keskiviikko 26. syyskuuta 2018

Kuinka hyödyntää lisättyä todellisuutta oppimisessa?

Miltä tuntuisi hyödyntää lisättyä todellisuutta opetuksessa helposti? Entä jos se vielä tukisi oppimista? Kerron tässä postauksessa, miten helposti uuden Tutki tilaa -materiaalin avulla voit:
  • käyttää lisättyä todellisuutta opetuksessa valmiiden esinekorttien avulla
  • edistää ympäristönlukutaitoa
  • innostua tekemään oppilaiden kanssa sisältöjä oman paikkakunnan kulttuurikohteista





Lisätystä todellisuudesta opetuksessa

Lisätyn todellisuuden haaste on usein siinä, että sisällön luominen on opettajan hektisessä arjessa
juuri siihen omaan läheiseen kulttuuriympäristöön työlästä, mikäli haluaisi saada sisällöt aukeamaan juuri tietynlaisesta ja näköisestä asiasta tai esineestä. Lisäksi sovelluksen pitäisi olla niin käyttövarma, että sisällöt aukeaisivat ilman, että esineen lähellä täytyy kävellä useita kertoja eri kulmista kännykällä etsien, jotta sisältö aukeaisi, ennen kuin usko loppuu.

On myös hyvä pohtia sitä, mitä lisäarvoa lisätty todellisuus tuo oppimiseen. Milloin lisättyä todellisuutta käytetään niin, että se aidosti tukee oppimista ja pohtimista, eikä jää vain kokemusseikkailuksi, jonka osaamistavoitteista ei kenelläkään ole mitään hajua tilanteen jälkeen. Tutkimuksissa on puhuttu mm. lisätyn todellisuuden tuomasta emotionaalisesta hyödystä juurikin todellisen maailman ja digitaalisen maailman kohdatessa niin, että oppija joutuu reagoimaan tilanteen herättämiin tuntemuksiin. Yksinkertaisuudessaan voisimme määritellä itsellemme vaikka seuraavanlaisen kysymyksen: Jos lisätty todellisuus määritellään sisältönä, joka aukeaa digitaalisesti, niin miten voimme opettajina luoda tilanteita, jossa lisätyn todellisuuden käyttö on mielekästä ja tuottaa jotain, jolla on oppimisen kannalta merkitystä.

https://www.pearltrees.com/uskonnonopetus/tutki-tilaa/id16631750

Esimerkki esinekortit lisätyn todellisuuden opetuskäytössä

Tutki tilaa -materiaalissa yhdistimme tutkimustiedon ympäristönlukutaidosta ja teknologian hyödyntämisen siten, että kullekin ympäristölle keskeiset esineet löytyvät esinekorteista. Kun esinekortit skannaa mobiililaitteen zappar -sovelluksella, aukeaa niistä lisättyä todellisuutta, joka kertoo lisää esineestä äänenä, kuvana ja tekstinä. Kortin takaa löytyvät kysymykset kohdentavat oppimista ympäristönlukutaidon huomioiden. Näin saadaan yhdistettyä oppiminen lisätyn todellisuuden käyttöön ilman, että vain leikittäisi lisätyllä todellisuudella.  

Voit siis tulostaa esinekortit (esim. luterilainen kirkko, ortodoksinen kirkko tai moskeija) verkosta maksutta ja asentaa koulun laitteille maksuttoman Zappar -sovelluksen ja lähteä oppilaiden kanssa tutkimusretkelle valitsemaanne kohteeseen. Tilassa voitte aloittaa ilman laitteita tekemällä kokonaisvaltaisen Koe tilaa -työskentelyn, jonka kevyemmät ohjeet löytyvät esinekorteista ja perusteellisemmat ohjevihkosta. Koe tilaa työskentelyn jälkeen oppilaat voivat pareittain ottaa vaikka lattialla olevista esinekorteista heitä kiinnostavimman ja etsiä kohteen tilasta. Löydettyään esineen he kuuntelevat ja katsovat aukeavan sisällön ja vastaavat keskustellen kysymyksiin. Parit voivat ajan salliessa hakea toisen kortin tai kolmannenkin ja lopuksi kerätään tarvittavaa dataa tuota tilaa vaiheeseen, jonka voi toteuttaa koululla.

 
Päädyimme kortteihin siksi, että jos olisimme liittäneet materiaalin vaikka vain Tampereen Tuomiokirkon esineistöön kuvina, ei siitä olisi ollut toisen paikkakunnan opettajille ja oppilaille suurtakaan iloa. Nyt sisällöt ovat sen verran yleiset, että niitä voi käyttää ympäri Suomen ja maailmallakin. Ne antavat myös tarkoituksella tilaa toteuttaa paikallisia sisältöjä niistä asioista, jotka oppilaita alkavat kiinnostaa tilassa, tai joka on erilainen kuin korteissa.


Korttien etu on myös siinä, että mikäli ei ole mahdollista lähteä kulttuuriympäristöön, voi korttien avulla luoda kuvitteellisen ympäristön esinekortteja eri paikkoihin asettamalla vaikka luokkaan, koulun liikuntasaliin tai käytäville ja miksei vaikka metsään. Oppilaat voivat kiertää kohteita pareittain ja tehdä korttien takana olevia tehtäviä yhdessä keskustellen ja sovitulla tavalla muistiinpanoja tehden. Työskentelyä voi syventää vielä yksilötyöllä siten, että jokainen voi tuottaa tilasta jonkin konkreettisen oman tuotoksen. Videon, maalauksen, piirroksen tai luonnosta kerätyillä materiaaleilla tuotetun oman esineen. Tuotoksia tarkastelemalla päästään vielä syvempään keskusteluun ja ymmärrykseen esineistön merkityksistä suhteessa ympäristöön, sen historiaan ja toisille ihmiselle.


Kokeile itse, miten helppoa tämä voi olla!

Korteista löytyvät tehtävät on pyritty muotoilemaan siten, että ne houkuttelevat tarkastelijaa luomaan ja tutkimaan erilaisia merkityksiä, joita tila nostaa esiin.  Kaikki ympäristöt, paikat, rakennukset ja esineet kantavat mukanaan kulttuurisia merkityksiä. Ne kertovat tarinoita yhteisöistä, jotka ovat niitä rakentaneet tai käyttäneet. Ne kertovat siitä, mitä on pidetty ja pidetään tärkeänä, arvokkaana ja kauniina. Ne kertovat myös siitä, kenellä on rahaa ja valtaa ja minkälaisiin tarkoituksiin valtaa käytetään. Näihin kertomuksiin tutustuminen auttaa rakentamaan omaa suhdetta ympäröivään kulttuuriin sekä kunnioittavaa vuorovaikutusta monikatsomuksellisessa yhteiskunnassa. Se auttaa myös huomaamaan ja pohtimaan, mitä asioita maailmassa tulisi muuttaa.

Mitä huomioida omassa lisätyn todellisuuden tuottamisessa?

Mikäli haluat tuottaa oppilaiden kanssa lisättyä todellisuutta, voit hyödyntää materiaalipankin kuvia ja animaatioita kunkin ympäristön (luterilainen kirkko, moskeija tai ortodoksinen kirkko) vapaasti maksuttomaan käyttöön. Zappar -sovellus on maksullinen, mutta esimerkiksi HP Reveal, tai Blippar -sovellukset antavat tehdä useampia sisältöjä maksutta. Niiden haaste on kuitenkin käyttövarmuudessa, minkä vuoksi itse ostimme tutkittuamme ja testailtuamme Zappar -lisenssin, jotta koululaisten ja opettajien kokemus materiaalistamme ja lisätyn todellisuuden hyödyntämisestä olisi mahdollisimman mukava ja helppo.

Lisätyn todellisuuden voi upottaa myös tilasta otettuihin kuviin
Zapparissa kuvaan liitetään zapparkoodi, jotka yhdessä muodostavat skannattuna pääsyn näiden taakse vietyyn materiaaliin, kuten kuvaan, videoon, ääneen tai animointiin. Koodit luodaan palvelussa yhdessä omien kuvien kanssa, eikä koodit toimi ilman toista elementtiä. Me liitimme kuviin videon, jonka alussa on lyhyt animaatio äänen kanssa, sitten tekstiä luettuna ja lopussa vielä animaatio uudestaan.


Kokeilimme erilaisia sisältöjä. Elävä videokin voisi toimia, mutta videoon ei enää kannata liittää tekstitystä, koska sen käyttökokemukset olivat raskaita. Samoin aikaraja on selkeä. Yli 30 sekunnin sisällöt eivät pidä kiinnostusta yllä, mikä vaikuttaa oppimiseen. Haaveena oli aukeavat elävät olennot, mutta pian testeissä oppimisen kannalta totesimme, että ne eivät tuhansien eurojen arvoisia ole suhteessa siihen, että tavoittelemme enemmän ympäristönlukutaitoa, kuin erilaisten hahmojen lukutaitoa. Opetuksen välineenä meille oli tärkeää, että sisällöissä on myös tekstiä, jota lukea. Mutta toisaalta ääni mahdollistaa sen, että materiaalia voivat kuunnella ja ymmärtää pienetkin oppilaat.


Oppilaiden kanssa lisättyä todellisuutta tuottamaan

Oppilaiden kanssa itse voisi tehdä esimerkiksi jonkin oman paikallisen kulttuuriperintökohteen
kanssa videoita tai äänitteitä ja liittää ne oppilaiden itse piirtämiin kuviin. Tai jos ei halua liittää piirrettyihin kuviin, voi esimerkiksi käydä ottamassa kohteesta valokuvan ja liittää videon paikan päällä oikeasti olevaan esineeseen. Silloin on vain hyvä muistaa, ettei tuo lisätty todellisuus aukea missään muussa kohteessa tai paikassa, tai jos sen päälle vaihdetaan esimerkiksi liina tai tuodaan muita esineitä. Lisätyn todellisuuden sovellukset ovat vielä kehittymässä ja siksi valokuvasta aukeavan kohteen käyttömukavuus ei vielä ole mitä parhain. Valokuvaan upotettua sisältöä voi joutua etsimään monesta eri kulmasta aina epäilyksen hetkiin asti.

Itse kokeilemalla, lukemalla ja tekemällä voi oppia paljon aiheesta. Oppilaat varmasti oppivat sisällöistä tehdessään itse materiaaleja. Olennaista on vain ohjata prosessia siten, että opettaja itse pitää mielessä, mitä toiminnalla tavoitellaan ja mitkä asiat tai sisällöt ovat tässä oppimisen kohteina laaja-alaisen osaamisen osa-alueiden lisäksi. Jos et ehdi tai halua tuottaa itse sisältöjä, ovat valmiit materiaalimme täysin käytössäsi ja tuotettu niin, että ne ei ole sidottuja juuri kyseisen paikan esineen ulkonäköön. Esinekorttiemme sisällöt on suunniteltu yhteistyössä kunkin kohteen asiantuntijoiden kanssa siten, että kyseiset esineet ovat keskeisiä juuri tuolle ympäristölle ja edistävät tuon kohteen lukutaitoa ja ymmärtämistä.


Jos kiinnostuit aiheesta,

- Tutustu materiaaleihin verkossa ja lataa käyttöösi maksutta
- Tule mukaan maksuttomalle koulutuskiertueelle 2018-2019
- Lue lisää siitä, miten AR voi parantaa oppimiskokemusta




Kokeilun ja tuottamisen iloa toivottaen,
kouluttaja Salla Vainio




Tutki tilaa -materiaali on mukana edistämässä kulttuuriperinnön eurooppalaista teemavuotta









torstai 6. syyskuuta 2018

Tilat pedagogisesti haltuun: Tutki tilaa -malli pähkinänkuoressa


Ympäristön tutkiminen koko keholla ja tilassa liikkuen tukee tunnepitoisen suhteen muodostumista ympäristöön. Samalla tietoisuus omasta suhteesta elinympäristöön, kulttuuriin ja yhteisön historiaan ja juuriin syvenee. Kulttuuriympäristöissä on mahdollista toteuttaa oppimisprosesseja, joissa opitaan samanaikaisesti monenlaisia tietoja, taitoja ja asenteita. Tästä postauksesta saat omaan työkalupakkiisi pedagogisen mallin minkä tahansa tilan tutkimiselle. Hyvä oppimisympäristö on aina päämääräsuuntautunut, riittävän kompleksinen ja vuorovaikutteinen. Lisäksi se ohjaa eettiseen pohdintaan ja antaa välineitä oppimisprosessin arviointiin. Pelkkä tila ei siis riitä vaan tarvitaan suunnitelma ja välineet sen toteuttamiseen.

Tutki tilaa -materiaalin pedagoginen malli

Tutki tilaa -materiaalin pedagoginen malli tarjoaa välineitä oppimisprosessin rakentamiseen kulttuurisessa tilassa. Malli on suunniteltu edistämään erityisesti monilukutaitoa ja sen sisällä ympäristönlukutaitoa, eli kykyä lukea aineellista (esim. rakennukset ja artefaktit) ja aineetonta kulttuuria (toiminnot ja traditiot).

Tutki tilaa -mallissa
(1. Koe, 2. lue ja 3. tuota tilaa) ympäristönlukutaitoa kehitetään kokonaisvaltaisesti. Kokonaisvaltaisuudella tarkoitetaan toisaalta multimodaalisuutta, eli kiinnitetään huomiota siihen, miten erilaiset symbolijärjestelmät ja tiedonalat välittävät meille tietoa ympäristöstä, jota tarkastelemme. Toisaalta kokonaisvaltaisuus tarkoittaa myös oppijan koko persoonan huomioimista oppimisprosessissa: tehtävät on pyritty muotoilemaan siten, että ne houkuttelevat tarkastelijaa luomaan ja tutkimaan erilaisia henkilökohtaisia merkityksiä, joita tila nostaa esiin.


Tutki tilaa -materiaalin pedagogista mallia voi käyttää minkä tahansa tilan tarkasteluun. Materiaalissa on ohjevihko ja valmiita välineitä oppimisprosessien suunnitteluun luterilaisessa kirkossa, ortodoksisessa kirkossa ja moskeijassa. Lisätyn todellisuuden avulla näihin oppimisympäristöihin liittyvä tiedollinen sisältö on mahdollista sijoittaa osaksi erilaisia oppimisprosesseja ja tukea oppijan tieto- ja viestintäteknologista osaamista. Halutessaan lisätyn todellisuuden ja interaktiiviset kuvat voi jättää hyödyntämättä. Malli taipuu muidenkin kuin uskonnollisten tilojen kulttuuriseen tarkasteluun. Tilan tutkimisen vaiheessa voi hyödyntää monialaisia kortteja ja valita niistä kulloisiakin tavoitteita parhaiten palvelevat.

Vaihtoehtoisia tapoja tutkia tilaa


Yhdistele mielesi mukaan materiaalin osia kohderyhmä ja käytettävissä oleva aika huomioiden. Voit hyödyntää materiaalia ennen tilaan menemistä, tilassa sekä vierailun jälkeen. Materiaalin avulla voi halutessaan rakentaa tilan vaikka luokkahuoneeseen. Oppilaat voivat tallentaa Lue tilaa -työskentelyn vastauksensa paperille, älypuhelimen muistioon, alustallenne, tai mobiililaitteilla kuvaamalla ja äänittämällä. Näin vierailun aikana läpikäytyihin asioihin on helppo palata vierailun jälkeen ja hyödyntää Tuota tilaa -vaiheessa. Rakenna mieleisesi polku vaikka jotakin alla olevaa esimerkkiä mukaillen!

Esinekorteista löydät tiivistetyn koe tilaa -työskentelyn ohjeet

Esineistön kautta


Rakennuskortti ennen tilaan menemistä koululla – Koe tilaa -työskentely – Lue tilaa esineistön kautta esinekorteilla lisättyä todellisuutta hyödyntäen – Tuota tilaa -tuotokset koululla ja purku.

Kokonaisuuden kautta

Koe tilaa -työskentely – Lue tilaa kokonaisuuden kautta interaktiivista kuvaa hyödyntäen – Tuota tilaa paikan päällä – Purku verkossa oppimisalustalla toisten töitä tarkastellen ja kommentoiden.




Näkökulma tai teema edellä


Koe tilaa -työskentely – Lue tilaa valitusta näkökulmasta käsin monialaisilla korteilla – Tuota tilaa ja purku paikan päällä.


Kerro meille kokemuksistasi ja jaa kuvia #tutkitilaa -tagilla vaikka uskonnonopetus.fi:n facebooksivulla!




Tutkimusretkille iloa toivottaen,

Uskonnonopetus.fi:n kouluttaja Salla Vainio



tiistai 14. elokuuta 2018

Elokuu kutsuu liikkumaan ja oppimaan kulttuuriympäristöistä ulkona!


Kesä kutsuu liikkumaan, tuoksuttamaan sateen jälkeistä raikasta ilmaa ja ihailemaan auringon heijastusta järvenpintaan. Miten saisi koulujen alettuakin jatkaa kesälle luonteenomaista liikkumista, ja ulkoilua niin, että samalla opittaisi mielekkäästi? Tässä postauksessa kerromme lyhyesti uudesta materiaalistamme ja siitä, miten voit käyttää pientä osaa siitä vaikka jo huomenna oppilaiden kanssa koulun pihamaalla tai lähiympäristössä.


 

Uusi Tutki tilaa -materiaali kutsuu tutustumaan kulttuuriympäristöihin kokonaisvaltaisesti

https://www.pearltrees.com/uskonnonopetus/tutki-tilaa/id16631750
Tälle lukuvuodelle loimme pedagogisen materiaalin, joka kutsuu tutustumaan ympäristössämme oleviin kulttuuriperintökohteisiin. Näin pääsemme ylös pulpetista ja ulos luokasta – liikkuvan koulunkin teeman mukaisesti. Autenttisessa ympäristössä tapahtuva oppiminen on tutkitusti tehokasta. Jo ympäristö itsessään herättää oppijoiden mielenkiinnon ja ohjaa kyselemään lisää: mihin tätä käytetään, miksi tämän esineen paikka on tässä, mitä tuo yksityiskohta esineessä tarkoittaa? 

Tutki tilaa –materiaalin ja pedagogisen mallin avulla kulttuuriympäristöstä tulee kokonaisvaltainen oppimisympäristö, jossa tilan tai paikan kulttuuriset merkitykset ja tarinat avautuvat oppijalle tilan kehollisen ja tiedollisen tutkimisen kautta vaikkapa lisättyä todellisuutta hyödyntäen. Materiaali sisältää pedagogisen mallin, ohjevihkosen ja välineitä kulttuuriympäristön helppoon ja hauskaan tutkimiseen liikkuen ja oppilaita aktivoiden. 



Kulttuuriperintö oppimisympäristönä

Erityisen hyvin aineellinen ja aineeton kulttuuriperintö kohtaavat historiallisissa ja kulttuurisissa rakennuksissa. Tämän vuoksi olemmekin valinneet materiaaliin erilaisia uskonnollisia tiloja: luterilaisen ja ortodoksisen kirkkotilan sekä islamilaisen moskeijan. Materiaalin avulla tilat heräävät eloon uudella tavalla: lisätyn todellisuuden avulla oppilaat voivat lähteä seikkailulle tiloihin ja saada tietoa niin tilan arkkitehtuurista, esineistöstä kuin erilaisista perinteistä, jotka ovat tilassa ja esineistössä läsnä.

 
Materiaalia käyttämällä kehitetään ympäristön- ja kulttuurisen lukutaidon lisäksi oppilaiden sosiaalisia sekä tieto- ja viestintäteknologisia taitoja. Materiaalin pedagoginen malli soveltuu kaikenikäisille ja mihin tahansa tutustuttavaan tilaan. Sisältöjen käyttöä varioimalla opettaja voi ohjata prosessia omien tavoitteidensa mukaan, tapahtuipa tutustuminen sitten taidemuseoon tai uskonnolliseen tilaan. Materiaali huomioi oppijan myös kokonaisvaltaisena persoonana: tehtävät on pyritty muotoilemaan siten, että ne houkuttelevat tiloihin tutustujaa tutkimaan ja luomaan erilaisia henkilökohtaisia merkityksiä, joita tila nostaa esiin. Näin tutuistakin tiloista avautuu kokonaan uusia maailmoja.


Mitäpä, jos kokeilisit materiaalia vaikka koulun pihalla tai lähiympäristössä jo huomenna?

Loman jälkeen on joskus mukavampaa pitää matala kynnys uuden materiaalin kokeilemisessa. Tässä muutama vinkki Tutki tilaa -materiaalin hyödyntämiseen vaikka jo huomenna koulun lähimaastossa sään salliessa.


Oma kirkkotila luontoon


Tavoitteet: Syvennetään oppilaan hahmotusta kirkkotilasta ja sen esineistöstä
Tarvikkeet: Rakennuskortti sekä esinekortit jokaiselle 4-5 hengen ryhmälle. Jos halutaan käyttää virtuaalisia sisältöjä, yksi älylaite kuten tabletti per pari, mutta työskentely toimii ilmankin.
Kesto: 45 min

1. Jaetaan oppilaat 4-5 hengen ryhmiin.
2. Annetaan joka ryhmälle rakennuskortti, jonka avulla he pohtivat omia mielikuviaan kirkkotilasta ja miettivät, mitä elementtejä tilassa voisi olla.
3. Oppilaat valitsevat ulkoa paikan, johon tilaa alkavat rakentamaan. Yksi oppilaista hakee opettajalta esinekortit.
4. Oppilaat rakentavat korttien ja luonnonmateriaalien avulla oman kirkkotilan.
5. Kun kaikki ryhmät ovat valmiita, pidetään esittelykierros, jolloin muut kiertävät ja yksi ryhmä esittelee aina oman tilansa.
6. Käydään yhteinen keskustelu, mitä yhteistä ja mitä erilaista tiloissa oli. Voidaan myös äänestää, missä tilassa mieluiten viettäisi vaikka omia häitään, menisi rauhoittumaan tai mihin menisi, jos olisi surullinen jne.
 
Vinkki: Voit antaa myös yhden esinekortin jokaiselle ryhmälle siten, että tavoitteena on rakentaa yhdessä toimien luonnonmateriaaleista yksi yhteinen kirkkotila.
 

Pantomiimi korttien avulla


Tavoitteet: Tutustuttaa erilaisiin kulttuurisesti merkittäviin esineisiin ja lisätä vuorovaikutustaitoja
Kesto: 20 min

1. Jaetaan jokaiselle oppilaalle pantomiimikortti, jossa lukee jokin esine tai henkilö
2. Joku oppilaista aloittaa. Hän esittää joko esinettä tai henkilöä tekemässä asiaa, joka hänen kortissaan lukee.
3. Muut katsovat esitystä ja omaa korttiaan. Jos he huomaavat, että kyseessä on heidän esineensä tai henkilönsä, he menevät mukaan pantomiimiin. Jos esim. henkilö seisoo kynttilänä, tulee kynttilänsytyttäjä sytyttämään kynttilän ja kynttilä voi tehdä esim. käsistään liekin. Jos taas sytyttäjä aloittaa, hän esittää sytyttämistä ja kynttilä menee mukaan pantomiimiin sytytettäväksi.
4. Kun kaikki ovat saaneet esittää tutustutaan vielä yhdessä esinekorttien asioihin ja mietitään yhdessä, kuinka tuttuja ne olivat, missä oppilaat ovat niitä nähneet, oliko vaikea arvata ja esittää jne. Halutessa voi hyödyntää kortteihin lisättyä todellisuutta ja antaa oppilaiden katsoa ja kuunnella nappikuulokkeilla sisällöt ja vastata takapuolen kysymyksiin.
 

 

 
Vinkki: opettaja tai oppilaat voivat keksiä lisää esineitä ja henkilöitä materiaalin tyhjiin pohjiin: esim. virsitaulu ja virsinumero, kirkon penkki ja penkillä istuja jne.
 
Parit:
Kastemalja: vauva + vauvaa kastava pappi
Kolehtihaavi: kolehdinkerääjä + kolehtiin rahaa laittava
Urut: Urut + kanttori
Saarnatuoli: Saarnatuoli + saarnaa pitävä pappi
Krusifiksi: Kirkon seinä + krusifiksi (Jeesus ristillä)
Virsikirja: Virsikirja + laulaja
Alttari: alttaripöytä + pappi, joka asettaa ehtoollismaljan alttaripöydälle
Kynttilä: Kynttilä + kynttilän sytyttäjä
Raamattu: Raamattu + Raamatun lukija
Kirkko: Kirkko + kirkkoon menijä


Liite: pantomiimikortit
 

 

Kiinnostuitko ottamaan kulttuuriset tilat haltuun?

Postaamme koko lukuvuoden aiheeseen liittyviä vinkkejä, joten pysy kuulolla helposti seuraamalla meitä faceookissa!
 
Aurinkoisin elokuun terveisin
hyvää syksyn alkua kaikille toivottaen,
uskonnonopetus.fi:n kouluttajat
Raili Keränen-Pantsu ja Salla Vainio


 
 

perjantai 4. toukokuuta 2018

Lapsuus, köyhyys, kesä - taide lasten elämänkysymysten virittäjänä

Mikä on kaunista? Mikä on arvokasta? Mikä tekisi kesälomastani riittävän hyvän? Mistä unelmoin? Maksuttoman Lue kuvaa -materiaalin avulla voit työstää oppilaidesi kanssa heidän kesään liittyviä odotuksiaan, unelmiaan ja muita elämänkysymyksiään. Materiaaliin kuuluva pedagoginen malli ohjaa kuvanlukutaidon kehittämiseen ja oman identiteetin rakentamiseen kuvien tarkastelun kautta.

Helene Schjerfbeckin taideteos "Pikkusiskoaan ruokkiva poika" (1881) järkytti omana aikanaan rikkomalla odotuksia siitä, mikä on tarpeeksi kaunista kuvattavaksi taiteessa. Köyhien lasten arkea ei pidetty maalaamisen arvoisena. Schjerfbeck itse näki kuitenkin kauneutta sellaisissakin asioissa, joita yleisesti saatettiin pitää mitättöminä tai rumina. Taiteessa hänelle oli tärkeää seurata omia arvojaan ja näkemystään.

1. Mikä minulle on kaunista? Mikä minulle on arvokasta?

Kauneuteen ja arvoihin liittyvät kysymykset ovat hyvin henkilökohtaisia, ne koskettavat syvältä. Lue kuvaa -mallissa olemme halunneet tukea myös lasten ja nuorten esteettisen tarkastelun taitoja ja henkilökohtaisen kuvasuhteen muodostamista. Interaktiiviseen kuvaan on upotettu valmis työskentelyn kaari, jota voit hyödyntää oppilaidesi kanssa, sekä monipuolisesti tietoa liittyen teoksen taustaan ja Helene Schjerfbeckin elämään.

Helene Schjerfbeck - Pikkusiskoaan ruokkiva poika (1881)



Schjerfbeckin teoksessa voi nähdä ja kokea monenlaista kauneutta. Sisarusten välinen rakkaus ja hellyys ei katso perheen varallisuutta. Kuvaa tarkastelemalla päästäänkin myös lasten keskeisten elämänkysymysten äärelle. Mikä minulle itselleni on arvokasta omassa elämässäni?

2. Mikä tekisi kesälomastani riittävän hyvän? Mistä unelmoin?

Koulujen loma-ajat voivat tuoda näkyväksi ja kärjistää varallisuuteen tai perhetilanteeseen liittyviä eroja luokassa ja toveripiirissä. Mitä jos perheelläni ei ole varaa samoihin asioihin kesälomalla kuin kavereilla? Onko kesäloma odottamisen ja kertomisen arvoinen, jos siihen ei kuulu ulkomaanreissua, kesämökkiä tai matkaa huvipuistoon? Toisaalta on hyvä muistaa, että edes kaikki nämä yhdessä eivät takaa onnellista tai onnistunutta kesää. Kesää voi varjostaa esimerkiksi yksinäisyyden tuntemukset tai perhehuolet.

Pohtikaa: Mitkä asiat kuuluvat hyvään kesälomaan? Etsikää lehdistä tai verkosta kuvia, jotka liittyvät näihin asioihin. Leikatkaa ja liimatkaa kuvat kollaasiksi tai kootkaa ne esimerkiksi yhteiselle Padlet-seinälle

Erilaisia kuvia etsiessä voi pohtia ja hyödyntää seuraavia kysymyksiä:
  • Voiko asiat tehdä tai niistä nauttia a) yksin  b) kavereiden  c) perheen kanssa? 
  • Maksavatko ne a) ei mitään ylimääräistä b) vähän c) paljon? 
Yhteisessä työskentelyn purussa voidaan tarkastella ja keksiä lisää esimerkkejä eri asioista näiden vaihtoehtojen avulla. Alaikäisten lasten ja nuorten kyky ja mahdollisuus vaikuttaa oman elämänsä olosuhteisiin on rajallinen. Työskentelyn tavoitteena on kuitenkin auttaa ja rohkaista heitä pohtimaan itselleen arvokkaita asioita ja löytämään erilaisia ilonaiheita omasta elämästään. Työskentelymallia voit hyödyntää myös muulloin kuin kesäloman alla esimerkiksi unelmien, haaveiden tai tulevaisuuden suunnitelmien työstämiseen yhdessä lasten kanssa.


3. Taiteilijat esikuvina

Lue kuvaa -materiaaliin sisältyy myös inspiroivat elämäkerta-diasarjat Helene Schjerfbeckistä sekä muista taiteilijoista. Taiteilijoiden elämä ja ajatukset voivat omalta osaltaan inspiroida oppilaita oman polkunsa löytämiseen:


Hyvää kesää jo ennakkoon uskonnonopetus.fi:n väeltä ja kiitokset teille opettajille inspiroivasta lukuvuodesta 2017-2018! Olemme kiitollisia ja ilahtuneita siitä, miten monet teistä olette löytäneet sivustomme. Materiaalipankissamme on vieraillut jo yli 100 000 kävijää.

Ensi lukuvuonna syvennymme erilaisiin kulttuuriympäristöihin Tutki tilaa -teeman mukaisesti. Luvassa on monipuolinen ympäristönlukutaitoa ja kulttuurista osaamista tukeva maksuton materiaali sekä koulutuksia eri puolella Suomea. Seuraa meitä Facebookissa, niin pysyt kärryillä ajankohtaisesta toiminnastamme.

Hyvää kesää toivottaen,

Mari Huotari & Salla Vainio, uskonnonopetus.fi:n kouluttajat

Lisää:

maanantai 9. huhtikuuta 2018

Tekijänoikeudet ja taide opetuksessa

Albert Edelfelt: Pariisin Luxembourgin puistossa (1887).
CC B.Y. 4.0, Kansallisgalleria.
Tekijänoikeudet aiheuttavat päänvaivaa opetuksessa. Olisi kiva käyttää kuvia ja opettaa oppilaille kuvanlukutaitoa ja medianlukutaitoa, nauttia taiteesta ja inspiroitua tuottamaan omia kuvia kuuluisien ja vähemmän kuuluisien kuvien äärellä. Mutta... saako sitä Picasson tai Edelfeltin kuvaa nyt sitten käyttää? Alkaa pitkällinen taustaselvitysvaihe: tekijänoikeuslain kertaus, kuvien etsintä,  kuvien tekijöiden ja valokuvaajien jäljiltys ja kuvien käyttöoikeuksien selvitys.

Yksi tavoitteistamme Lue kuvaa -materiaalin tuottamiseen oli saada opettajien käyttöön taiteen klassikkoteoksia ja säästää tekijänoikeuksien selvittelyyn kuluva aika vaikkapa työskentelyn suunnittelun. Tehtävä osoittautui äärimmäisen mielenkiintoiseksi, mutta ei suinkaan yksinkertaiseksi. Välillä olo oli kuin salapoliisilla, joka jännittyneenä odottaa mihin seuraava johtolanka kääntää tutkimuslaivan kurssin.

Tämän blogin kolme tapausesimerkkiä valottavat kuviin liittyviä tekijänoikeuksia opetuksessa sekä antavat ideoita siitä, miten tekijänoikeuksien huomioimista voi harjoitella myös oppilaiden kanssa.



Saako julkisella paikalla olevan teoksen kuvaa käyttää? 


Picasson Guernica-teos on Euroopan taiteen klassikkoteoksia. Lisäksi se on tematiikaltaan erittäin kiinnostava ja avaa näkökulmia moneen oppiaineeseen. Halusimme ehdottomasti Guernican mukaan Lue kuvaa-materiaaliin. Picasson kuolemasta on alle 70 vuotta joten teoksen tekijänoikeudet ovat voimassa.

Alkuperäinen teos sijaitsee Reina Sofian museossa Madridissa. Valokuvaajallamme oli kuitenkin kuva teoksen kopiosta, joka on keramiikkalaattoihin poltettu muraali Gernikan kaupungissa Espanjassa. Konteksti oli mielestämme kiinnostava ja päätimme käyttää tätä kuvaa. Myös sen takia, että tekijänoikeuslain mukaan julkisella paikalla olevaa taideteosta saa valokuvata ja valokuvaa voi käyttää opetuksessa.

Ajattelimme, että kaikki on kunnossa ja työstimme kuvaan hienon opetusaineiston.
Innostuimme myös piirrättämään graafikollamme piirroskopion teoksesta, jota ajattelimme käyttävämme erilaisissa tehtäväohjeistuksissa sekä kuvituksessa.

Tekijänoikeuslain mukaan teoksen muuntelu on kielletty. Päätin siis kysyä Kuvastosta, joka vastaa Picasson oikeuksista Suomessa, onko tällaisten piirroskuvien käyttö sallittu opetusmateriaalissa. Yllätyksekseni Kuvastosta todettiin, että piirroskuvien lisäksi myös teoskuvan käyttöön on pyydettävä käyttöoikeudet. 

Taidesalapoliisimme Liisa Väisänen kysyi asiasta muraalin omistajalta, Gernikan kaupungin edustajalta. Hänen näkemyksensä oli, että muraali on heidän ja siitä saa vapaasti ottaa kuvia ja käyttää.

Kuvastosta selvennettiin, että vaikka teoksen kopio on julkisella paikalla, alkuperäinen teos ei ole (museota ei lasketa julkiseksi paikaksi, koska sisäänpääsyä rajoitetaan pääsymaksulla). Tekijänoikeudet ovat alkuperäisen teoksen omistajalla, joten Gernikan kaupunki ei voi antaa lupaa teoskuvan käyttöön.

Haimme lupaa kuvan käyttöön Kuvaston kautta. Picasson säätiö, joka lupia hallinnoi, ilmoitti, että saamme käyttää muraalin kuvaa vain jos alkuperäinen kuva on esillä samassa yhteydessä täysin muuntelemattomana. Tekijänoikeusmaksun joutuisimme maksamaan molemmista. Päätimme säästää ja maksaa vain alkuperäisen kuvan oikeuksista. Piirroskuviin emme saaneet oikeutta lainkaan.

Guernicasta tehty interaktiivinen kuva onkin hieman erilainen kuin muut Lue kuvaa -materiaalin interaktiiviset kuvat. Huomaatko eron?




Saako klassikkoteoksista tehdä meemejä tai muita omia versioita?


Suomen kultakauden taiteilijoista valitsimme Lue kuvaa -galleriaan työt Albert Edelfeltiltä, Hugo Simbergiltä ja Helene Schjerfbeckiltä. Kaikkien kuolemasta on kulunut yli 70 -vuotta, joten tekijänoikeuden suoja-aika on heidän töissään umpeutunut.

Suoja-ajan umpeuduttua teoksen kuvia saa käyttää vapaasti. Klassikkoteoksilla on kuitenkin senkin jälkeen ns. klassikkosuoja. Klassikkosuoja kieltää teoksen esittämisen julkisesti sivistyksellisiä etuja loukkaavalla tavalla. Opetusministeriö valvoo klassikkosuojaa. Kuka tahansa voi tehdä ilmoituksen klassikkosuojan rikkomisesta ja jokainen tapaus arvioidaan erikseen. Suomen historiassa klassikkosuojan nojalla on kerran kielletty teoksen esittäminen. Tällöin kyse oli siitä, että klassikkosadun käännös oli kohtuuttoman huonolaatuinen. 

Taideteoksen tekijän lisäksi kuitenkin myös teoksen valokuvaajalla on tekijänoikeus teoksesta otettuun valokuvaan. Viime vuosina Kansallisgalleria on julkaissut suuren määrän teoskuviaan avoimiksi kulttuuriaineistoiksi. Näitä teoksia voi vapaasti ladata omaan käyttöön ja tehdä niistä mitä tahansa tuotteita ja tuotoksia, jotka eivät riko muita lakeja. Kuvan laatu riittää mainiosti työskentelyyn luokkahuoneissa. Omia tulkintoja teoksista voi oppitunneilla tehdä hyvällä omalla tunnolla ja oppilaiden kanssa voi pohtia sitä, ovatko heidän tuottamansa tulkinnat teoksesta hyvän maun rajoissa. 

Interaktiivinen kuva Helene Schjerfbeckin teoksesta Pikkusiskoaan ruokkiva poika (1881):

 



Pitääkö kysyä lupa taiteilijalta joka omissa töissään kyseenalaistaa tekijänoikeudet?



Nykytaiteilijoista Jani Leinonen on käsitellyt kiinnostavalla tavalla uskontoa teoksissaan. Halusimme häneltä mukaan installaation.

Kun kyseessä on Jani Leinonen, jonka tunnetuimmat työt perustuvat toisen tekijän visuaalisen ilmeen  varastamiseen tai hyödyntämiseen, kuvien käyttöluvan kysely tuntui hieman hölmöltä. Kun kuitenkin opetuksen asialla ollaan, tuntui tärkeältä hoitaa lupa-asia kuntoon. Asiat sujuivat varsin mutkattomasti. Lyhyen sähköpostikeskustelun jälkeen minulla oli korkealaatuiset teoskuvat sähköpostissa.



Mitä kannattaa selvittää kun haluaa käyttää ja muokata kuvia taideteoksista?

Seuraavien kysymysten avulla pääsee hyvin alkuun: 

1. Kuka teoksen on tehnyt?
2. Onko tekijän kuolemasta yli 70 vuotta?
3. Kuka on ottanut valokuvan teoksesta?
4. Onko valokuvaajan kuolemasta kulunut yli 50 vuotta?
5. Jos tekijänoikeudet ovat voimassa, ovatko tekijä ja valokuvaaja antaneet luvan käyttää kuvaa?
5. Jos tekijänoikeudet ovat umpeutuneet, haluatko tehdä jotain joka on hyvän maun rajojen ulkopuolella? Jos haluat, selvitä onko kyseessä klassikkoteos, tutustu klassikkosuojaan ja kunnianloukkaussäädöksiin ja mieti vielä onko asiasi niin tärkeä että kannattaa ottaa riski. 

Helppoja etenemistapoja:

1. Taiteilija on elossa > ota yhteyttä ja kysy lupaa
2. Käytä avoimia kulttuuriaineistoja > lue lisää
3. Käytä aineistoja, joiden käyttöehdot on ilmoitettu esim. CC -lisenssillä ja noudata lisenssin vaatimuksia.

Vähemmän helppoja mutta joskus välttämättömiä tapoja: 

4. Kuvasto hoitaa Suomessa suurimman osan Eurooppalaisten taideklassikkojen oikeuksien välittämisestä. Kokemuksemme mukaan palvelu on ystävällistä mutta prosess on hidas, työläs ja kallis.

Muita vinkkejä opetukseen:


Iloa kuvien käyttöön toivottaa

Essi Ikonen
Uskonnonopetus.fi:n kouluttaja

tiistai 13. maaliskuuta 2018

Da Vinci -koodaillen kuvataiteen ja pääsiäisen jäljille

Huotari, A. & Ikonen, E. (2017). Löydät diasarjan täältä.
Miltä tuntuisi viettää hetki salapoliisina taiteen äärellä? Tutusta tai tuntemattomasta kuvasta on mahdollista kuoria monia eri tasoja kaikkia aisteja hyödyntäen ja toisaalta kuvan taustaan ja symboliikkaan perehtyen. Esimerkiksi Leonardo Da Vincin teos "Viimeinen ehtoollinen" (1498) voi johdattaa meidät monille eri poluille: voimme perehtyä teoksen kautta Da Vincin kiehtovaan elämään, renessanssin taiteeseen tai päästä kuvassa kuvatun pääsiäiskertomuksen jäljille.

1. Salapoliisina kuvan äärellä

Tänä keväänä minulla on ollut etuoikeus kiertää ympäri Suomea kouluttamassa opettajille ja muille kasvatusalan ammattilaisille Lue kuvaa -työskentelymalliamme. Kuvan lukeminen aloitetaan kuvan kokemisesta ja kuvailusta kaikilla aisteilla. Valitun kuvan äärellä pohditaan, mitä värejä, ääniä, tuoksuja, makuja, liikettä, tunnelmia ja vaikkapa säätiloja kuvassa voi tuntea. Kuvasta voi havaita yllättäviäkin asioita, kun työskentely aloitetaan tällä tavalla eri aisteja hyödyntäen. Oikeita tai vääriä vastauksia ei ole, ja kokemusten jakaminen yhdessä muiden kanssa kutsuu dialogiin kuvan äärelle. Kuvan katsominen yhdessä on omanlaistaan katsomusdialogia, sillä voimme nähdä saman kuvan hyvin monella eri tavalla.

Liisa Väisänen. Kuva: Salla Vainio
Kokemukset ja aistit ovat kuitenkin vain yksi taso kuvien lukemisessa. Syvemmälle kuvaan päästään, kun tutustutaan sen taustaan ja kieleen. Koulutuksissa mukana kiertänyt taiteen filosofi Liisa Väsänen totesi kuvan olevan oma kielensä - sitä voi opetella ja sillä on oma historiansa. Kuvan kielen opettelu antaa meille työkaluja ymmärtää ympäröivää kulttuuriamme, taidetta ja ihmisiä taiteen takana ja rikastaa myös omaa tulkintaamme kuvasta.

Lue kuvaa -materiaalimme tukee kuvanlukutaitoa ja kuvien kielen opettelua. Kuviin on upotettu taustatietoa kuvasta ja Liisa Väisäsen symboliselityksiä. Leonardo Da Vincin teoksesta "Viimeinen ehtoollinen" (1498) tehty interaktiivinen kuva avaa teoksen lähtökohtaa. Kuvan tutkiminen onkin eräänlaista salapoliisin työtä. Huomatkaa myös kuvaan upotetut tehtävät kuvan vasemmasta alalaidasta, joiden avulla voitte toteuttaa kuvanlukemisen pedagogisen mallin yhdessä oppilaiden kanssa.

Kuvanlukutaito on keskeinen taito uskonnonopetuksesssa, sillä uskonto näkyy monella tavalla meitä ympäröivässä taiteessa ja muissa kuvakulttuureissa. Esimerkiksi pääsiäiseen liittyvä kuvasto on ollut erittäin suuressa roolissa länsimaisessa taiteessa. Leonardo on teoksessaan kuvannut Jeesuksen viimeistä ateriaa. Tämä evankeliumien kertomus näkyy myös kristillisessä jumalanpalveluksessa ehtoollisen osana sekä pääsiäistä edeltävässä kiirastorstaissa. Se, onko kertomus tapahtunut juuri niin kuin Uudessa testamentissa kuvataan ei ole koulun yleissivistävän opetuksen kannalta olennaista. Kuvaus Jeesuksen viimeisestä ateriasta on osa globaalia kulttuurihistoriaa ja selittää omalta osaltaan kristinuskoon liittyviä tapoja ja uskomuksia.



2. Osaatko lukea takaperin? Dialogia Leonardo Da Vincin kanssa

"Piirtäminen perustuu perspektiiviin, joka ei ole muuta kuin perinpohjaista tietämystä silmän toiminnasta." - Leonardon työpäiväkirjat

Kuva: Essi Ikonen
Lue kuvaa -materiaali kutsuu dialogiin sekä kuvan äärellä että kuvan kanssa. Kuvaan perehtymällä voi
päästä dialogiin myös kuvan tekijän kanssa. Emme voi keskustella Leonardo Da Vincin kanssa kasvokkain, mutta voimme tutustua Leonardon elämään ja ajatuksiin erilaisten historiallisten lähteiden kautta. Näin saamme uusia näkökulmia myös teokseen. Leonardo da Vinci kertoo -diasarjassa on Leonardon lyhyt elämäkerta, otteita hänen työpäiväkirjoistaan, esimerkkejä hänen muista teoksistaan sekä hänen käyttämistään tekniikoista. Taidehistorian aikajana asettaa Leonardon laajempaan historialliseen kontekstiin. Taiteilija kertoo -esitys sekä taidehistorian aikajana on upotettu myös ylläolevaan interaktiiviseen kuvaan.

On ollut ilo kohdata koulutuksissamme eri oppiaineiden opettajia ja kasvatusalan ammattilaisia myös peruskoulun ja lukion ulkopuolelta! Voit hyödyntää maksuttomia Lue kuvaa -materiaaleja myös esimerkiksi kuvataiteen, elämänkatsomustiedon, äidinkielen ja kirjallisuuden tai historian opetuksessa tai monialaisesti eri teemojen kautta lähestyen. Oppilaiden kanssa voi esimerkiksi kokeilla lukea, mitä Leonardo on kirjoittanut takaperin ja kirjoittaa omia viestejä:

Osaatko lukea takaperin? Huotari, A. & Ikonen, E. (2017)


Taitelija kertoo -diaesityksen ja taidehistorian aikajanan löydät viemällä hiiren taideteoksen vasempaan ylälaitaan.


Iloista kevään jatkoa toivottaen,

Mari Huotari, Uskonnonopetus.fi:n kouluttaja



perjantai 23. helmikuuta 2018

Eettistä ajattelua ja monialaista työskentelyä kantaaottavan taiteen avulla

Jani Leinonen, Installaatio 2015. Kuva: Zetterberg galleria.
Kuvilla ja visuaalisuudella on suuri merkitys arvojen ja asenteiden välittäjänä. Kuvien muokkaaminen ja niiden levittäminen verkossa on yhä helpompaa. On tärkeää oppia kysymään mitä kuvilla pyritään välittämään tai vihjaamaan sekä minkälaisia ideologioita niiden taustalla on. Tässä blogissa saat vinkkejä ryhmäsi eettisen ajattelun ja kriittisen pohdinnan tukemiseen kantaaottavan taiteen avulla. Voitte hyödyntää helppoa zine-tekniikkaa tai perehtyä 2000-luvun yhteiskuntakritiikkiin Jani Leinosen taiteesta tehdyn interaktiivisen kuvan kautta. Lisäksi saat vinkkejä tekijänoikeuksien huomioimiseen oppilastöissä.


1. Kriittistä pohdintaa Zine-työskentelyn avulla



Tekeminen tuntui hyvältä, suurena syynä se, että saimme vapaasti tuoda ajatusmaailmaamme julki ilman rajoituksia. - Viivi Sironen 

Kuva: Public Domain
Omien kantaaottavien kuvien tekeminen auttaa tarkastelemaan myös median kuvia kriittisesti. Seuraavassa kuvisope Aura Kotkavirta ohjeistaa Zine -työskentelyyn ja  nuoriso-ohjaajaksi opiskelevien aikuisten kokemuksista kantaaottavan taiteen parissa. Tekniikka on helppo, joten sitä voi käyttää hyvin myös lasten kanssa. 


Zine –julkaisu on klassinen kantaaottavan taiteen muoto. Se on itsenäisesti julkaistu, epäkaupallinen julkaisu, jonka tuottamiseen käytetään kopiokonetta. Zinen juuret ovat vahvasti 1970-luvun Englannin punk- ja anarkistipiireissä. Zine- julkaisujen tekijöillä on usein pyrkimys irrottautua valtavirrasta ja tuoda jonkin pienemmän ryhmän usein poliittista sanomaa näkyväksi. 


Tekijät: Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja opiskelijat, Seurakuntaopisto, Järvenpää
Ohjaaja: Aura Kotkavirta

Kuva: Aura Kotkavirta CC BY 4.0.
Kerroin ryhmälle lyhyesti historiaa zine- julkaisun synnystä. Zine (sanasta magazine) syntyi 1970-luvulla punk-kulttuurin ympärille. Kyse on vastareaktiosta valtakultturille ja tavasta tuottaa omakustanteisia lehtiä, julisteita ja levynkansia. Näytin opiskelijoille esimerkkikuvia kantaa ottavista julisteista, pienten ryhmien omakustanne- julkaisuista ja levyn kansista. Keskustelimme siitä, millainen on julisteen rooli, kun suurin osa tiedosta kulkee nykyään internetin välityksellä.

Pyysin opiskelijoita pohtimaan, mitä uskonto heille merkitsee. En antanut heille sisällön suhteen kovinkaan tarkkaa ohjeistusta. Ainoa asia, jota heiltä toivoin, oli pysyä hyvän maun rajoissa. Julisteeseen ei saisi olla asioita, jotka joku muu saattaisi kokea loukkaavina. Heille tämä oli kuitenkin itsestäänselvää.

Työskentelyä varten varasin välineiksi:

  • ison kasan erilaisia sanoma- ja aikakausilehtiä 
  • sakset 
  • liimapuikkoja 
  • erivärisiä A4 kopiopapereita 
  • valikoiman erilaisia kyniä (tusseja, puuvärikyniä, taululiituja) 
  • käytössämme oli myös kopiokone 


1.Opiskelijat kirjoittivat ja piirsivät ajatuksiaan luonnospaperille. Kävin heidän kanssaan alustavia ideoita läpi, mutta ainoastaan jos he sitä toivoivat.

Kuva: Aura Kotkavirta CC BY 4.0.
2. Opiskelijat leikkasivat kirjaimia, tekstejä ja kuvia lehdistä ja liimasivat niitä kopiopapereille. Papereiden värivaihtoehdot olivat tässä vaiheessa valkoinen, musta ja harmaa. Hienoa jälkeä syntyi myös repimällä valitut kohdat irti lehdistä ja liimaamalla niitä paperille ronskisti maalarinteipillä. Osa valitsi työnsä pohjasävyksi mustan paperin ja kirjoitti siihen valkoisella liidulla ja myös se toimi hienosti. Tässä vaiheessa työskentelyä, taustalla olevan paperin väri vaikuttaa ainoastaan lopullisen työn tummuuteen, kopiokoneeseen laitettu paperi määrittelee työn lopullisen sävyn.

3. Laitoin yhdelle pöydälle valikoiman eri värisiä kopiopapereita ja pyysin opiskelijoita valitsemaan siitä itselleen mieleisiä sävyjä ja kiinnittämään ne paperiliittimellä yhdeksi nipuksi, ja valmiin työnsä päällimmäiseksi. Kävin kopioimassa kaikista useamman eri värisen vaihtoehdon, joista opiskelijat valitsivat mieleisensä. Alkuperäinen “leikkaa-liimaa”- tekniikalla tehty versio päätyi paperinkeräykseen.

Opettajan ajatuksia työskentelystä: 

Tehtävään käytettiin aikaa n. 2 tuntia. Alussa näyttämäni kuvamateriaali vaikutti selvästi ryhmän hienoon heittäytymiseen työtä tehdessä. Ideoita alkoi heti syntyä, osa teki useamman version. Pelkoni turhan laajasta ja hankalasta aihepiiristä ja sen liiasta henkilökohtaisuudesta osoittautuivat turhiksi. Ryhmä oli mukavan pieni, kaikki istuivat saman pöydän ympärillä ja ilmapiiri oli innostunut ja rohkea. Kannustin kaikkia olemaan mahdollisimman uskaliaita, kyseessä oli kuitenkin kantaa ottava juliste.

Teknisesti työskentely sujui kuin tanssi. Muistutin välillä, että zinen viehätys syntyy nimenomaan sen hieman ronskista ja kotikutoisesta toteutuksesta. Ainoa tarkempaa mietintää aiheuttanut asia oli lopullisen työn värien hahmottaminen keskeneräisessä työssä. Lopullisessa työssä kaikki lehdestä leikatut palaset menettävät värinsä, jäljelle jää ainoastaan värillisen kopiopaperin sävy.

Opiskelijoiden ajatuksia työskentelystä:


Kuva: Juha Uronen 2017. CC BY 4.0.


Hommahan toimi ja "vanhanaikaisella" tekniikalla toteuttaminen oli erinomaisen nastaa. Oli jotain muuta kuin digi-digiä. Aihe oli varsin hilpeähkö ja pääsin vanhana ateistina käyttämään itse keksimääni slogania "Don't god bless godless". 

Leikkaa ja liimaa -tyyppinen setti-hässäkkä-meininki sopii loistavasti myös tällaiselle jäbälle jolta ei muu taiteilu niin sujuvasti suju. 

               Juha Uronen



Kuva: Tiina Syrjä-Mayoss 2017. CC BY 4.0


Työn tekeminen ja aloittaminen oli yllättävän helppoa sen jälkeen kun suljin ns. pääni eli tyhjensin sisäisen melun mielestäni ja annoin käsieni vaan tehdä. 





Meidän pikkuporukan työskentely vaan soljui eteenpäin, tunnelma oli hauska ja avoin, oli helppo antaa käsien vain työskennellä ilman ajatuksia suurempia, todella hyvä fiilis :) mahtavaa, voimaanuttavaa! 



                  Tiina Syrjä-Mayoss




Kuva: Nina Kajander 2017 CC BY 4.0.


Aluksi tuntui hankalalta ja tekniikka itsessään ei onnistunut itseltäni niin kuin olisin halunnut. Mutta kyllä se siitä sitten lähti. Aihe oli sellainen, että ei tiennyt miten alkaa lähestyä sitä. Kielteisellä vai positiivisella asenteella. 


Oma idea lähti Tähtien sodasta ja Sith Lordeista eli voiman pimeästä puolesta. Loppujen lopuksi ihan kiva työ. 




             Nina Kajander

Kuva: Viivi Sironen 2017. CC BY 4.0.

Tykkäsin todella paljon tekniikasta ja ideasta. Tekeminen tuntui hyvältä, suurena syynä se, että saimme vapaasti tuoda ajatusmaailmaamme julki ilman rajoituksia. Toki hyvällä maulla, mutta sana oli vapaa. 

Minusta oli mielenkiintoista tutkailla omaa ja muiden ajatusmaailmaa. Ilmapiiri oli avoin ja kunnioittava. Jakamalla saa aina uusia näkökulmia asioihin. 

                   
                      Viivi Sironen








2. Vinkkejä tekijänoikeuksien ilmiasuun ja opettamiseen


Opiskelijoilta kysyttiin lupaa töiden ja kommenttien julkaisuun. Jokainen, joka antoi luvan työnsä julkaisuun täytti kirjallisen lomakkeen, jossa määriteltiin, millä lisenssillä kuvat voi julkaista. Koska haluamme edistää vapaata kulttuuria, annoimme tässä vain kaksi vaihtoehtoa: Public domain tai CC BY 4.0. Muita vaihtoehtoja löytyy esimerkiksi Creative Commons -sivustolta.


3. Jani Leinosen taide haastaa kyseenalaistamaan tuttuja symboleita


Kuvassa näkyvista Jani Leinosen teoksista koottu installaatio on ollut esillä Kiasman näyttelyssä Tottelemattomuuskoulu vuonna 2015. Mitä eri uskontojen ja aatteiden symboleita kuvassa on tunnistettavissa? Mitä taiteilija on halunnut teoksilla ilmaista?

Taidefilosofi Liisa Väisänen on avannut teosten symboliikkaa interaktiivisessa Thinglink-kuvassa. Kuvaan on upotettu myös muuta taustatietoa sekä Lue kuvaa -pedagogisen mallimme mukaisia tehtäviä, joita voitte käydä läpi yhteisesti tai itsenäisesti/ryhmissä. Thinglink-kuvan avaaminen ei vaadi mitään erillistä sovellusta ja sitä voi tarkastella eri laitteilla.

Avaa kuva suurempana erillisessä välilehdessä.









Iloa opetukseen toivottelevat
Essi Ikonen ja Aura Kotkavirta