maanantai 11. tammikuuta 2021

Kuvatyöskentelyjä katsomusten ja suomalaisen juhlakulttuurin käsittelyyn

 

Kuva: Myllykoski Piia 2017. Museovirasto. CC BY 4.0.



Mitä oheinen kuva sinussa herättää? Mihin asioihin sinun kokemusmaailmassasi se tarttuu? Miltä se tuntuu? 

Kuva on vahva viestinnän väline. Kuvat herättävät tunteita ja muokkaavat asenteita. Kuvien avulla voi rakentaa osallisuutta ja vahvistaa itseluottamusta tai sulkea ulos ja mitätöidä. 
 
Tästä blogista saat työskentelyvinkin katsomustietoiseen kuvien käyttöön. Tavoitteena on saada aikaan keskustelua katsomuksiin liittyvistä teemoista, pohtia miten kuvat välittävät arvoja ja uskomuksia sekä oppia huomaamaan, miten oma henkilöhistoria ja ympäröivästä kulttuurinen konteksti muokkaavat tulkintoja. Tehtävä liittyy tapakulttuuriin ja juhlaperinteisiin, joka on keskeinen teema sekä uskonnon että elämänkatsomustiedon opetussuunnitelmassa. Jos opetat jotain muuta kuin kristillistä uskontoa, voit halutessasi vaihtaa katsottavia kuvia. Kuvatyöskentely toimii myös muiden kuvien ja aiheiden kanssa.

Jos kiinnostuit teemasta, tervetuloa hakemaan lisää ideoita maksuttomasta Katsomustietoinen? -verkkokoulutuksestamme tiistaina 9.2. klo 12.30-16.
 
Mikään kuva ei itsessään ole opetukseen sopimaton, vaan kyse on siitä miten ja millaisessa kontekstissa kuvat esitetään ja miten niitä käsitellään. Jos emme koskaan näe kuvia, joihon voisimme samaistua tai jos vaikkapa uskonnollinen tai kulttuurinen taustamme tai seksuaalinen suuntautumisemme näyttäytyy ympäristön kuvissa voittopuolisesti negatiivisessa valossa, se vaikuttaa motivaatioomme ja itseluottamukseemme. Rikas ja monipuolinen kuvakulttuuri ja kuvien dialoginen lukeminen vahvistavat kaikkien osallisuutta ja kehittävät kriittistä kuvanlukutaitoa. 
 
Jotta kuvatyöskentely houkuttelisi itseilmaisuun ja erilaisiin näkökulmien esiin tuomiseen, on hyvä tarkastella ensin kuvaa ilman taustatietoa siitä. Tässä vaiheessa on tärkeää tehdä oppilaille selväksi, että oikeita tai vääriä vastauksia ei ole vaan tarkoitus on tutkia kuvaa ja sitä, mitä oppilaat siinä näkevät. Tämä jälkeen voidaan siirtyä tiedollisempaan tarkasteluun.  Opettajalla on hyvä olla perustieto kuvasta, esimerkiksi keitä kuvan henkilöt ovat, mitä kuvassa olevat esineet ovat, milloin kuva on otettu ja minkälaiseen tilanteeseen se liittyy. Tässä ohjeistuksessa on hieman taustatietoa joistakin kuviin liittyvistä teemoista.Työskentelyä voi ohjata muihinkin teemoihin.

Tehtävä: Juhlaperinteitä suomalaisissa kouluissa eri aikakausina
 
1. Tarkastellaan kuvaa ja sen herättämiä tulkintoja. Oheiset kysymykset liittyvät Visual Thinking Strategy -menetelmään. Niiden tarkoitus on pitää keskustelu kiinni kuvassa ja saada uusia näkökulmia siihen. Katsokaa kuvia ja pohtikaa seuraavia kysymyksiä:

a) Mitä kuvassa on?
b) Mikä kuvassa saa sinut sanomaan näin?
b) Mitä muuta kuvasta voi löytää?
 
2. Kiinnitetään kuva sen historialliseen ja katsomukselliseen kontekstiin. Tämä voi tapahtua siten, että opettaja kertoo kuvien taustoista, tai oppilaita voi ohjata itsenäiseen tiedon hakuun jostain heitä kiinnostavasta asiasta. Opettajan on hyvä kuitenkin kertoa ainakin se, mistä kuva on otettu. 
 
3. Ohjataan oppilaat tekemään jonkinlainen oma tuotos. Jos teette kuvallisia tuotoksia, voitte koota niistä näyttelyn. Näitä kuvia voidaan taas tarkastella käyttämällä kohdan 1. kysymyksiä. Usein oppilaat valitsevat jotain itselle läheisiä juhlia ja näin myös luokan erilaiset uskonnolliset ja kulttuuriset perinteet saavat tulla näkyväksi. Lapsen ja nuoren tulee kuitenkin voida itse valita, tuoko omaa taustaansa näkyväksi vai ei, tai jos tuo, niin miten paljon. Tämän takia on tärkeää pitää tuottamistehtävä riittävän avoimena ja kertoa oppilaille, että heidän työnsä tulevat näkyville yhteiseen näyttelyyn. Tässä muutama esimerkki mahdollisista tehtävistä.

 
Alakoulu
 
Alaluokat: Valitse joku juhla. Mitä asioita siihen kuuluu? Kysy läheisiltä aikuisilta miten heidän lapsuudessaan juhlaa on vietetty. Piirrä kuva tai kirjoita tarina.
Yläluokat: Valitse joku juhla. Etsi siitä siitä tietoa. Kysy myös läheisiltä aikuisilta, miten heidän lapsuudessaan juhlaa on vietetty. Mitä uskonnollisia elementtejä siihen on liittynyt? Tee joku tuotos, joka kertoo valitsemastasi juhlasta.  

Yläkoulu
 
Ota selvää itsenäisyyspäivään ja jouluun liittyvistä historiasta ja perinteistä. Valitse jokin teema, joka sinua kiinnostaa ja tee siitä jokin tuotos.    
 
Lukio
 
a) Suunnitelkaa kouluunne juhla, jossa erilaiset uskonnolliset ja ei-uskonnolliset perinteet saavat näkyä ja jossa kunnioitetaan osallistujien uskonnonvapautta. Seuraavat verkkosivut voivat olla avuksi:
 
Rissanen I. (2020) Monikatsomuksellisten koulujen juhlakulttuuri. Katsomukset.fi. Viitattu 8.1.2021 
Opetusta sääteleviä lainkohtia. Opetushallitus. Viitattu 8.1.2021 

 
Tietoa kuvista (kuvat ja taustatieto saatavilla myös vapaasti muokattavassa PP-esityksessä)


Kuva: Itsenäisyyspäivän juhlat Pihlajamäen ala-asteella. Myllykoski Piia 2017. Museovirasto. CC BY 4.0.
 
On alkamassa itsenäisyysjuhla Pihlajamäen koulun juhlasalissa. Juhlan punaisena lankana on Suomi -neidon elinkaari ja esityksissä matkataan itsenäisen Suomen historian läpi tanssi-, musiikki- ja videoesitysten avulla. Kuva on vahva symbolinen viesti yhteisen, kulttuurirajat ylittävät toivon ja rauhan rakentamisesta. Se tiivistää oman aikamme eettisiä tuntoja koulun merkityksestä toiveikkaan tulevaisuuden ja yhteisöllisyyden merkityksestä. Lintuun liittyy monia symbolisia merkityksiä. Linnuilla on poikkeuksellinen kyky liikkua erilaisissa elementeissä: ilmassa, maalla ja vedessä. Lintu esiintyy eri kulttuureissa mm. toivon ja rauhan, muutoksen, syntymän ja kuoleman symbolina, sekä olentona, joka pystyy liikkumaan eri todellisuuksien välillä. Lisätietoa lintuun liittyvästä symboliikasta löydät interaktiivisesta aineistosta Bird - Symbols and Stories from Europe, Middle East and Ancient Egypt.
 

Kuva: Käpylän koulun joulujuhla. Pietinen 1932. Museovirasto CC BY 4.0.

Oheinen kuva 30-luvulta Helsingistä, Käpylän koulusta, on omana aikanaan välittänyt samoja toivon ja yhteenkuuluvuuden arvoja. Tyttö pitää sylissää Jeesus-lasta ja hänen takanaan enkeli laulaa. Joulu on alun perin kristillinen juhla, jota vietetään Jeesuksen syntymän muistoksi. Raamatusta löytyvien kertomusten mukaan Jeesus-lapsi syntyi jouluna ja enkeli kertoi tästä iloisesta uutisesta ihmisille. Kertomus löytyy mm. Luukkaan evankeliumista luvusta 2.
 
1930-luvulla lähes kaikki suomalaiset kuuluivat johonkin kristilliseen kirkkokuntaan. Jeesus-lapsi ja enkeli kertoivat viestiä toivosta valtaosalle väestöstä ja rakensivat näin yhteisöllisyyttä. Ihan kaikki suomalaiset eivät kuitenkaan tunteneet yhteenkuuluvuutta kristilliseen kuvastoon. Suomessa oli pieni määrä muihin uskontoihin kuuluvia, esimerkiksi jehovantodistajia, mormoneita sekä venäjältä muuttaneita juutalaisia ja muslimeita. Myös buddhalaisia ja hindulaisia vaikutteita esiintyi. Jo 1800-luvun puolella esiintyi liikehdintää uskonnonvapauden ja uskonnottomuuden puolesta. Vuonna 1923 säädetty uskonnonvapauslaki mahdollisti virallisesti myös muiden kuin kristillisten uskontojen harjoittamisen sekä uskontokuntiin kuulumattomuuden. (Lue lisää: Illman, Ketola, Latvio & Sohlberg (2017) Monien uskontojen ja katsomusten Suomi

Katso myös:

Iloa kuvien katseluun toivottaa,
 
Essi Ikonen
Uskonnonopetus.fi





torstai 26. marraskuuta 2020

Jouluna levitetään hyvää mieltä

Tutkimusten mukaan toisen auttaminen ja hyväntekeminen lisää myös yksilön omaa hyvinvointia. Auttamalla toisia koemme olevamme tärkeä osa ympäröivää yhteisöä ja koemme elämämme merkitykselliseksi. Hyvän tekeminen on osa jouluperinteitä eri maissa ja erilaisissa kristillisissä perinteissä. Tässä blogista saat tietoa siitä, miten hyvän tekeminen liittyy joulupukin historiaan sekä pedagogisia vinkkejä hyvän tekemiseen oppilaiden kanssa joulua odotellessa.

Sekä ortodoksisessa että katolisessa perinteessä tunnettu pyhymys, Pyhä Nikolaus tuli tunnetuksi lapsia rakastavana hyväntekijänä. Nikolaus oli nykyisen Turkin lounaisosassa sijainneen Myran kaupungin piispa. Hänestä liikkuu monenlaisia kertomuksia, joista monet kietoutuvat hyvän tekemiseen ja toisten auttamiseen. Jo keskiajan Euroopassa Nikolausta pidettiin lasten suojelija ja monin paikoin lapsille jaettiin lahjoja Nikolauksen päivänä.  Nikolauksen nimi on säilynyt läntisessä maailmassa erilaisina muunnoksina ihmisten, paikkakuntien  ja kirkkojen nimissä. Nikolauksen päivää vietetään 6.12, joka myös suomalaisessa kalenterissa on Nikolauksen ja nimestä johdettujen muunnosten, kuten Nikon ja Niilon nimipäivä.


Katolisessa perinteessä Pyhällä Nikolaus kuvataan yleensä piispan punaisessa viitassa ja päässään piispan punainen hiippa. Kun Alankomaalaiset siirtolaiset veivät pyhän Nikolauksen perinteen mukanaan Atlantin toiselle puolelle, kehittyi pyhimyksen hahmosta vähitellen nykyisen kaltainen punaiseen pukeutuva, lahjoja tuova ja poroilla matkaava joulupukki. Kertomukset lahjoja tuovasta Nikolauksesta kantautuivat myös Suomeen 1800-luvun alussa. Kertomukset sekoittuivat vanhaan kansanperinteeseen vuohipukki-naamioon ja turkkiin pukeutuneista nuorista miehistä, jotka kiersivät talosta taloon joulun alla pyytämässä ruokaa ja juomaa. Suomeen joulupukin nimeen jäi 'pukki' sana (vrt. engl. Santa Claus, ääntäminen lähellä Sant Nicolaus-nimeä) ja joulupukki kiertää edelleen talosta taloon vanhan perinteen mukaan eikä kulje yöllä savupiipusta tiputtamassa lahjoja joulusukkaan.     


Jouluna voit ilahduttaa ympärillä olevia monella eri tavalla ja hyvän tekeminen voi alkaa pienestäkin. Tärkeintä on aloittaa, sillä The smallest act of kindness is worth more than the grandest of intension.  Eli pienikin teko on arvokkaampi kuin suurikin aikomus. 


Mitä sitten  tehdä?


Yksi idea tähän voisi olla Random act of kindness, eli satunnaiset hyvän tahdon osoitukset. Kyseessä on yhdysvaltalaista alkuperää oleva liike, jonka ideana on nimettömänä tehdyt hyvät teot. Näitä tekoja voivat olla vaikka roskien kerääminen koulu- tai työmatkalta, ohikulkijalle tai bussikuskille hymyileminen, iloisen lumiukon tekeminen näkyvälle paikalle tai vaikka ystävällisen viestin jättäminen ilmoitustaululle tai kirjan väliin. Joulumieltä voi levittää lähettämällä joulukortin yksinäiselle vanhukselle, toimintaa koordinoi Siskot ja Simot -yhdistys. Voit myös osallistua Pelastusarmeijan perinteiseen joulupata-keräykseen.  


Toivoa ja toimintaa-sivustolle on koottu loistavia ideoita saunnaisen hyvän tahdon osoittamiseen. Näitä voidaan miettiä myös yhdessä luokassa.




Kurkkaa myös muut joulun ajan materiaalimme, kuten suosittu blogimme adventin vietosta,  jossa jokaisella eri adventtikynttilällä on oma viestinsä joulun viettoon valmistautumisessa. 

Toisissa materiaaleissa avataan mm. joulupuu-perinnettä, pysähdytään seimen äärelle ja tehdään hyvän mielen joulukalenteri

Myös valon teema joulussa sekä lahjojen merkitys löytyy aikaisemmista teksteistä. Näistä saat varmasti rakennettua mukavia joulun ajan työskentelyitä omillesi ryhmillesi!

Lämmintä joulumieltä ja iloa työhösi toivottaen,
Raili Keränen-Pantsu
Uskonnonopetus.fi



tiistai 22. syyskuuta 2020

Juhlitaan yhdessä!

Syksy hiipii pikkuhiljaa. Illat pimenevät ja sää viilenee, sekä luonto sekä ihmiset valmistatuvat tulevaan talvikauteen. Arki voi tuntua loputtoman pitkältä.  Onneksi meillä on juhlia! Juhlien yksi merkitys on katkaista arkista aherrusta, kerätä ihmisiä yhteen ja herättää perinteet tähän päivään. Tästä blogista löydät kivan tavan juhlia valoa koko luokan voimin. Samalla edistät katsomustietoista opetusta

Monet juhlista liittyvät vuodenkierron taitekohtiin. Syksyllä juhlitaan sadonkorjuuta ja kiitetään maan antimista, sytytetään valot, kynttilät ja lyhdyt kun luonto kääntyy kohti pimeämpää aikaa ja siirrytään ulkoa enemmän suojaan ja sisälle. On aikaa kertomuksille, jotka liittävät ihmisiä perheen, suvun ja kulttuurin pitkään historiaan.

On tärkeää huomioida erilaiset kulttuuri- ja katsomustaustat ja näihin perinteisiin liittyvät juhlat. Ne tekevät näkyväksi luokassa ja lähiyhteisössä olevia erilaisia katsomuksia ja nostavat esiin myös yhteisiä piirteitä - ihmiset ovat jo aikojen alusta kokoontuneet yhteen syömään, muistelemaan ja iloitsemaan. 

On hyvä muistaa, että kaikille juhlat eivät merkitse vain iloisia asioita. Juhliin voi liittyä huonoja muistoja, yksinäisyyttä, taloudellisia haasteita ja ristiriitoja. Koulussa vietettävät juhlat voivat luoda uutta yhteenkuuluvuuden tunnetta. Juhlat ovat tärkeitä kaikille, katsomustaustasta riippumatta. Siksi koulussa vietettävissä juhlissa on hyvä huomioida erilaiset taustat, myös uskonnottomat juhlaperinteet. Jokaiselle on tärkeää tuntea kuuluvansa joukkoon.  

Pedagoginen vinkki: Oma lyhty

Tavoite: Luova ajattelun, geometrisen hahmottamisen ja katsomustietoisuuden lisääminen

Aika: 10 minuuttia

Tarvikkeet: Sakset, yksi A4-paperi

1. Annetaan jokaiselle oppilaalle tai parille valkoinen tai värillinen A4-paperi. Myös ns. suttupaperit käyvät hyvin.

2. Ohjeistetaan leikkaamaan paperi lyhyen sivun mukaisiin ohuisiin suikaleisiin. Nopeiten tämä käy taittamalla paperi ensin kahtia, sitten kahtia jne.

3. Annetaan ohjeeksi tehdä suikaleista oma lyhyt tuomaan valoa pimeään. Työ voidaan toteuttaa yksilö- tai parityönä.

4. Otetaan kuva valmiista töistä tai käydään kiertämässä luokassa ja ihailemassa muiden lyhtyjä.

5. Kuvat voidaan koota kuvakollaasiksi sähköiselle alustalle tai luokan seinälle.

6. Keskustellaan valon merkityksestä ihmisille yleensä (jaksaminen, työn teon mahdollistuminen jne.) sekä eri katsomuksissa ja niiden juhlissa (esim. kristinuskon adventti ja joulun aika, hindujen diwali, juutalaisten hanukka). 

 


Diwali
Diyas-lyhtyjä

(Pohjois-Intia ja Nepali), toiselta nimeltään deepavali (Intia eteläosat), on yksi tunnetuimmista hindulaiseen perinteeseen liittyvä juhla. Sanatarkasti Diwali tarkoitaa "riviä sytytettyjä lamppuja" ja tämän vuoksi Diwali tunnetaan valon juhlana. Juhlan teemana on hyvän voitto pahasta sekä tiedon ja valon tulo ihmisille. Diwalia juhlitaan viisi päivää ja monille hinduille se on uuden vuoden alun juhla. Juhlaan liittyy jännittäviä kertomuksia Rama-jumalan seikkailuista. Myös erilaisilla lyhdyillä ja valoilla on tärkeä rooli juhlinnassa. Diwalina koteihin, kauppoihin ja kaduille ripustetaan pieniä diyas-lyhtyjä.

 

Lucian päivä

Kuva: Claudia Gründer, Wikimedia. CC BY-SA 3.0

Lucian päivää vietetään 13. joulukuuta erityisesti suomenruotsalaisilla alueilla. Lucia on valontuoja (lat. lux = valo), jolla on yllään valkoinen asu, punainen vyö ja kynttiläkruunu. Hän kantaa kädessään kynttilää ja vierailee mm. vanhusten ja sairaiden luona tuomassa iloa. Alunperin Lucia-kertomukset ovat peräsisin Italiasta. Hänen kerrotaan kuolleen martyyrinä 300 -luvulla. Hän on sokeiden ja näkövammaisten suojelupyhimys katolilaisessa perinteessä. 


 

 Joulu

Kuva: Myriams-Photos. Pixabay.

Joulua vietetään kristillisessä perinteessa Jeesuksen syntymäjuhlana. Kerrotaan, että Jeesus-lapsi syntyi
yöllä ja kirkas tähti johdatti hänen luokseen paimenia ja itämaan tietäjiä. Jeesus-lapsi tuo mukanaan valon ja pelastuksen. Kristillisessä perinteessä joulua edeltää kuukauden mittainen adventin aika. Sitä juhlitaan sytyttämällä jokaisena adventtisunnuntaina yksi kynttilä lisää. Kun kynttilöitä palaa neljä, on aika juhlia Jeesuksen syntymää, joulua.

 

 

Hanukka 

Kuva: Robert Couse-Baker, Pxhere.
 Hanukka on juutalaiseen perinteeseen liittyvä juhla, jota vietetään marras-tammikuun välillä. Kertomusten mukaan juutalaisten temppeli Jerusalemissa oli häpäisty kapinan aikana. Kun juutalaliset saivat temppelin takaisin, he halusivat sytyttää tulen kynttelikköön. He löysivät vain pienen määrän öljyä. Tapahtui kuitenkin ihme ja tuo pieni määrä öljyä riitti siihen, että temppelin kynttelikkö paloi kahdeksan päivää. Yhdeksänhaarainen kynttelikkö sytytetään tämän ihmeen muistoksi.
  

 

Pimenevään syksyyn liittyy muitakin juhlia, joissa muistetaan edesmenneitä sukupolvia ja vietetään aikaa yhdessä. Näistä voidaan mainita Pyhäinpäivä, kekri, Samhain ja Halloween. Oiva tietopaketti aiheesta löytyy Ylen sivuilta.

Koulutuksiin mukaan!

Mm. näistä teemoista kuulet lisää Katsomustietoinen?-koulutuksissa, jotka ovat 6.10 ja 29.10.2020 klo:12.30-16 verkossa. Mukana on jo mukava joukko, mutta mukaan mahtuu vielä!

 

Juhlakalenteri

www.juhlakalenteri.fi -sivuston kalenterista voit seurata mitä eri katsomusperinteiden juhlia eri kuukausina vietetään. Kalenterista löytyy perustietoa juhlista, kuvia ja pedagogisia vinkkejä.


Valoisaa syksyä toivottaen,

Raili Keränen-Pantsu

Uskonnonopetus.fi







maanantai 31. elokuuta 2020

Tapauskeskustelun avulla opitaan puhumaan katsomuksista


Koulussa kaikkien tulisi voida kokea itsensä hyväksytyksi kokonaisena, oman taustansa ja vakaumuksensa kanssa. Elämän katsomuksellisen ulottuvuuden tiedostaminen ja huomioiminen on tässä keskeistä.Tänä lukuvuonna tarjoamme pedagogisia välineitä tämän tavoitteen toteuttamiseen.  
Tehtävät sopivat uskonnon- ja elämäkatsomustiedon tuntien lisäksi eri aineiden keskustelu- ja tunnetaitoharjoituksiin.

Katsomuksiin liittyvät kysymykset herättävät monenlaisia tunteita ja mielikuvia. Lisäksi niiden käsittelyyn voi liittyä epävarmuutta ja hämmennystä. Miten niistä voi, saa tai pitäisi puhua? Miten katsomukset saavat näkyä koulussa vai saavatko? Tuottavatko ne haasteita vai rikastavatko oppimista? 
 
 

Tapauskertomuksista katsomustietoisuutta

 

Uskallus -hankkeen tuottama tapauskeskustelumateriaali on loistava keskustelu- reflektiotyökalu, joka sopii niin luokkahuoneeseen kuin aikuisille. Lyhyet  tapauskertomukset tarjoavat turvallisen mahdollisuuden eläytyä toisen kokemukseen sekä pohtia omaa suhtautumista toisen ja omaan katsomukseen. Niistä on myös helppo rakentaa silta tiedollisiin kysymyksiin ja opetussuunnitelman sisältöihin. 

Materiaalissa on 11 autenttista tapauskertomusta sekä yksinkertaisuudessaan nerokas ja toimiva kysymyspatteristo:
  1. Mitä tunteita sinulla herää tapauksesta?
  2. Mitä tunteita tapauksen henkilöllä on?
  3. Mitä haluaisitte kysyä henkilöiltä?
Lisäksi jokaiseen tapauksen yhteydessä on myös juuri tähän tapaukseen liittyviä kysymyksiä, jotka johdattavat oppilaita pohtimaan osallisuutta tukevia ratkaisuja tapauksiin. 

Tapauskertomusten tilalle on mahdollista sijoittaa myös kuvia. 

Menetelmä sopii loistavasti eri-ikäisille, sillä keskustelun abstraktiotaso määrittyy luontevasti ryhmäläisten tiedon ja kokemusten pohjalta. Nuorten ja aikuisten kanssa turvallisessa ryhmässä on myös mahdollista käyttää keskustelun pohjana ryhmäläisten omia tapauskertomuksia. 

Kiinnostuitko? Tule mukaan oppimaan lisää tapauskertomusten käytöstä ja katsomustietoisuudesta maksuttomassa verkkokoulutuksessa, jonka toteutamme yhdessä Uskallus-hankkeen kanssa!

Lisää katsomustietoisia materiaaleja sekä lisätietoa löydät materiaalipankistamme.

Katso myös Dialogikasvatus -sivuston aineistot kieli- kulttuuri- ja katsomustietoisen kasvatuksen tueksi.


Iloa opetukseen toivottaa,

Essi Ikonen
kouluttaja
Uskonnonopetus.fi  

 

maanantai 17. elokuuta 2020

Rakennetaan koulurauhaa katsomustietoisesti


Mukavaa alkavaa työkautta! 

Erikoista kevättä seurasi lämmin ja toivottavasti rentouttava kesä. Tulevan työkauden alkaessa on jälleen monta ajatusta mielessä siitä, mitä kaikkea tuleva syksy tuo tullessaa. Tietyt perusasiat kuitenkin pysyvät, ja yksi niistä on oppilaan oikeus kaikilta osin turvalliseen oppimisympäristöön. 

Koulurauha julistetaan 19.8.2020. Tämän vuoden teemana koulurauhassa on yhdenvertaisuus: Kaikki ovat samanarvoisia taustastaan tai ominaisuuksistaan riippumatta. Koulussa jokainen saa olla oma itsensä ja tulla hyväksytyksi sellaisena kuin on. 

Katsomus, eli yksilön uskomukset siitä mistä maailma koostuu, miten voimme saada tietoa sekä mikä on tärkeää ja arvokasta, on keskeinen osa ihmisenä olemista. Kun ihmisiltä kysytään, mitä omana itsenä oleminen merkitsee, he yleensä kertovat asioita, jotka liittyvät elämän katsomukselliseen ulottuvuuteen. Katsomusten tiedostaminen ja huomiointi onkin yksi tärkeä osa-alue tasavertaisuuden toteutumisessa. 

Haluamme auttaa opettajia huomioimaan erilaiset katsomukset ja niiden merkityksen laaja-alaisesti. Tämä lukuvuoden teemana meillä Uskonnonopetus.fi:ssä onkin Katsomustietoisuus

Yhdessä yhteistyökumppaneidemme Helsingin yliopiston Uskallus -hankkeen sekä Kulttuurifoorumi Fokus ry:n kanssa olemme valmistelleet opettajille pedagogisia välineitä, koulutusta ja tietoa katsomustietoisuuden edistämiseksi. 
Lue lisää aiheesta materiaalipankissamme. 

Elokuun katsomustietoinen pedagoginen vinkki suuntautuu koulurauhan julistuksen päivään. 

Rauhan symbolit

Alakoulu:

  • Valitse yksi rauhan symboli (valmis pohja tulostettavaksi) tai piirrä oma.
  • Väritä symboli ja kirjoita sen alle mitkä asiat voisivat tuoda rauhaa meidän luokkaan.
  • Kootaan symbolit yhteiseksi tauluksi luokan seinälle tai luokan nettisivuille ja keskustellaan yhdessä, miten jokainen voi omalta osaltaan edistää rauhaa ja hyväksymistä luokassa.


Alakoulun yläluokat/yläkoulu/lukio

Etsikää tietoa rauhan symboleista: 
  • Mihin kulttuureihin ja uskontoihin tai katsomuksiin ne liittyvät? 
  • Minkälaisia merkityksiä niillä on? 
  • Tee kantaaottava juliste rauhan puolesta. Voit hyödyntää löytämiäsi symboleita tai keksiä oman. 

 



Iloisin terveisin,


Uskonnonpedagogiset kouluttajat Essi Ikonen ja Raili Keränen-Pantsu

 


maanantai 27. huhtikuuta 2020

Etätehtävä: Arvausleikki uskontoon liittyvistä merkkihenkilöistä

Opettajalle: 
Tehtävä sopii soveltaen alakoulun ylemmille luokille, yläkouluun ja lukioon.
Valmistautumisen voi antaa jo edellisellä tunnilla läksyksi tai käyttää siihen 15 minuuttia aikaa tunnin alusta. Etätehtävänä työskentely vaatii etälive-tunnin. Tehtävän voi rajata koskemaan vain kristinuskoon liittyviä henkilöitä tai vaikkapa vain Raamatun henkilöitä. Oppilaille voi myös antaa valmiin listan henkilöistä, joista he valitsevat henkilön. Tarkoitus on, että henkilöt ovat niin tuttuja, että niitä on mahdollista arvata.

Tehtävänanto:

Valitse jokin tunnettu uskontoon liittyvä henkilö. Etsi hänestä tietoa, niin että osaat vastata ainakin seuraaviin kysymyksiin:

- Milloin hän on elänyt?
- Minkä uskonnon jäsen hän on? / Mihin uskontoon hän liittyy?
- Missä päin maailmaa hän on elänyt/ elää?
- Mitä merkittävää hän on tehnyt?
- Onko hänen olemassaolonsa tieteellisesti todistettu? 

Valmistaudu niin hyvin, että osaat vastata muiden tekemiin kysymyksiin kyllä tai ei. Jos et ole varma, niin silloin vastaat "En tiedä."
Mahdollisia arvattavia henkilöitä ovat Katarina von Bora ja Martin Luther.

Tarkoituksena on, että muut tekevät "kyllä tai ei" -kysymyksiä, joiden avulla he yrittävät saada selville kuka henkilö olet. Kun joku luulee tietävänsä, hän saa mahdollisuuden arvata. Jos arvaus menee väärin, hän putoaa tältä kierrokselta pelistä. Jos hän arvaa oikein, on hänen vuoronsa olla arvattavana. Jos hänet on jo arvattu, siirtyy vuoro seuraavalle. 


+ ekstra: Halutessaan voi myös pukeutua kyseiseksi henkilöksi


perjantai 24. huhtikuuta 2020

Etätehtävä: Ekumenia

Opettajalle: Tehtävä sopii sekä alakoulun ylemmille luokille, että yläkouluun. Tehtävä liittyy opetussuunnitelman sisältöalueeseen S1: Suhde omaan uskontoon

OPS 3.-6. luokat: Sisällöissä keskitytään uskonnon lähteisiin, pyhiin kirjoihin ja henkilöihin sekä musiikkiin, symboleihin, pyhiin paikkoihin ja rakennuksiin. Tärkeitä sisältöjä ovat opiskeltavan uskonnon oppi, tavat, rituaalit ja yhteisöt sekä uskonnon sisäinen monimuotoisuus. Tarkastellaan uskonnon keskeisiä kertomuksia ja niiden vuorovaikutusta taiteen, tieteen ja kulttuurin kanssa.


OPS 7.-9. luokat: Opetuksen sisällöiksi valitaan opiskeltavan uskonnon syntyyn, sen monimuotoisuuteen ja suhteeseen muihin uskontoihin liittyviä teemoja. Tarkastelun kohteena ovat opiskeltavan uskonnon juuret, lähteet, oppi ja opetukset sekä symbolit, levinneisyys ja vaikutus eri puolilla maailmaa ja Suomessa. Keskeisiä sisältöjä ovat opiskeltavan uskonnon kulttuurivaikutuksiin liittyvät aiheet.


Ohje oppilaalle:

1. Lue alla oleva teksti.

Kristinusko on maailman suurin uskonto. Kristittyjä on maailmassa noin 2,5 miljardia. Kristinusko on jakaantunut useisiin eri suuntauksiin. Suurimmat  suuntaukset ovat katolinen kirkko, protestanttiset kirkot sekä ortodoksinen kirkko. Protestanttisiin kirkkoihin kuuluvat muun muassa helluntailaisuus sekä luterilainen kirkko. Hieman alle 70% suomalaisista kuuluu luterilaiseen kirkkoon. Maailmanlaajuisesti luterilaisia on kuitenkin kovin vähän. Noin 50% maailman kristityistä kuuluu katoliseen kirkkoon ja vain noin 3% luterilaiseen kirkkoon.

Kaikkia kristillisiä suuntauksia yhdistää usko yhteen Jumalaan. Kristittyjen pyhä kirja on Raamattu, jonka opetuksiin kristinusko pohjautuu. Kristityille Jumala on kolmiyhteinen eli Isä, Poika ja Pyhä Henki. Kristinuskossa opetetaan, että Jeesus on Jumalan poika ja hän kuoli ihmisten syntien takia. Kristityksi tullaan kasteessa. Ehtoollinen on pyhä toimitus kaikille kristityille. 

Joissain asioissa kristityt ovat keskenään erimielisiä. Yksi suurimmista kysymyksistä on se, että kuka voidaan kastaa. 
Katolilaiset, ortodoksit ja osa protestanteista (esim. luterilaiset) kastavat lapsia. He uskovat, että jumala antaa lapselle uskon. Osa protestanttisista kristityistä (esim. helluntailaiset) kastavat ihmisen vasta sen jälkeen, kun hän on tullut uskoon. Tätä kutsutaan uskovien kasteeksi ja se tapahtuu kokonaan upottamalla veden alle. Joskus tätä kutsutaan myös aikuiskasteeksi, koska pienten lasten ei ajatella ymmärtävän vielä uskoontuloa. Muita erimielisyyksiä on esimerkiksi se, kuka voi toimia pappina. Osa suuntauksista hyväksyy papeiksi vain miehet, osa myös naiset. 

Ekumenia on toimintaa, jonka tarkoituksena on yhdistää kristittyjä. Arkipäivän ekumeniaa on esimerkiksi se, että helluntailaiset, ortodoksit ja luterilaiset rukoilevat yhdessä. Virallisemmalla tasolla ekumenia tarkoittaa vaikkapa sitä, että eri suuntausten välillä käydään virallisia oppikeskusteluita. Näiden tarkoituksena on ymmärtää toisella tavalla uskovia sekä oikaista mahdollisia väärinkäsityksiä. 


Suomen ekumeeninen neuvosto (SEN) ja kansainvälisesti Kirkkojen maailmanneuvosto (KMN) ovat keskeisiä ekumeenisia järjestöjä. Ekumenian tunnuksena käytetään laivaa, jonka mastona on risti. 

2. Tutustu Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sanastossa olevaan määritelmään ekumeniasta: https://evl.fi/sanasto/-/glossary/word/Ekumenia

3. Tee muistiinpanoihisi miellekartta ekumeniasta. Voit halutessasi piirtää keskelle ekumeenisen liikkeen tunnuksen. Voit etsiä se kuvahaulla netistä: "ekumenia logo".



Lisätietoa ekumeniasta löydät Suomen ekumeenisen neuvoston nettisivulta: www.ekumenia.fi