiin enkeleihin ripustuslangat ja spayatkaa valmiit enkelit haluamanne värisiksi. Sprayaamisen voi tehdä myös ennen osien liimaamista. Tällöin esim. siivet ja ruumis voivat olla erivärisiä. Enkelit sopivat koristeeksi joulukkuuseen, paketin päälle tai joulukorttiin.

Jouluiloa toivottaa

Satu Reinikainen, Agricolan varhaiskasvatuksen kouluttaja

Lisää tietoa ja tarinoita adventinaikana ja jouluun löydät kirjasta Ihme joulu, Lasten keskus 2013

Aasilla kohti pääsiäistä

Tänä vuonna palmusunnuntai on 20.3, siis oikeastaan aika pian jo. 
Tässä blogikirjoituksessa on koottuna 

• tietoa palmusunnuntain vieton taustoista 
• leikkiohjeet hauskaan Kujakuiskaukseen, jonka avulla voi harjoitella hyvien sanojen sanomista toiselle ja
• virpomaoksien koristeluvinkkejä

Taustatietoa palmusunnuntaista

Palmusunnuntai on siitä hassu kirkollinen juhlapyhä, että sen aihe on sama kuin 1. adventtisunnuntaina. Molempien pyhien teksteissä puhutaan kirkossa siitä, kuinka Jeesus ratsastaa aasilla Jerusalemiin. Pääsiäisen alla tämä on osa monipolvista tapahtumaketjua ja ihan kronologisesti ajatellen paikallaankin. Näiden kahden kertomuksen ero löytyykin symbolisesta merkityksestä.

Jeesus ratsasti Jerusalemiin aasilla
ja ihmiset ottivat hänet vastaan kuin kuninkaan.
Kuva:  The bible revival/clipart

Molempien pyhien aiheena on kuninkaan tulon odotus. Adventtina odotettu kuningas on koko maailman valtias ja taivaan kuningas, jonka syntymäjuhlaa kristityt valmistautuvat viettämään.

Palmusunnuntaina puolestaan kristityt kautta maailman muistelevat pian kärsivää Messiasta ja ihmiskunnan pelastajaa, näin valmistaudutaan pääsiäisen tapahtumiin. 

Jeesuksen ratsastaminen aasilla kaupunkiin on ollut juutalaisille monella tavalla merkittävä, ja hämmentäväkin tapahtuma. Aasi tiedettiin odotetun Messiaan ratsuksi jo Vanhan testamentin teksteistä. Aasi oli tuon ajan ihmisille rauhan ratsu, toisin kuin hevonen, joka oli lähestulkoon pelottava ja toi ihmisten mieleen sodan ja väkivaltaiset vallan pitäjät.

Symboliikkaa ja sanojen taustaa

Kuva:Wikimedia

Aasi esiintyy jo 300-luvulla yleistyneissä jouluseimikuvissa. Aasi symbolisoi nöyryyttä, lempeyttä ja rauhaa. Juutalaisille aasi on ollut hyvin vanha Messias-symboli, rauhan sanomaa tuovan hallitsijan ratsu.


Palmunoksa on voiton ja ikuisen elämän, kuolemattomuuden symboli. Joskus sitä pidetään myös kärsimyksen merkkinä.

Messias hebreaksi mashiach tarkoittaa voideltua. Juutalaisuuden mukaan messias on kuningas Daavidin sukua ja hän on kaikkien Israelin heimojen ja kansojen kuningas ja maailmanlaajuinen rauhan sanoman tuoja. Vanha testamentti sisältää lukuisia ennustuksia Messiaan tulosta. Ne juutalaiset, jotka eivät pidä Jeesusta Messiaana odottavat yhä tätä kirjoitusten lupaamaa Messiasta.

Hoosianna tulee hebrean kielestä ja tarkoittaa ”oi auta”, ”pelasta”. Se on alun perin ollut rukoushuudahdus, mutta Uuden testamentin aikaan oli tapana tervehtiä tällä tavalla kuningasta.

Virpominen tulee sanana meille venäjän kielen sanasta ”verba”, mikä merkitsee pajua. Virpomisen tapa on peräisin ortodoksisuudesta, missä on ollut tapana toivottaa sukulaisille ja lähimmille naapureille kaikkea hyvää, mitä Jumala voi antaa. Toivottaa siis siunausta. Virpomapalkka saatiin alun perin noutaa vasta viikon kuluttua, pääsiäisenä.

Trullit ja noidat ovat rantautuneet Suomeen Ruotsista. Sana trulli tuleekin ruotsin sanasta ”trull”. Muinoin trulleiksi kutsuttiin vanhoja syrjäytyneitä naisia, jotka kulkivat pitkäperjantain ja pääsiäislauantain välisenä yönä leikkaamassa naapureiden eläimiltä karvoja, jotta olisivat saaneet näiden karjaonnen itselleen. 

Kuiskausten kuja - työskentely

Mukavien asioiden sanominen toiselle on joskus hiukan vaikeaa. Positiivisen palautteen antamista voi harjoitella luokassa vaikkapa kujakuiskauksen avulla. Jutelkaa oppilaiden kanssa aluksi yhdessä minkälaiset asiat ovat mukavia. Kerro kujan säännöt, ennenkuin aloitatte leikin. 

1. Oppilaat asettuvat kahteen vastakkaiseen riviin seisomaan niin, että välistä mahtuu hyvin kävelemään. 
2. Yksi leikkijöistä valitaan vuorollaan kujan kulkijaksi. Hänen silmilleen sidotaan huivi ja hänet ohjataan kujan alkuun. 
3. Kulkija kävelee hitaasti rivien väliin jäävää kujaa pitkin. Kujan varrella seisovat kuiskaavat kulkijan kävellessä ohitse mukavia asioita hänestä. Kuiskattavien asioiden tulee olla lyhyitä, yhden tai kahden sanan pituisia, jotta kulkija ehtii kuulla ne kävellessään ohitse. 
4. Kulkijaa ei saa koskettaa. Kujan viimeinen pari pysäyttää lempeästi kulkijan. Jokainen halukas saa kulkea vuorollaan kujaa pitkin.

Voitte varioida kujakuiskausta ja liittää mukaan virpomaoksat. Muodostakaa kuja samalla tavalla, kuin yllä. Kulkijan astellessa kujaa pitkin kujan varrella seisovat koskettavatkin hellästi häntä olkapäihin tai selkään virpomaoksilla ja kuiskaukset ovatkin hyvien asioiden toivotuksia kulkijalle. Pitäkää huoli, että oksilla koskettaminen on lempeää ja että jokainen saa jälleen vuorollaan kulkea hyvien toivotusten kujaa pitkin.

Koristellaan virpomaoksia

Perinteinen ortodoksinen virpomaoksa on kolmihaarainen, jossa kukin haara kuvaa yhtä Jumalan persoonaa: Isää, Poikaa ja Pyhää Henkeä. Kaikki kolme haaraa tulee myös koristella samalla tavalla.

Kuva: Satu Reinikainen

1. Hauska tapa koristella oksia on sivellä oksat maitoliimalla ja pyöritellä sitten silkkipaperisilpussa tai rei´ittimestä kerätyssä paperisilpussa.

2. Askartelunorkoista saa kivoja perhosia oksiin, kun ensin taittelee norkosta perhosen keskiruumiin ja sitten liimaa silkkipaperista siivet.

3. Lehdistä leikatuista tai internetistä tulostetuista pääsiäisaiheisista kuvista saa kivoja roikkuvia koristeita, kun liimaa kuvat kartongista leikatuille, erivärisille munan muotoisille paloille ja kiinnittää niihin narun.

  

Mie se virvon viisahasti

taputtelen taitavasti

rikkahaksi rakkahaksi,

ison talon isännäksi,

viien piian pitäjäksi,

neljän lehmän kaitsijaksi!

Isännälle ihravatsa,

emännälle perä leveä,

veikolle hyvä hevonen,

tyttärelle punaiset posket!

- Vanha karjalainen virpoluku

 

Pääsiäinen saa sitten  omat vinkkinsä vielä
 ennen kuin palmusunnuntai on ohitse. 

 Mukavaa matkaa palmusunnuntain kautta kohti pääsiäistä! 

 

Satun vinkit:

• Palmusunnuntain kertomuksesta on tehty hauska pieni video Legoilla kuvittaen.
• Kujakuiskaus ja virpomaoksavinkit löytyvät myös kirjasta, Ihme pääsiäinen. Sieltä löydät paljon muitakin vinkkejä laskiaisesta aina helluntaihin, kesän korvalle saakka. Kirjassa on mm. ääneen luettavaksi tarkoitettuja kertomuksia, tietolaatikoita ja useita kopiovapaita värityskuvia jakson teemoihin.

Adventin aikaan

Adventtina aletaan valmistautua joulun aikaan. Oppilaiden kanssa voi tehdä yhdessä adventtikynttilöitä ja miettiä niihin liitettyjä merkityksiä.
Ohessa kerrotaan hieman adventin taustasta ja esitellään muutama työskentelytapa, joiden avulla voi yhdistää kädentaitoja, kulttuurintuntemusta ja vuorovaikutustaitoja.

Adventti

Sana adventti tulee latinasta (adventus Domini) ja tarkoittaa ”Herran saapumista tai tulemista”. Tutummassa merkityksessään adventilla tarkoitetaan neljää viikkoa, erityisesti neljää sunnuntaita ennen joulua. Adventin aika on valmistautumista jouluun ja suureen juhlaan. Läntisten kirkkojen, kuten Luterilaisen kirkon kirkkovuosi alkaa ensimmäisestä adventista.

 Adventtikynttilät

Adventtikynttilöiden käyttö tuli Suomeen 1900-luvun alkupuolella Ruotsista. Jokaisena adventtisunnuntaina sytytetään yksi kynttilä enemmän. Näin valon määrä kasvaa, mitä lähemmäs joulua tullaan. Kristityt ajattelevat että jouluna maailman valo, Jeesus, tulee ihmisten keskelle. Adventtikynttilät asetetaan niin että ensimmäisenä adventtina sytytetään vasemmanpuolimmainen kynttilä, seuraavana sunnuntaina seuraava kynttilä oikealle päin.

Jokaiselle adventtikynttilälle on annettu oma merkitys. Tämä pohjaa pohjoisamerikkalaiseen kirkolliseen perinteeseen. Kynttilät ovat


Toivon kynttilä (hope)

Rauhan kynttilä (peace)

Rakkauden kynttilä (love)

Ilon kynttilä (joy)

1. Adventti – Toivon kynttilä

Ensimmäisenä adventtina lauletaan virsikirjan ensimmäistä laulua, Hoosiannaa.
Laulu kertoo ”Daavidin pojasta”, Jeesuksesta. Ensimmäisenä adventtina virittäydytään joulun odotukseen ja toivoon. Pimeyteen syttyy ensin pieni valo, toivon kipinä. Jotain hyvää on tulossa, me käymme kohti suurta juhlaa toiveikkain ajatuksin. Toivo vie eteenpäin, saa uskomaan parempaan. Nyt on vielä pimeää, mutta valo lisääntyy koko ajan. Ensimmäistä adventtisunnuntaita sävyttää riemu ja liturginen väri on valkoinen.

Oppilaiden kanssa voidaan askarrella ensimmäinen adventtikynttilä ja kerätä kynttilän alle heidän ajatuksiaan:

Mitä toivot teidän luokallenne?

Mitä toivot jouluna?

Mitä toivot itsellesi? 

Askartelu
Tarvikkeet: ½ wc-paperirulla/oppilas, väripaperia, liimaa, tusseja ja sakset.
Kesto: 15 minuuttia

Ohjeet:

1. Leikataan wc-paperirulla puoliksi.

2. Päällystään puolikas rulla valkoisella tai värillisellä paperilla. Leikkaa paperista noin sentin reunoiltaan suurempi kuin rulla. Reunat taitetaan rullan sisäpuolelle ja liimaa laitetaan taitteisiin.

3. Liimataan kynttilä alustalle.

4. Leikataan kynttilään liekki keltaisesta kreppi- tai monistuspaperista. Piirretään lanka.

Erilaisia tapoja toteuttaa työskentely:

Oppilaat voivat nimetä kynttilän ja kertoa mitä ajatuksia teema tuo heidän mieleensä, valita väripaperin joka kuvaa heidän ajatuksiaan tai piirtää symboleita tai konkreettisia asioista, joita adventin teema heissä herättää.

Halutessasi voit toteuttaa työskentelyn myös valmiilla värityskuvalla (ylempi kuva) ja kuvissa näkyvät kehykset löydät täältä.

Adventtityöskentelyyn tarvittavat materiaalit sekä työskentelyn ohjeet monisteena

 2. Adventti – Rauhan kynttilä

Joulu on rauhan ja rauhoittumisen aikaa. Maailma kaipaa rauhaa, näinä päivinä rauhan teema tuntuu hyvin ajankohtaiselta. Kun sytytämme toisena adventtina kynttilän, toivomme maailmaan rauhaa ja väkivallan ja pelon loppumista. Adventti-kynttilä vie myös ajatuksemme ihmisen sisäiseen rauhaan ja rauhoittumiseen. Kynttilän liekki rauhoittaa levottoman mielen ja valmistaa meitä kohti joulun suurta juhlaa. Rauha voi merkitä myös sovinnon tekemistä niiden ihmisten kanssa, joiden kanssa on riitaa ja erimielisyyksiä. Jouluaattona julistetaan joulurauha:

(…) julistetaan siis täten yleinen joulurauha kehottamalla kaikkia tätä juhlaa asiaankuuluvalla hartaudella viettämään sekä muutoin hiljaisesti ja rauhallisesti käyttäytymään (…)

Luterilaisessa kirkossa toinen adventtisunnuntai julistaa Jeesuksen toista tulemista aikojen lopussa ja liturginen väri on violetti.

Oppilaiden kanssa voidaan askarrella toinen adventtikynttilä ja kerätä toisen kynttilän alle heidän ajatuksiaan:

Missä sinä rauhoitut?

Millaiset asioiden tekeminen rauhoittaa sinua?

Miten voisimme lisätä rauhaa luokassamme?

 3. Adventti – Rakkauden kynttilä

Rakkaus mielissämme yhdistyy helposti romanttiseen rakkauteen, rakkauden kynttilä voisi palaa romanttisen illallisen merkiksi pöydässä. Rakkautta on myös lapsen ja vanhempien välillä sekä hyvien ystävysten välillä. Jeesus opetti rakastamaan Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistä niin kuin itseäsi. Jeesus oli aikansa radikaali ajattelija ja käski rakastamaan myös vihollistaan. Ohjeena tähän hän kehotti tekemään muille ihmisille sellaisia tekoja, joita toivoisi itselleenkin tehtävän. Kristityille rakkauden kynttilän rakkaus on myös Jumalan rakkautta ihmisiä kohtaan. Jouluna monet kerääntyvät yhteen rakkaimpiensa, perheen, ystävien ja sukulaisten kanssa. Joulu on rakkauden juhla.

Luterilaisessa kirkossa kolmas adventtisunnuntai muistuttaa parannuksen saarnaajasta, Johannes Kastajasta, jota pidetään Jeesuksen tienraivaajana. Liturginen väri on violetti.

Oppilaiden kanssa voidaan askarrella kolmas adventtikynttilä ja kerätä toisen kynttilän alle heidän ajatuksiaan:

Millaisessa tilanteessa olet kokenut olevasi turvassa ja rakastettu?

Mikä on sinulle rakasta?

Miten voisit ilmaista toiselle, että hän on sinulle rakas ja tärkeä?

 4. Adventti – Ilon kynttilä

Neljäntenä adventtina on aika iloita sillä joulu, ilon juhla on jo aivan lähellä. Raamatun mukaan enkelit saapuivat ilmoittamaan suurta ilosanomaa paimenille: Vapahtaja on syntynyt. Ilo liittyy joulun tunnelmaan: lasten silmät loistavat kilpaa kuusen kynttilöiden kanssa, on aika kerääntyä yhteisen pöydän ääreen rakkaiden ihmisten kanssa. Joulu on myös ilahduttamisen aikaa: kuten Itämaan tietäjät toivat lahjoja pienelle Jeesus-lapselle, mekin haluamme ilahduttaa lähimpiämme, erityisesti lapsia pienillä lahjoilla. Voimme iloita yhdessä: joulu on täällä, odotus on päättänyt.

Luterilaisessa kirkossa neljäntenä adventtisunnuntaina muistetaan Mariaa, Jeesuksen äitiä. Liturginen väri on violetti.

Oppilaiden kanssa voidaan askarrella neljäs adventtikynttilä ja kerätä toisen kynttilän alle heidän ajatuksiaan:

Mikä saa sinut iloiseksi?

Mitkä asiat joulussa tuottavat sinulle iloa?

Miten voisit ilahduttaa jota kuta lähelläsi?

Laulut, joita voit hyödyntää adventin aikaan:

• Nyt sytytämme kynttilän (virsi 13) verkkovirsikirja
• Pieni liekki (youtube-video)
• Jo syttyy valot tuhannet (youtube-video, Jari Sillanpää)