Juhlitaan yhdessä!

Syksy hiipii pikkuhiljaa. Illat pimenevät ja sää viilenee, sekä luonto sekä ihmiset valmistatuvat tulevaan talvikauteen. Arki voi tuntua loputtoman pitkältä.  Onneksi meillä on juhlia! Juhlien yksi merkitys on katkaista arkista aherrusta, kerätä ihmisiä yhteen ja herättää perinteet tähän päivään. Tästä blogista löydät kivan tavan juhlia valoa koko luokan voimin. Samalla edistät katsomustietoista opetusta. 

Monet juhlista liittyvät vuodenkierron taitekohtiin. Syksyllä juhlitaan sadonkorjuuta ja kiitetään maan antimista, sytytetään valot, kynttilät ja lyhdyt kun luonto kääntyy kohti pimeämpää aikaa ja siirrytään ulkoa enemmän suojaan ja sisälle. On aikaa kertomuksille, jotka liittävät ihmisiä perheen, suvun ja kulttuurin pitkään historiaan.

On tärkeää huomioida erilaiset kulttuuri- ja katsomustaustat ja näihin perinteisiin liittyvät juhlat. Ne tekevät näkyväksi luokassa ja lähiyhteisössä olevia erilaisia katsomuksia ja nostavat esiin myös yhteisiä piirteitä - ihmiset ovat jo aikojen alusta kokoontuneet yhteen syömään, muistelemaan ja iloitsemaan. 

On hyvä muistaa, että kaikille juhlat eivät merkitse vain iloisia asioita. Juhliin voi liittyä huonoja muistoja, yksinäisyyttä, taloudellisia haasteita ja ristiriitoja. Koulussa vietettävät juhlat voivat luoda uutta yhteenkuuluvuuden tunnetta. Juhlat ovat tärkeitä kaikille, katsomustaustasta riippumatta. Siksi koulussa vietettävissä juhlissa on hyvä huomioida erilaiset taustat, myös uskonnottomat juhlaperinteet. Jokaiselle on tärkeää tuntea kuuluvansa joukkoon.  

Pedagoginen vinkki: Oma lyhty

Tavoite: Luova ajattelun, geometrisen hahmottamisen ja katsomustietoisuuden lisääminen

Aika: 10 minuuttia

Tarvikkeet: Sakset, yksi A4-paperi

1. Annetaan jokaiselle oppilaalle tai parille valkoinen tai värillinen A4-paperi. Myös ns. suttupaperit käyvät hyvin.

2. Ohjeistetaan leikkaamaan paperi lyhyen sivun mukaisiin ohuisiin suikaleisiin. Nopeiten tämä käy taittamalla paperi ensin kahtia, sitten kahtia jne.

3. Annetaan ohjeeksi tehdä suikaleista oma lyhyt tuomaan valoa pimeään. Työ voidaan toteuttaa yksilö- tai parityönä.

4. Otetaan kuva valmiista töistä tai käydään kiertämässä luokassa ja ihailemassa muiden lyhtyjä.

5. Kuvat voidaan koota kuvakollaasiksi sähköiselle alustalle tai luokan seinälle.

6. Keskustellaan valon merkityksestä ihmisille yleensä (jaksaminen, työn teon mahdollistuminen jne.) sekä eri katsomuksissa ja niiden juhlissa (esim. kristinuskon adventti ja joulun aika, hindujen diwali, juutalaisten hanukka). 

 

Diwali

Diyas-lyhtyjä

(Pohjois-Intia ja Nepali), toiselta nimeltään deepavali (Intia eteläosat), on yksi tunnetuimmista hindulaiseen perinteeseen liittyvä juhla. Sanatarkasti Diwali tarkoitaa "riviä sytytettyjä lamppuja" ja tämän vuoksi Diwali tunnetaan valon juhlana. Juhlan teemana on hyvän voitto pahasta sekä tiedon ja valon tulo ihmisille. Diwalia juhlitaan viisi päivää ja monille hinduille se on uuden vuoden alun juhla. Juhlaan liittyy jännittäviä kertomuksia Rama-jumalan seikkailuista. Myös erilaisilla lyhdyillä ja valoilla on tärkeä rooli juhlinnassa. Diwalina koteihin, kauppoihin ja kaduille ripustetaan pieniä diyas-lyhtyjä.

 

Lucian päivä

Kuva: Claudia Gründer, Wikimedia. CC BY-SA 3.0

Lucian päivää vietetään 13. joulukuuta erityisesti suomenruotsalaisilla alueilla. Lucia on valontuoja (lat. lux = valo), jolla on yllään valkoinen asu, punainen vyö ja kynttiläkruunu. Hän kantaa kädessään kynttilää ja vierailee mm. vanhusten ja sairaiden luona tuomassa iloa. Alunperin Lucia-kertomukset ovat peräsisin Italiasta. Hänen kerrotaan kuolleen martyyrinä 300 -luvulla. Hän on sokeiden ja näkövammaisten suojelupyhimys katolilaisessa perinteessä. 

 

 Joulu

Kuva: Myriams-Photos. Pixabay.

Joulua vietetään kristillisessä perinteessa Jeesuksen syntymäjuhlana. Kerrotaan, että Jeesus-lapsi syntyi
yöllä ja kirkas tähti johdatti hänen luokseen paimenia ja itämaan tietäjiä. Jeesus-lapsi tuo mukanaan valon ja pelastuksen. Kristillisessä perinteessä joulua edeltää kuukauden mittainen adventin aika. Sitä juhlitaan sytyttämällä jokaisena adventtisunnuntaina yksi kynttilä lisää. Kun kynttilöitä palaa neljä, on aika juhlia Jeesuksen syntymää, joulua.

 

 

Hanukka 

Kuva: Robert Couse-Baker, Pxhere.

 Hanukka on juutalaiseen perinteeseen liittyvä juhla, jota vietetään marras-tammikuun välillä. Kertomusten mukaan juutalaisten temppeli Jerusalemissa oli häpäisty kapinan aikana. Kun juutalaliset saivat temppelin takaisin, he halusivat sytyttää tulen kynttelikköön. He löysivät vain pienen määrän öljyä. Tapahtui kuitenkin ihme ja tuo pieni määrä öljyä riitti siihen, että temppelin kynttelikkö paloi kahdeksan päivää. Yhdeksänhaarainen kynttelikkö sytytetään tämän ihmeen muistoksi.
  

 

Pimenevään syksyyn liittyy muitakin juhlia, joissa muistetaan edesmenneitä sukupolvia ja vietetään aikaa yhdessä. Näistä voidaan mainita Pyhäinpäivä, kekri, Samhain ja Halloween. Oiva tietopaketti aiheesta löytyy Ylen sivuilta.

Koulutuksiin mukaan!

Mm. näistä teemoista kuulet lisää Katsomustietoinen?-koulutuksissa, jotka ovat 6.10 ja 29.10.2020 klo:12.30-16 verkossa. Mukana on jo mukava joukko, mutta mukaan mahtuu vielä!

 

Juhlakalenteri

www.juhlakalenteri.fi -sivuston kalenterista voit seurata mitä eri katsomusperinteiden juhlia eri kuukausina vietetään. Kalenterista löytyy perustietoa juhlista, kuvia ja pedagogisia vinkkejä.

Valoisaa syksyä toivottaen,

Raili Keränen-Pantsu

Uskonnonopetus.fi