maanantai 12. helmikuuta 2018

Itsetuntemuksen ja dialogin taitoja ystävänpäivänä

Kaipaatko pedagogisia vinkkejä ystävänpäivälle? Hyödynnä maksutonta Dialogitaitaja-materiaalia oppilaiden itsetuntemuksen sekä tunne- ja vuorovaikutustaitojen edistämiseen! Maksuttomaan verkosta ladattavaan materiaaliin kuuluu asiantuntijoiden kirjoittamia artikkeleita, valmiita tehtäviä sekä monipuolinen liitemateriaali. Tässä blogipostauksessa saat muutaman vinkin materiaalin käyttöön.

1.Kehitetään itsetuntemusta - ystävyydessä kaksi ihmistä kohtaa


Seuraavat työskentelyt ohjaavat oppilaita pohtimaan, millaisia he ovat itse persoonina. Olemme dialogisen työskentelyn helmiä lähtökohtana muiden ja ystävien kanssa toimimiseen koulussa ja vapaa-ajalla.
kaikki ihmisinä erilaisia ja ainutlaatuisia ja reagoimme tilanteisiin eri tavalla. Hyvä itsetuntemus on pohja sille, miten kykenemme vuorovaikutukseen toisten kanssa ja tarvittaessa pohtimaan ja kehittämään omaa toimintaamme. Oppilaiden kanssa voi pohtia vaikka seuraavia kysymyksiä:


Millainen olet esimerkiksi kohdatessasi uuden tilanteen? Innostutko heti, vai tarvitsetko ensin pienen tuumaustauon? Itsenäisesti täytettävässä monisteessa pohditaan ja askarrellaan omia temperamenttipiirteitä, tärkeitä asioita (sydämet) ja unelmia (pilvet). Lisäksi piirretään oma kuva ja tarkastellaan omaa perhettä, kotimaata ja uskontoa/katsomusta.




  • Mitä sinulla on tapana tehdä omassa arjessasi?
  • Mitä syöt mieluiten aamulla, tai mitä teet kun olet iloinen/surullinen?
  • Ovatko omat tapasi erilaisia tai samanlaisia kuin luokkakaverillasi?
Työskentelyssä voit hyödyntää valmista lausepohjaa päivittäisistä asioista. Työskentelyä voi laajentaa myös uskontojen, katsomusten ja kulttuurien välisen dialogin pohdintaan oppilaiden oman elämän, heidän perheensä sekä aikaisempien sukupolvien kautta. Minkälaisia juhlia kukin oppilas perheineen viettää ja millä tavoin? Mitä samanlaista tai erilaista loman viettoon tai ruokailuun voi liittyä?

Tarkemmat työskentelyohjeet ja -pohjat

2.  Harjoitellaan dialogia ja kohtaamista - ystävänä voi kehittyä

Dialogitaitaja-materiaalissa on erilaisia tehtäviä, joiden avulla voitte käydä läpi sekä harjoitella tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Dialogitaidoissa kun on lopulta pitkälti kyse näistä taidoista. Eri taidot, kuten esimerkiksi kuuntelu ja ilmaisu on palasteltu timanteiksi siten, että jokaisesta tehtävästä voi kerätä tuon tehtävän avulla harjoiteltua taitoa, timanttia  (ilmaisen, kuuntelen, harkitsen, tunnistan jne).


Halutessa voitte askarrella tai värittää materiaalista valmista aarrearkkua, johon omia timantteja voi kerätä. Materiaaleja voit hyödyntää myös eri oppiaineissa. Timanteista voi tehdä erilaisia laskutoimituksia matematiikassa tai loihtia omia erilaisia timantteja kuvataiteen tunnilla. Katsomusaineiden tunneilla voit yhdistää dialogikortit ja ristiriitojen ratkaisuun tarkoitetun materiaalin esimerkiksi etiikan opetukseen.

Tehtävien teemoja:


Isommillekin oppilaille soveltuvia työskentelyä:

Löydät Dialogitaitajan tehtävät tästä linkistä
 
Koko Dialogitaitaja-materiaali (taustatieto, tehtävät, videot)

Tulosta koko materiaali maksutta

Osta materiaali painettuna (12,00 e)

Hyvää ystävänpäivää! Toivottaa,

Mari Huotari, uskonnonopetus.fi-kouluttaja

torstai 1. helmikuuta 2018

Mediataitoviikolla suomikuvia lukemaan

Tällä viikolla vietetään mediaviikkoa ja kuun lopulla 28.2. Kalevalan ja suomalaisen kulttuurin päivää. Tässä blogikirjoituksessa pohdimme, miten taidekuvia lukemalla voi kehittää kriittistä medialukutaitoa ja annamme ideoita suomikuvien kriittiseen medialuentaan. Kirjoitus julkaistaan hieman muunneltuna myös Helsingin seudun kesäyliopiston tilaamassa blogissa.

Medialla voidaan tarkoittaa montaa eri asiaa. Yksi tapa hahmottaa median käsitettä on ymmärtää sen tarkoittavan viestin välittäjiä. Tällöin on siis olemassa joku, joka haluaa viestittää eri tavoilla, kuten teksteillä, kommenteilla, videollaan tai kuvillaan jotakin ja hän käyttää jotain välinettä eli mediaa viestinsä välittämiseen. Toisaalta medialla voidaan tarkoittaa eri viestintäkanavia, kuten joukkoviestimiä tai vaikkapa sosiaalista mediaa. Ytimessä median toiminnassa on kuitenkin vuorovaikutus ja se, että on jokin sisältö tai väline jonka kautta ollaan vuorovaikutuksessa. Medialukutaidolla taas tarkoitetaan kykyä lukea, ymmärtää ja arvioida kriittisesti mediaa ja sen tuottamia merkityksiä. Median käyttö ei katso ikää, vaan kaikki lapsesta ikäihmiseen voivat olla median tuottajina ja tarkastelijoina.

Taide mediana

Kuvista on mahdollista lukea monenlaisia viestejä. Kuvan tekijällä on aina jokin ajatus siitä, mitä hän haluaa kuvalla viestiä. Kuvan katsojalle kuvan viesti ja merkitys määräytyvät hänen omasta tulkintahorisontistaan käsin: se voi olla yhtenevä kuvan tekijän intentioiden kanssa tai sitten ei. Myös taidekuvaa voi tarkastella viestien välittäjänä, mediana.

Valtaosa eurooppalaisista katsojista luultavasti tunnistaa Albert Edelfeltin teoksesta Kristus ja Mataleena (1890) valkopukuisen miehen Jeesukseksi. Taidehistoriaa tunteva tunnistaa teoksesta 1800 -luvunkin taiteessa yleisen teeman Jeesus ja Maria Magdalena sekä sen, että teos on oman aikansa trendeissä kiinni: kansallisromanttinen ulkoilmamaalaus oli 1800 -luvun loppupuolella suosittua Euroopassa. Suomalaista perinnettä tunteva saattaa huomata yhteyden Kalevan runoon Mataleenan vesimatka, jossa rikkaan talon huonomaineinen tytär tapaa metsässä miehen, jonka tunnistaa itse Kiesukseksi.

Edellä mainitut asiat olivat Edelfeltille tietoisia ratkaisuja. Symbolitutkija löytää kuvasta näiden lisäksi asioita, joita Edelfelt ei välttämättä itse ole tullut ajatelleeksi: taustan puiden voi ajatella viittaavaan kristilliseen oppiin kolmiyhteisestä Jumalasta ja taustalla olevan kiven voi ajatella symboloivan vahvaa kalliolle rakennettua kirkkoa.

Kuvasta voi lukea monenlaisia viestejä myös tuntematta kuvan taustaa. Uskontokriittinen feministi saattaa lukea kuvasta patriarkaalisen kulttuurin naista vähättelen asenteen, vakaumuksellinen kristitty puolestaan Jumalan armon ja Jeesuksen pelastavan rakkauden. Maalaustekniikasta kiinnostunut kiinnittää huomiota Edelfeltin sivellintekniikkaan ja värien käyttöön. Kuitenkin jokainen kuvan tarkastelija voi syventää omaa tulkintaansa kuvasta tutustumalla syvemmin sen taustoihin. Kuka oli Edelfelt? Millaisessa maailmassa hän eli? Miksi hän maalasi tämän teoksen? Mikä oli hänen suhteensa asioihin, joita kuvasi? Millaisia tunteita kuva herättää ja miksi?

Näiden samojen kysymysten kysyminen minkä tahansa kuvan äärellä kehittää myös kriittistä medialukutaitoa. Kuvan tekijän taustan ja intentioiden sekä sen herättämien tunteiden tarkastelu auttavat havaitsemaan, miten mediassa kuvien avulla voidaan luoda erilaisia tarpeita ja vahvistaa tietynlaisia asenteita.




Kriittistä medialukutaitoa taidekuvia lukemalla


Lue kuvaa -materiaalissa olemme halunneet tarjota välineitä kuvien lukemisen tueksi. Sähköisen media lukuisat sovellukset taipuvat hyvin opetusmateriaalien rakentamiseen. Esimerkiksi interaktiivisiin kuviin on helppo sijoittaa tietoa teosten taustasta ja historiallisesta kontekstista, symboliikasta käyttämällä monipuolisesti erilaisia sisältöjä: kuvaa, ääntä, videota ja tekstiä.

Kuviin sisältyvä pedagoginen malli on luotu Marjo Räsäsen kuvien monilukumallin pohjalta. Monilukumalli korostaa medialukutaidon multimodaalisuutta sekä intertekstuaalisuutta: medialukutaitoon sisältyy kyky lukea erilaisia kuvatyyppejä ja tulkita niihin sisältyviä merkityksiä. Itsereflektio ja oma tuottaminen ovat keskeinen osa medialukutaitoa. Omien kuvien tuottaminen syventää tulkintaa tarkasteltavista teoksista ja ilmiöistä sekä ymmärrystä omista arvoista ja suhteesta ympäröivään kulttuuriin. (Räsänen 2015: Visuaalisen kulttuurin monilukukirja.2015)

Kuvia luetaan dialogissa kuvan tekijän ja hänen maailmansa kanssa uppoutuen vaihe vaiheelta syvemmälle kuvan erilaisiin merkityksiin ja tulkintoihin. Omien kuvien tuottaminen on osa tulkintaprosessia. Näin suhde kuvaan sekä ymmärrys kuvien erilaisista viesteistä syvenee ja valmius tarkastella median kuvia kriittisesti paranee. Kuvat toimivat siltana myös yksilöiden ja kulttuurien välillä ja luovat pohjaa dialogiselle vuorovaikutukselle. 



Miten minä toimin mediassa?


Me kaikki voimme toimia aktiivisina vuorovaikuttajina mediassa. Sillä, millaisia kuvia ja päivityksiä julkaisemme eri sosiaalisen median sovelluksissa tai miten kommentoimme toisten julkaisuja, vaikutamme ja olemme läsnä mediassa, on merkitystä. Mediaviikolla ja Kalevalan päivän lähestyessä voimme vaikkapa pohtia sitä, mitä suomalaisuus meille itsellemme merkitsee? Minkälaisia asioita liitämme suomalaisuuteen ja miksi? Mitä stereotypioita suomalaisuuteen liittyy yhteiskunnassamme ja miten se heijastuu ja näkyy mediassa? Minkä toivoisin olevan toisin ja miksi? Mitä tiedämme juuristamme ja millaista vuorovaikutusta haluamme olla rakentamassa eri viestimillä ja sisällöillä maamme eri medioissa?
Tässä vielä muutama helppo kysymys pohdittavaksi ja vinkkejä aiheen työstämiseen omassa työssäsi ja arjessasi:


1. Uudelleentulkinta 
Edelfeltin teoksessa luonto ja tuohivirsut edustavat suomalaisuutta. Mikä sinulle edustaa suomalaisuutta? Tee kuvasta oma versio esimerkiksi valokuvaamalla tai kokoamalla kollaasi eri medioista löytämistäsi valmiista kuvista. Voit myös tehdä oman meemin aiheesta ja jakaa sen halutessasi helposti sosiaalisessa mediassa.


2. Kulttuurihäirintä 
Mikä kuvan viestissä on sellaista, mikä ärsyttää sinua tai on vastoin omia arvojasi? Tee kuvasta oma versio, jonka viesti ei ärsytä sinua ja joka on linjassa omien arvojesi kanssa.


3. Monialaista työskentelyä Edelfeltin teoksen pohjalta
Mitä on suomalainen monikulttuurisuus? Monikulttuurisuudella voidaan tarkoittaa sekä opiskelijoiden uskonnollisista ja etnisistä taustoista nousevia merkityksiä että suomalaisen kulttuurin sisällä yleisesti ilmenevää moninaisuutta. Voitte toteuttaa Kristus ja Mataleena -teoksen pohjalta monialaisen työskentelykokonaisuuden, joka yhdistää mm. historian ja yhteiskuntaopin, kuvataiteen, terveystiedon, mediakasvatuksen, uskonnon, elämänkatsomustiedon, psykologian, filosofian, äidinkielen ja kirjallisuuden sisältöjä ja pedagogiikkaa. Kokonaisuuden tavoitteena on tutustua monikulttuuriseen suomalaisuuteen monialaisesti, edistää dialogia oppilaiden omien kulttuurillisten tulkintojen ja kokemusten välillä sekä kehittää monilukutaitoa eri oppiaineiden sisältöjen kautta.


Linkkivinkit:


Mukavaa mediataitoviikkoa
kaikille toivottaen,
USKONNONOPETUS.FI: n kouluttajat
Mari Huotari, Essi Ikonen ja Salla Vainio










 


tiistai 2. tammikuuta 2018

Koululaiset osallisiksi kulttuuriperinnöstä taidemateriaaleilla työskennellen

Hyvää alkanutta kulttuuriperinnön juhlavuotta! Tiesitkö, että Euroopan komissio on julistanut vuoden 2018 Kulttuuriperintövuodeksi? #EuropeForCulture -teemavuoden tavoite on kannustaa yhä useampia tutustumaan monimuotoiseen eurooppalaiseen kulttuuriperintöön ja pohtimaan samalla sen merkitystä omassa arjessa. Suomessa vuoden pääteemana on osallisuus kulttuuriperintöön. Niinpä päätimme tässä blogissa esitellä työskentelyn, joka tukee teemavuotta ja jossa perehdytään vuoden ja kaiken uuden alkaessa sopivasti renessanssin aikakauteen Michelangelon Aatamin luomisesta tehdyn interaktiivisen kuvan pohjalta ja tehdään omia interaktiivisia kuvia. Blogipostauksen lopussa on ohjeita Thinglinkin käyttöön opetuksessa. Työskentely on mahdollista toteuttaa myös ilman teknologiaa.


Miksi luoda taiteen klassikoista materiaalia opetuskäyttöön?

Taideteoksista tehtyjä interaktiivisia kuvia tuottamalla halusimme tukea mm. oppilaiden kuvanlukutaitoa: kykyä kokea ja tarkastella taideaarteita, perehtyä niiden taustaan ja symboliikkaan sekä työstää omaa tulkintaa niistä tuottamalla ja luomalla itse. Interaktiiviset kuva ovat oiva väline opetussuunnitelman laaja-alaisessa osaamisessa mainitun monilukutaidon (L4) edistämiseen, sillä ne mahdollistavat kuvien, kirjoitetun tekstin, videoiden ja äänen yhdistämisen verkossa yhteen kohteeseen. Thinglink -kuviamme ja niiden rikasta sisältöä voi hyödyntää erilaisissa oppilastöissä ja projekteissa vaikka oppilaiden omia mobiililaitteita hyödyntäen: kuvat sisältävät myös valmiita tehtäväehdotuksia ja ideoita monialaiseen työskentelyynkin kuvan kautta. Näin tuetaan myös tieto- ja viestintäteknologista osaamista (L5) unohtamatta kulttuurista osaamista, vuorovaikutusta ja ilmaisua (L2) tai muita laaja-alaisen osaamisen osa-alueita.
Michelangelo Buonarottin (1475-1564) teos Aatamin luominen on hyvä esimerkki eurooppalaisen kulttuuriperinnön monimuotoisuudesta, sillä siinä yhdistyvät renessanssin ajan humanismi, antiikin vaikutteet sekä kristinusko ja juutalaisuus. Alla interaktiivinen kuvamme käyttöösi ja vinkkejä kuvan hyödyntämiseen, joista voit soveltaa itsellesi ja oppilaillesi parhaalla tavalla.



1. Perehtyminen renessanssin aikakauden taiteeseen

a) Virittäytyminen moniaistisesti: Aloittakaa työskentely tarkastelemalla Michelangelon kuvaa Löydät ohjeet tähän seuraamalla Koe ja kuvaile -kuvaketta taidekuvan vasemmasta laidasta. Tässä vaiheessa ei ole oikeita tai vääriä vastauksia, eikä oppilaiden tarvitse vielä tietää mitään aiheesta. Kuvan kokeminen virittää oppilaat tiedolliseen työskentelyyn yhdessä moniaistisesti ja voi avata jo ehkä tutusta ja "kuluneestakin" kuvasta uusia virkistäviä tuntemuksia.


b) Perehtyminen teemaan ja tiedonhaku: Tämän jälkeen oppilaat voivat etsiä vastauksia alla
oleviin tai esittämiisi kysymyksiin hyödyntäen interaktiiviseen kuvaan upotettua taustatietoa, kuten taidehistorian aikajanaa, Michelangelon elämäkertaa ja symboliselityksiä, jotka löytyvät kuvan vasemmasta yläkulmasta linkkeinä ja tageina eli pieninä pisteinä ympäri kuvaa.

  • Kuka teoksen on tehnyt ja milloin?
  • Mitä teos esittää? Mikä on teoksen aihe tai teema?
  • Mitä ajatuksia tai kysymyksiä teema sinussa herättää?
  • Mitä taiteen aikakautta teos edustaa? Mitä kyseisen aikakauden taiteelle tyypillisiä piirteitä teoksessa on havaittavissa? Mitkä aiheet olivat tyypillisiä kyseisen aikakauden taiteelle?
  • Mitä teoksella on mahdollisesti haluttu viestiä? Miten sen viesti toimii tässä ajassa ja kulttuurissamme Suomessa? Miten se toimisi jossain todella erilaisessa kulttuurissa?


c) Tuottamisvaiheen suunnittelu: 

Ohjaa oppilaat etsimään muita renessanssin taideteoksia muistuttaen heitä tekijänoikeuksien huomioimisesta ja hakemaan tietoa valitsemastaan teoksesta esimerkiksi seuraavien kysymysten avulla. Heidän valitsemansa kuva voi toimia tuotettavan Thinglink -kuvan pohjana.

  • Kuka teoksen on tehnyt ja milloin? Mitä tekijän elämästä tiedetään?
  • Mitä teos esittää? Mikä on teoksen aihe?
  • Mitä renessanssin taiteelle tyypillisiä piirteitä teoksessa on havaittavissa?
  • Mikä kuvassa kiinnostaa, miellyttää tai ärsyttää sinua?
  • Mitä teoksen hahmot voisivat sanoa, huudahtaa, kysyä tai ajatella?
Vaihtoehtoisesti oppilaat voivat tuottaa oman taideteoksen, joka ilmentää taiteen aikakaudelle tyypillisiä piirteitä tai aiheita. Käsin tuotettu taideteos voidaan kuvata digitaaliseen muotoon, jolloin sitä voi hyödyntää samalla tavoin Thinglink-kuvan pohjana.

Jo suunnitteluvaiheessa ohjaa oppilaat pohtimaan, missä muodossa tai sovelluksessa he haluavat tallentaa löytämänsä tiedot. Oppilaat voivat hakea verkosta kuvaansa linkitettävää lisämateriaalia, esimerkiksi renessanssin aikakauden musiikkia löytyy Youtubesta.

d) Tuottamisvaihe - materiaalin kokoaminen

Interaktiivinen kuva mahdollistaa kuvien, videoiden ja äänitiedostojen monipuolisen hyödyntämisen. Oppilaat voivatkin taltioida materiaalia ääneksi, videoksi tai kuvaksi tableteilla ja puhelimilla, jolloin he voivat itse kertoa ja esittää löytämänsä asiat suullisesti ja linkittää ääni- tai videotiedostot kuvaan. Lisäksi palveluun voi lisätä tekstiruutuja ja linkkejä ulkopuolisille sivustoille. Muistakaa merkitä kuviin lähdetiedot ja tekijät.

2. Ohjeita Thinglink-palvelun käyttöön

Thinglinkin perustaja Ulla Engeström on avannut kattavasti interaktiivisten kuvien luomisen prosessia opetuksessa monilukutaidon edistämisen näkökulmasta. Lisäksi palvelun blogista löytyy ohjeet Thinglink-luokkahuoneen perustamiseen oppilaskäyttöä varten. Luodakseen kuvia oppilaat tarvitsevat omat, luokan tai opettajan tunnukset palveluun.


3. Sovella työskentelyä eri taidehistorian aikakausiin

Thinglink-kuviemme rakenne selitettynä Hugo Simbergin kuvassa.
Voit soveltaa työskentelyä ja tehdä Thinglink -kuvia myös muista taidehistorian aikakausista. Lue kuvaa -materiaalimme tarjoaa tällä hetkellä interaktiiviset kuvat seuraavista teoksista:

Renessanssi:

Suomen kultakauden taide:

Kuviin on liitetty tietoa teoksen symboliikasta, diaesitys tekijän elämästä, tehtäviä sekä taidehistorian aikajana. Lisäksi materiaaliin kuuluu valmiita monialaisia työskentelykokonaisuuksia eri teoksista nousevien teemojen pohjalta. Seuraavista kansioista löydät interaktiivisia kuvia, tulostettavia taidekortteja sekä muita maksuttomia materiaaleja opetukseen.

Vinkkilinkkejä:


Tervetuloa EDUCAan 26.1.-27.1. Uskonnonopetus.fi:n osastolle 6n78 tutustumaan opastetusti materiaaleihin ja kuulemaan lisää Lue kuvaa -hankkeesta ja muusta toiminnastamme! Uskonnonopetus.fi -Facebook -sivumme tykkäystä vastaan (näytä älypuhelimeltasi osastolla tykänneesi) 100 ensimmäiselle painettu taidekortti symboliselityksineen ja tehtävineen perjantaina ja lauantaina. Kannattaa olla nopea, taidekuvia on jaossa vain rajoitettu määrä.



Tammikuisin terveisin,

Mari Huotari, kouluttaja

torstai 30. marraskuuta 2017

Joulukalenteri: Tunnetaitoja ja vahvuuksia lukukauden viimeisille päiville




Tässä blogissa avautuvat joulukalenterimme 3. ja 4. luukku. Harjoittelemme tunne- ja vuorovaikutustaitoja sekä palautteen antamista ja askartelemme omia tuotoksia. Tämän vuoden joulukalenterissa on työskentely jokaiselle adventtiviikolle interaktiivisen Jouluikonin pohjalta. Voit hyödyntää Jouluikonia ja siihen upotettua symboliikkaa, taustatietoa ja tehtävämateriaalia muutenkin opetuksessa kuvan- ja kulttuurinlukutaidon edistämiseksi. Kurkkaa ja hyödynnäjoulukalenterimme aikaisemmat luukut edellisestä blogitekstistä!


Tämän kertaisissa työskentelyissä syvennämme oppimisprosessia ja kuvanlukemisen prosessia Jouluikonin ja aiempien tehtävien pohjalta. Voit vapaasti itse arvioida. miten haluat eri luukkujen työskentelyjä hyödyntää vaikka irrallaankin toisistaan tai siirtämällä niiden pedagogisen idean johonkin toiseen kertomukseen tai ilmiöön.


Löydät tehtävät myös interaktiivisesta kuvasta Tuota kuvaa -symbolin alta.



3.luukku: Tunne- ja vuorovaikutustaitojen harjoittelu Jouluikonin avulla


Välineet: tulostettava ja sähköinen Jouluikoni, kertomukset, tunnekortit valmiiksi leikattuna, kommenttikuplat. Löydät 3. adventintyöskentelyn välineet kootusti verkosta materiaalipalvelustamme.


1. Lämmitellään ja harjoitellaan tunnetaitoja tunnekorteilla

Luo luokkaan tai tilaan mukava rinki tai puolikaari, jossa kaikki istuvat joko tuoleilla tai lattialla samalla etäisyydellä toisistaan. Ota esiin tunnekortit ja kerro, että tänään harjoitellaan tunnetaitoja ja tunteiden tunnistamista. Aluksi voitte lämmitellä niin, että ohjeistat oppilaita matkimaan omaa ilmettäsi, kun teet naamallasi jonkin tunteen. Anna sitten muutaman oppilaan tehdä ensin ja kiinnitä huomiota turvallisen tilan luomiseen ja keskittymiseen. Ei tarvita edes sanoja, vaan voit korostaa, että nyt harjoitellaan keskittymistä ja ilmeiden lukemista ilman sanallista ilmaisua.


Lämmittelyn jälkeen harjoitellaan eri tunteiden tunnistamista tunnekorteista. Käykää läpi tunnekortteja yksi kerrallaan ja miettikää yhdessä, mikä tunne on kyseessä kussakin kortissa. Tämän jälkeen voit pitää kortteja itse esillä tai antaa oppilaista jonkun poimia aina yhden kortin pinosta. Ohjeista oppilaita niin, että puhumatta kosketetaan omaa kättä eläytyen kulloinkin tulevan kortin tunteen mukaan kuitenkin kaikessa rauhassa. Esimerkiksi: Ilo -kortin noustessa lapset tarttuvat omaan käteensä iloisesti. Puheeton toiminta ohjaa lapsia harjoittelemaan keskittymistä ja kärsivällisyyttä ihan omalla tavallaan. Lopeta ilo-korttiin. Lopuksi kätellään vielä vieruskaveria molemmilta puolilta iloisesti.


2. Liitetään tunnekortit Jouluikonissa esiintyviin kertomuksiin


Käykää lämmittelyn jälkeen yhdessä läpi jouluun liittyviä Raamatun kertomuksia, jos niitä ei ole käsitelty aikaisemmin. Tulostetta tai sähköistä Jouluikonia voi käyttää kerronnan tukena kertomuksen tapahtumien ja henkilöiden mieleen palauttamisessa. Pohtikaa eri henkilöiden tunnetiloja kertomuksen eri vaiheissa ja esittäkää ja imitoikaa niitä kehollisesti. Anna oppilaiden etsiä tunnekorteista tunnetta vastaava ja kerätkää niitä kuvan päälle jos se on vaikka lattialla tai keskellenne näkyviin.

Esimerkkikysymyksiä pohdintaan:

  • Mitä luulet Marian tunteneen kertomuksen eri vaiheissa? Mitä hän tunsi, kun sai kuulla enkeliltä odottavansa lasta? Entä, kun hän matkusti Joosefin kanssa Betlehemiin? Miltä hänestä tuntui, kun kunnon yösijaa ei löytynytkään? Entä Jeesuksen syntymän jälkeen?
  • Mitä tunteita Joosefilla heräsi, kun hän sai kuulla kihlattunsa Marian olevan raskaana? Mitä hän tunsi saatuaan enkeliltä ilmoituksen? Entä miltä Joosefista tuntuu heidän matkustaessaan Betlehemiin? Mitä tunteita Joosefilla on Jeesuksen synnyttyä?
  • Mitä eri tunteita paimenilla on, kun he kohtaavat enkelin?
  • Mitä eri tunteita tietäjillä on, kun he etsivät ja löysivät Jeesus-lapsen? Mitä eri tunteita Herodeksella oli, kun hän kuuli tietäjien aikeista?


3. Mietitään, mitä ajatuksia tai kommentteja Jouluikonin hahmoilla voisi olla

Anna jokaiselle ryhmäläiselle oma puhekupla. Jokainen oppilas miettii, mikä oli kertomusten miellyttävin tai mielenkiintoisin kohta tai asia omasta mielestä. Omaan puhekuplaan kirjoitetaan ajatus tai kommentti, joka kyseisessä tilanteessa jollakulla voisi herätä. Niistä voi koota kollaasin Jouluikonista tulostetun kuvan ympärille joko luokan seinälle tai vaikka sähköiselle Padlet -taululle. Oppilaat ottavat tuotoksistaan kuvan ja lähettävät sen opettajan luomalle sähköiselle padlet -taululle jouluikonikuvan ympärille.


Ryhmätyövinkki: Työskentely on mahdollista toteuttaa myös yhteistoiminnallisesti, jolloin oppilaat kokoavat ryhmissä kertomuksen tapahtumat julisteisiin ja lisäävät ajatuksia ja tunnetiloja puhekuplina, väreinä ja ilmeinä. Lopuksi tuotokset esitellään muulle ryhmälle.



 

4. luukku: Omien vahvuuksien tunnistamista, askartelua ja ideoita vertaisarviointiin



Materiaalipankkimme arviointituotteet ovat uuden opetussuunnitelman myötä löytäneet käyttäjänsä teistä opettajista. Niitä on katsottu jo yli 50 000 kertaa. Halusimme luoda lukuvuoden päätöksen uuden opetussuunnitelman hengessä antaen esimerkin lempeästä ja helposta tavasta antaa lasten arvioida itseään ja toisiaan askarrellessaan.



Itsearviointi tähtiä valitsemalla

Joululoman alla erilaisia vahvuuksia nimeäviä tähtiä voi hyödyntää askartelussa. Anna oppilaiden pohtia seuraavia kysymyksiä ja anna jokaisen valita niiden avulla itselleen kolme tähteä:

  1. Missä kolmessa asiassa olen kehittynyt tänä syksynä eniten?
  2. Missä kaikessa olen hyvä?
 Vaihtoehtoisesti/lisäksi voi miettiä niitä asioita, joissa haluaa kehittyä tulevan vuoden aikana.

Askarrellaan arviointitähdille tähtitaivas

Toteuttakaa sen jälkeen työn tausta hylkimistekniikalla, jolloin

  • Paperille piirretään ensin tähtikuvioita kynttilällä tai öljyvahaliidulla. Tähden muotoon voi ottaa mallia arviointitähdistä tai Jouluikonista (laittamalla lomittain ristejä).
  • Tämän jälkeen paperille maalataan vesiväreillä erilaisilla yötaivaan sävyillä (sininen, musta, violetti tai muu lasten ajattelema yön väri).
  • Lopuksi valitut tähdet leikataan irti ja liimataan yötaivaalle.
  • Kootaan töistä luokan, luokkien tai jopa koulun yhteinen tähtitaivas.
  • Lisätyönä maalin kuivumista odotellessa voi piirtää erilliselle paperille omakuvan, jonka leikkaa irti ja liimaa valmiiseen työhön tähtien lisäksi.

Tähtiä ja maalaustekniikkaa on mahdollista hyödyntää myös joulukorttien teossa. Oppilaat voivat miettiä, minkä tähden haluaisivat antaa luokkakaverille tai perheenjäsenelle. Maalattu taustapaperi voidaan leikata pienemmiksi osiksi tai oppilaat voivat maalata useampia pieniä papereita, jotka liimataan kartongille. Tähdet liimataan kortteihin.

Iloiset kiitokset kuluneesta vuodesta ja hyvän joulun toivotukset:

Lämpimät ja syvät kiitokset tästä syksystä ja lukuvuodesta teille kaikille! Parhaimmillaan blogiamme on tänä syksynä luettu lähes 3000 kertaa yhden vuorokauden aikana. Materiaalipankissamme on vieraillut yli 90 000 kävijää. Olemme kohdanneet tänä vuonna yli 1500 ja kouluttaneet yli 800 kasvatusalan ammattilaista. Nähdään tammikuussa Educa-messuilla ja keväällä 2018 maksuttomissa UPEAT-koulutuksissa!¨

Jouluisin terveisin,

Mari Huotari, Salla Vainio ja Essi Ikonen, Uskonnonopetus.fi -kouluttajat.


Arviointimateriaali työsi tukena:


Lisää joulukalenteriimme liittyviä linkkejä: