maanantai 11. syyskuuta 2017

Miten opettaa kuvanlukutaitoa kokonaisvaltaisesti?



Lue kuvaa -kuvanlukumalli kutsuu
dialogiin kuvan kanssa ja kuvan äärellä.
Kuva: Essi Ikonen. Public domain.

"Kuvis on katsomusaine!" totesi eräs kuvataiteen opettaja kun keskustelimme taide- ja katsomusopetuksesta. Yhtälailla voisi ajatella, että uskonto on taideaine. Luovuus oman elämänkatsomusprojektin äärellä, kyky katsoa asioita eri näkökulmista sekä kyky tarkastella kriittisesti ympäröivää kulttuuria ovat keskeisiä nykypäivän uskonnonopetuksen tavoitteita.

Kun lähdimme valmistelemaan tämän vuoden koulutusteemaa monilukutaidosta, mietimme miten saisimme rakennettua sellaisen pedagogisen mallin, joka olisi helppo ottaa käyttöön luokkahuoneissa ja jonka avulla kuitenkin olisi mahdollista pureutua kuviin syvälle, moniaistisesti ja eri tiedon aloja hyödyntäen.

Monilukutaitoa ja katsomusdialogia kaikilla aisteilla


Halusimme luoda materiaalin, joka ohjaa kokonaisvaltaiseen kuvanlukuprosessiin. Sellaiseen, joka antaa mahdollisuuden tutkia omaa sisäistä maailmaa ja muodostaa syvällinen suhde johonkin kuvan herättämään ilmiöön tai asiaan. Halusimme myös vahvistaa dialogista lähestymistapaa kuviin, sekä luoda tilaa moniääniselle katsomusdialogille oppilasryhmän kesken.

Kulttuuri-identiteetin rakentuminen, Räsänen 2015, s.211
Avuksi löytyi Turun yliopiston kuvataiteen didaktiikan yliopistonlehtori Marjo Räsäsen monilukumalli. Räsänen yhdistää monilukumallissaan useita kuvataiteen ja kulttuurintutkimuksen viitekehyksiä. Mallissa identiteettityö ja kulttuurikritiikki kietoutuvat yhteen. Samoin kuvien tulkinta ja tuottaminen nähdään rinnakkaisina, toisiaan tukevina prosesseina. Malli auttaa meitä tarkastelemaan oman makro- ja mikrokulttuuriemme vaikutuksia omaan elämäämme ja meitä ympäröivään maailmaan, sekä käymään dialogia erilaisista taustoista tulevien kanssa. Lähtökohtana on ajatus, että olemme kaikki monikulttuurisia.

Olemme muokanneet Räsäsen Monilukumallin pohjalta kuvien lukemisen karvalakkimallin, joka on helppo ottaa käyttöön minkä tahansa aineen oppitunneilla. Kuvan lukeminen on pilkottu kolmeen vaiheeseen: moniaistinen tarkastelu, kuvan taustaan syventyminen ja oman tulkinnan kuvallinen tuottaminen. Vaiheittainen eteneminen helpottaa kuvaan tutustumista, mutta ei ole välttämätöntä.

Tehtäviä voi myös varioida ja valikoida oppilasryhmän tarpeiden sekä oppimisen tavoitteiden mukaan. Esimerkiksi koe ja kuvaile tehtäviä voi käyttää virittäytymiseksi johonkin opiskeltavaan teemaan menemättä sen syvemmälle itse virikkeenä toimivaan kuvaan. Lisäksi olemme tuottaneet yhteistyössä asiantuntijaopettajiemme kanssa muutaman malliesimerkin siitä, miten kuva voi toimia monialaisen työskentelyn jäsentäjänä ja kokoajana.



Koulujärjestelmämme on pitkään painottanut kirjallista ilmaisua. Kirjalliseen ilmaisuun, analyysiin ja tiedolliseen vastausten etsimiseen tottunut tarttuu ehkä helpoiten Lue ja tulkitse kohtaan. Se onkin tärkeä ja kiinnostava osa-alue, kun haluaa pureutua syvemmälle kuvan viesteihin. Lue kuvaa -gallerian kuvissa tähän vaiheeseen meitä johdattelee taidehistorioitsija ja symbolitututkija Liisa Väisänen, jonka tekstit ja ääninauhat kuvan symboliikasta vievät katsojan mielikuvitusta ja uteliaisuutta kutkuttavalle matkalle taideteokseen. 

Vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteissa korostetaan aiempaa enemmän erilaisten viestinnän ja tietämisen tapojen merkitystä ja tasa-arvoisuutta. Koe ja kuvaile sekä Tuota kuvaa -vaiheissa eri aistit ja mielikuvitus toimivat oppimisprosessin tukena ja syventäjänä. Koe kuvaa -tehtävät houkuttelevat katsojan lempeästi sisälle kuvaan: tällä tasolla ei ole oikeita vastauksia eikä tarvitse osata mitään. Myöskään tuota kuvaa -vaiheessa ei ole oikeita vastauksia, sillä tavoitteena on luoda suhde johonkin sekä ilmaista tuota suhdetta ja omaa ajattelua ja kokemuksia siihen liittyen.

Kuitenkaan kuvien tuottaminen ei ole pois tiedollisesta oppimisesta. Lue ja tulkitse -vaihe eli tiedonhaku on tärkeä, jotta olisi jotain mihin muodostaa oma suhde. Omien kuvien tuottaminen auttaa myös oppilaita huomaamaan, miten tekniikka ja ilmaisukeinot sekä tekijän ja vastaanottajan taustat vaikuttavat kuvien sisältöön, havaitsemiseen ja tulkintaan. Oma tuottaminen siis syventää kuvan tulkintaprosessia ja edistää syväoppimista.



Omia ajatuksiaan ja oppineisuuttaan voi ilmaista vaikkapa meemin avulla.
Kuva: Essi Ikonen. Public domain. Alkuperäinen kuva: Alberto Sciutto 1993. Kopio Michelangelon teoksesta Luominen. Kuva: Marco Perettto 
Interaktiivisessa Lue kuvaa -galleriassamme julkaistaan lokakuun alussa muutamia eurooppalaisen ja suomalaisen taiteen klassikkokuvia. Kuvat on valittu siten, että niistä aukeaa luontevasti uskonnon ja elämänkatsomustiedon sisältöihin liittyviä teemoja. Niihin on koottu aiemmin blogissa esitetty pedagoginen kuvan lukemisen malli, sekä taustatietoa, joka auttaa pureutumaan syvemmälle kuvien viesteihin. Materiaalin tuottamiseen on osallistunut joukko taiteen asiantuntijoita sekä eri oppineiden opettajia.

Tehtävissä tutustutaan erilaisiin kuvailmaisun tapoihin sekä tarkastellaan erilaisia kuvantuottamisen tavoitteita. Tehtävät johdattavat oppilaita mm. pohtimaan kuvien roolia vallitsevien arvojen tukemisessa ja niiden vastustamisessa. Oppilaat voivat esimerkiksi harjoitella kuvanmuokkaustaitoja tuottamalla kantaa ottavia kuvia tai kulutuskäytäntöjä kritisoivia vastamainoksia. Kuvia tuottamalla oppilaat huomaavat, että myös heillä on mahdollisuus vaikuttaa asioihin visuaalisen kulttuurin avulla. Kuvatulkinta edistää siis yhtä lailla kuvista nauttimista kuin kriittisen ajattelun kehittymistä ja aktiivista kansalaisuutta.

Seuraavissa blogeissamme pääset tutustumaan eri teoksiin ja niihin tekemiimme tehtäviin. Oikein hyvää syksyä kuvalukutaidon edistämisen parissa!

Linkkivinkit:

  1. Lue lisää Marjo Räsäsen monilukumallista: Visuaalisen kulttuurin monilukutaito. Edu.fi: OPS2016 lisämateriaalit.
  2. Täydennämme Lue kuvaa -materiaalikansiotamme pitkin syksyä. Poimi itsellesi mieluisimmat ja linkkaa helposti verkkolinkit kollegoille sosiaalisessa mediassa!

Kuvalähde: Räsänen, M.2015. Visuaalisen kulttuurin monilukukirja. Helsinki: Aalto-yliopisto. 

Terveisin Agricolan uskonnonpedagogiset kouluttajat Essi Ikonen ja Salla Vainio


Kirjoitussarjassa pureudutaan kuvien ja monilukutaidon kiehtovaan maailmaan

tiistai 22. elokuuta 2017

Miten edistää rakentavaa dialogia sosiaalisen median maailmassa Turun tapahtumaa vasten?

Turun viime viikon tapahtumat puhuttavat koko Suomessa. Tapahtumista keskustellaan väistämättä myös koulussa oppitunneilla sekä oppilaiden kesken kasvokkain ja sosiaalisessa mediassa. Vaikeista aiheista ja tunteista keskustelemista ei pitäisi välttää, vaan ohjata lapsia ja nuoria rakentavan dialogin käymiseen.

"Dialogissa on olennaista osata ilmaista omia ajatuksiaan siten, että ei hyökkää, arvostele tai tuomitse muita." Dialogitaitaja 2017


Mitään aihetta ei tarvitse varoa, kun pyrkimys on aidosti ymmärtää ja kunnioittaa toista. Dialogitaidot ja kyky viestiä toisille niin kasvokkain kuin sosiaalisessa mediassa ovat keskeinen arjen taito ja osa laaja-alaista osaamista. Turun tapahtumien herättämät keskustelut antavat hyvän pohjan keskustelulle siitä, miten voimme edistää rakentavaa dialogia osallistuessamme someviestintään eri tilanteissa ja rooleissa. Dialogitaitajamateriaalissamme on paljon tehtäviä dialogitaitojen edistämiseen ja materiaalit voi tulostaa verkosta maksutta opetuskäyttöön. Seuraavat harjoitteet sopivat katsomusopetuksen lisäksi myös moniin muihin oppiaineisiin.



Tehtävä: Mitä tuli kirjoitettua?

Kirjallinenkin vuoropuhelu on dialogia, jossa ilmaistaan itseään, mutta missä tulisi pyrkiä ymmärtämään myös toista. Sosiaalisessa mediassa olemme keskittyneitä kertomaan ehkä helposti enemmän itsestämme ja omista ajatuksistamme, kuin kuuntelemaan mitä toinen todella haluaa tai yrittää sanoa. Koska kirjallisesta viestinnästä puuttuu kehon kieli, kirjoittajan on mietittävä, miten itseään ilmaisee kirjallisesti, ettei tule ymmärretyksi väärin. Ja miten ymmärtää toista, kun kasvoja ei näe.


Työskentely

Katsokaa yhdessä Dialogitaitajan lyhyt video (yllä) nuoresta, joka istuu sohvalla ja saa viestejä puhelimeensa. Keskustelkaa yhdessä siitä, mitä viestittelyssä tapahtui ja missä kohtaa kirjallisen viestittelyn aloittanut henkilö ilmaisi itseään hyökkäävästi.
  • Miksi hän ilmaisi itseään niin?
  • Miten hän mielestäsi toimi?
Pohtikaa pienryhmissä tai pareittain


  1. Mitä voisi kysyä viestin lähettäneeltä saadakseen selville, mitä hän oikeasti haluaa viestittää?
  2. Miten kirjoittaja olisi voinut ilmaista itseään saadakseen viestinsä paremmin perille?
  3. Mitä emojeja viestin lähettänyt olisi voinut hyödyntää kirjallisen viestinsä tukena?

Yhteinen koonti

Käydään yhdessä läpi ryhmien pohdinnat. Pohdintoja voi koota taululle, isolle paperille tai sähköiseen pilvipalveluun, jonka koet helpoimmaksi. (esim. answergarden tai todaysmeet.com)

Jatkotyöskentely A

Keksikää ryhmissä viestiketjuja, joissa toinen tulkitsee viestin eri tavalla, kuin mitä lähettäjä on tarkoittanut ja pahoittaa mielensä. Kirjoittakaa sitten viestiketju uudestaan niin, että väärinkäsitystä ei synny.

Voitte myös vaihtaa väärinkäsitettyjä viestiketjuja ryhmien välillä siten, että toinen ryhmä tekee uudelleenkirjoittamisen. Tai samaa viestiketjua voi kirjoittaa uudelleen myös useampi ryhmä ja eri versiot voidaan koota samalle paperille tai dokumenttiin pilvessä, jolloin huomataan, miten eri tavalla tulkitsemme ja viestitämme asioita.
Tulosta Tehtävä PDF -muodossa: Mitä tuli kirjoitettua?


Jatkotyöskentely B: Rakentava dialogi 


Miten ilmaista omia mielipiteitä sosiaalisessa mediassa toista osapuolta kunnioittaen? Dialogissa voi välillä myös tarkoittamatta joutua tilanteeseen, jossa tulee loukanneeksi toista. Harjoitelkaa Dialogikorttien ja Tienviittojen avulla kunnioittavan kysymyksen muotoilua ja ristiriitatilanteissa väärinymmärryksien purkua.


Kun luet sosiaalisessa mediassa viestejä tai kirjoitat niitä itse ja mietit, voisiko tässä kysymyksessä olla hieman rakentavampi, voit hyödyntää kunnioittavan kysymyksen muotoilussa oheisen kuvan kysymyksiä.

Kirjoittakaa loukkaavia lauseita tai kysymyksiä ja muotoilkaa niistä yhdessä rakentavia.




Linkkivinkkejä





Rakentavampia dialogeja toivottaen meille kaikille
uskonnonopetus.fi -kouluttajat Mari Huotari ja Salla Vainio

tiistai 15. elokuuta 2017

Upea koulun alku dialogitaitoja vahvistaen ja #upeakoulunalku -kampanja

Koulujen alku on loistava mahdollisuus vahvistaa oppilaiden dialogitaitoja uuden ryhmän kanssa tai tuttujen koululaisten kanssa uudelleen aloittaessa. Itseilmaisua ja toisen kuuntelemista sekä omien ja toisten tunteiden tunnistamista on helppo harjoitella kesäkuulumisien äärellä.

Olimme 10.8. mukana Heurekassa kouluttamassa dialogitaitojen edistämistä opetuksessa pääkaupunkiseudun pienryhmäisten uskontojen sekä oman äidinkielen opettajille. Siellä opettajien kanssa syntyi idea hyödyntää koulun alkaessa Dialogitaitaja-materiaaliin kuuluvia Rohkaisevan kysymisen kortteja niin katsomusopetuksessa kuin monissa muissakin oppiaineissa vaikkapa kesämuistoja kerratessa tai ensimmäisten päivien aamupiirissä.

Vinkkejä dialogitaitojen vahvistamiseen koulun alkaessa


1. Rohkaisevan kysymisen kortit

Istukaa ringissä ja jokaisella voi olla rohkaisevan kysymisen kortit (monista kaksipuoleisena). Vuorotellen jokainen saa kertoa kesästä yhden valitsemansa asian. Kun yksi kertoo kuulumisia, voivat muut nostaa kortteja reagoidakseen kerrottuun. Opettaja pysäyttää tilanteen ja kysyy, miksiköhän nostitte juuri tuon kortin. Voidaan kertoa ajatuksia ääneen ja tämän jälkeen käyttää korttien takana olevia rohkaisevia kysymyksiä kuullaksenne lisää kesäkuulumisen kertojalta. Oikeita vastauksia tehtävässä ei ole. Tavoitteena on kuulla ja ymmärtää toisen kesäkokemus sellaisena, kuin hän on sen kokenut ja oppia kysymään elämäntilanteissa ystäviltä ja perheenjäseniltä lisää rohkaisevia kysymyksiä.  Keskustelkaa yhdessä siitä, miksi eri tilanteissa voi nousta erilaiset kortit. Kenestä reaktio kertoo ja miten voimme muuttaa omaa toimintaamme rohkaisevammaksi tänä lukuvuonna? Kiinnittäkää rohkaisevan kysymyksen kortit jonnekin näkyville luokkaan ja rohkaise opiskelijoita käyttämään rohkaisevan kysymyksen kysymyksiä vapaa-ajalla. Keskustelkaa seuraavana päivänä, millaisia reaktioita ja kokemuksia ihmisillä oli rohkaisevien kysymysten kanssa.


Mikäli ryhmä tuntuu liian suurelta, voitte jakaantua vaikka ensimmäisten kuulumisten jälkeen kahteen rinkiin. Toisaalta voisi olla arvokasta kuulla yhdessä kaikkien kuulumisia. Harjoitusta voi tehdä useampana päivänä niin, että koko luokka pääsee kertomaan oman kesänsä kuulumisen. Huomaathan, että kaikki eivät välttämättä kerro kesän kohokohtaa, vaan kuulumisissa voi olla haastaviakin kuulumisia, joita oppilaat saattavat haluta jakaa. Anna tilaa myös näille kuulumisille vahvistaen turvallisen tilan luomista luokassasi tai ryhmässäsi.

Työskentelyä voi harjoitella käyttämällä myös valmiita esimerkkilauseita. Katso Dialogitaitaja-materiaalista ohjeet työskentelyyn.

Tarvikkeet (sisältää linkit):   
Rohkaisevan kysymisen kortit
Esimerkkilauseita
Ohjeet työskentelyyn


2. Minä dialogin osapuolena

Valmiin monistepohjan avulla oppilaat voivat pohtia omia temperamenttipiirteitään, arvojaan ja unelmiaan. Nämä taustatekijät vaikuttavat ihmisen tapoihin toimia dialogitilanteissa. Katso ohjeet työskentelyyn Dialogitaitaja-materiaalista.



3. Jokaisessa meistä on jotakin hyvää - työskentelyä tähdillä

Lue Essin blogipostaus tähtien monipuolisista käyttömahdollisuuksista.

Materiaaleissamme on useita konkreettisia työkaluja dialogitaitojen edistämiseen ja harjoitteluun turvallisella tavalla. Omien vahvuuksien tunnistaminen ja positiivinen pedagogiikka ovat nousseet keskeisiksi teemoiksi opetuksessa. Suositut tähdet ja muut arviointimateriaalimme tukevat oppilaan omien vahvuuksien löytämistä sekä itse- ja vertaisarvioinnin toteuttamista.

Arvointimateriaaleihin




Vinkkejä dialogiseen työskentelyyn kuvia hyödyntämällä aikasemmassa blogipostauksessamme!  

Tule mukaan voimaantumaan ja voimaannuttamaan muita koulun alun kampanjaamme #upeakoulunalku!


Osallistu koulun alun kampanjaamme jakamalla kuva lukuvuoden aloituksen tunnelmista tai opetusideasta hashtagilla #upeakoulunalku sosiaalisessa mediassa (instagram, facebook, twitter). Kaikkien osallistujien kesken arvomme Uudistuva uskonnon opetus -kirjan. Jaa kuvasi faceryhmässämme UPEAT - uskonnonpedagogiset asiantuntijat tai julkisena muissa palveluissa elokuun loppuun mennessä, jotta näemme sen ja käytä myös hashtagia #uskonnonopetus. Voit jakaa vaikka dialogiharjoituksesta tunnelmaotoksen.

Upeaa koulun alkua kaikille!

Uskonnonopetus.fi -kouluttajat Mari Huotari ja Salla Vainio

keskiviikko 2. elokuuta 2017

Mitä kerron kuvista? Kuvien avulla lukuvuosi käyntiin.

Lukuvuoden alkaessa kuvat ovat mainio tapa kesämuistojen läpikäyntiin, tutustumiseen ja ryhmäyttämiseen tai oppilaiden ajattelun virittämiseen kohti tulevan vuoden aihepiirejä.
Katsomusaineissa kuvat voivat toimia mm. elämänkysymysten pohdinnan tukena. Kuvien kautta voidaan lähestyä myös oppiaineen sisältöjä ja keskeisiä käsitteitä.

Luovan ajattelun harjoituksia kuvien ja käsitteiden avulla.
Tästä blogista löydät kolme erilaista työskentelyä, jotka voit toteuttaa koulun alkessa joko oman ryhmäsi kanssa tai katsomusaineiden tunneilla.Oikeita vastauksia ei ole, eikä työskentelyssä oppilaiden tarvitse tietää kuvan taustaa tai mitä siinä tapahtuu. Usein oppilaat kuitenkin kiinnostuvat kuvista ja haluavat tietää niistä jotain, joten jos aika antaa periksi niin sukeltakaa ihmeessä myös kuvien teemoihin ja taustoihin. Voit käyttää valmiita taidekuvia ja sanakortteja (kirjoituksen lopussa liitteissä) tai valita omat. Sanoja voi myös keksiä yhdessä oppilaiden kanssa.


1. Miltä kesälomani näytti? (lomaterveiset)

Tarvikkeet: 1 kpl jokaista kuvaa yhdessä katsottavaksi

Hellettä vai koleaa? Miltä kesäsi näytti?
Katsostaan ensin kaikkia kuvia yhdessä. Oppilaat miettivät ensin rauhassa, mikä kuva vastasi heidän omaa kesälomaansa parhaiten. Kuvat sijoitetaan eri puolille luokkaa ja oppilaat menevät valitsemansa kuvan luo. Pohditaan yhdessä, millainen tunnelma eri kuvista välittyy ja mitä niissä ehkä tapahtuu. Halukkaat voivat samalla jakaa jonkun kesämuistonsa. Miksi he valitsivat juuri sen kuvan?

2. Puhuvat kuvat (samastuminen ja dialogi kuvan kanssa, työskentely pareissa / ryhmissä)

Tarvikkeet: 1 kpl jokaista kuvaa yhdessä katsottavaksi

Katsotaan ensin kaikkia kuvia yhdessä. Oppilaat valitsevat pareissa/ryhmissä jonkun kuvista ja miettivät, mitä siinä tapahtuu, mitä kuvan henkilöt tai asiat voisivat sanoa ja mitä kuvan ottamisen jälkeen voisi tapahtua. Tehtävänä on esittää tilanne muille ryhmille ja muut arvaavat, mistä kuvasta on kyse.

3. Yhdistä kuva ja sanat (luova käsitteellinen ajattelu, työskentely pareissa / ryhmissä)

Tarvikkeet: useampi kpl samaa kuvaa, pino sanakortteja per ryhmä


Mitkä sanat voisivat sopia kuvaan?
Kuvat ovat pinoissa sopivalla paikalla luokassa niin, että jokainen oppilas voi käydä rauhassa katsomassa niitä, valita itselleen yhden kuvan ja ottaa sen mukaansa. Tämän jälkeen oppilaat kokoontuvat ryhmiin ja kertovat muille ryhmäläisille, miksi valitsivat kyseisen kuvan.

Työskentelyn toisessa vaiheessa oppilaat valitsevat pöydällä olevista sanakorteista itselleen kolme sanaa. Ryhmäläiset voivat valita myös keskenään samoja sanoja. Kun kaikki ovat valinneet haluamansa sanat, oppilaat kertovat toisilleen, miten heidän valitsemansa sanat liittyvät heidän mielestään kyseiseen kuvaan.

Huom. Vieraat käsitteet voidaan selittää oppilaille. Myöskään tässä tehtävässä ei ole valmiita vastauksia eikä oppilaiden tarvitse tietää teosten taustoja! Tavoitteena on oppilaiden oman luovan ajattelun tukeminen.

https://www.uskonnonopetus.fi/upeat-kiertue-2017-2018/Liitteet:

Taidekuvat

Sanakortit kesäsanoista

Sanakortit uskonnon sanoista


Uskonnonopetus.fi sukeltaa tänä lukuvuonna Lue kuvaa -teemaan: luvassa on maksutonta koulutusta eri puolilla Suomea sekä maksutonta opetusmateriaalia verkossa. Lisätietoa Lue kuvaa - teemasta edellisestä blogikirjoituksestamme.

Tsemppiä töiden alkuun toivottavat Agricolan uskonnonpedagogiset kouluttajat 

Mari Huotari, Essi Ikonen, Raili Keränen-Pantsu ja Salla Vainio


keskiviikko 10. toukokuuta 2017

Lue kuvaa - visuaalisen kulttuurin monilukutaitoa katsomusopetukseen


 Kirjoitussarjassa pureudutaan kuvien ja monilukutaidon kiehtovaan maailmaan.


Monilukutaito on yksi uuden opetussuunnitelman laaja-alaisen osaamisen tavoitteista. Sillä tarkoitetaan erilaisten tekstien (sanat, numerot, kuvat, äänet, liikkeet ja näiden yhdistelmät) tulkitsemisen, tuottamisen ja arvottamisen taitoja sekä kykyä hahmottaa eri tiedonalojen tapoja lähestyä ja tutkia maailmaa.


Klikkaa sisään interaktiiviseen Thinglink -kuvaan!

[Albert Edelfelt, Kristus ja Mataleena, 1890, Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen]

Monilukutaito on myös lukuvuoden 2017-2018 UPEAT -kiertueemme teemana! Koulutusten tueksi ja välineeksi opettajan arkityöhön olemme työstäneet kuvagalleriaa, jossa taiteen tunnetut ja vähemmät tunnetut teokset johdattavat oppimaan monilukutaitoa sekä uskonnon ja kuvataiteen opetussuunnitelmien sisältöjä. Samalla opitaan tutkimaan omaa ja muiden kulttuuriperintöä eri näkökulmista ja erilaisia teknologisia välineitä hyödyntäen sekä toimitaan itse aktiivisina tuottajina. Katso lisää materiaalipankissamme.

Tehtävien taustalla on Turun yliopiston kuvataiteen didaktikon Marjo Räsäsen kehittämä kuvien monilukemisen malli, jossa identiteettityö ja ympäröivän kulttuurin tarkastelu kietoutuvat yhteen. Kuvia luetaan dialogissa kuvan tekijän ja hänen maailmansa kanssa uppoutuen vaihe vaiheelta syvemmälle kuvan erilaisiin merkityksiin ja tulkintoihin. Näin oppilaan suhde ja ymmärrys sekä visuaalisesta kulttuurista että eri kulttuurien katsomusperinteistä syvenee. Kuvat toimivat myös siltana yksilöiden ja kulttuurien välillä ja luovat pohjaa dialogiselle vuorovaikutukselle eri kulttuuristen ja uskonnollisten ryhmien välillä.


Kuvagalleriaan on tulossa sekä Suomen että Euroopan taiteen klassikkoteoksia. Työn alla on myös nykytaidetta ja sakraalitaidetta eri uskonnollisista perinteistä. Lisäksi arkkisymboleiden asiantuntijat ja tutkijat Ali Qadir ja Tatiana Tiaynen aloittavat syksyllä työstämään galleriaa, jossa tiettyjä kulttuurienvälisiä symboleita ja niiden erilaisia merkityksiä tarkastellaan niissä erilaisissa kulttuurisissa konteksteissa, joissa ne ilmenevät. Materiaaliin kuuluu myös interaktiivinen aikajana taidehistoriasta sekä tarinallisia kuvaesityksiä taiteilijoista.


Meillä on ollut ilo työstää Lue kuvaa -materiaalia yhdessä eri alojen asiantuntijoiden kanssa. Marjon, Alin ja Tatianan lisäksi mukana on symbolitutkija Liisa Väisänen, joka on uppoutunut valitsemiimme teoksiin ja niiden symboliikkaan liisamaisella innolla ja pieteetillä. Ateneumin taidemuseon asiantuntijat Satu Itkonen ja Anja Olavinen ovat kaikkien kiireidensä keskellä auttaneet Suomen kultakauden tekstien kanssa ja antaneet meille arvokkaita kommentteja materiaalista. Kansallisgalleria on ystävällisesti tarjonnut kuvat käyttöömme. Kiesuksen Antti Huotari on tehnyt suuren työn graafisen suunnittelun ja tekniikan parissa. Useat opettajat ovat kommentoineet ja tuoneet mukaan hyviä ideoita.

Yhteinen inspiroiva työ kulttuuriperinnön ja katsomusten välisen dialogin äärellä jatkuu. Tervetuloa mukaan mahtavaan joukkoomme ilmoittautumalla UPEAT -koulutukseen lukuvuodella 2017-2018. Otamme myös mielellämme vastaan kommentteja materiaalista!

Syksyn 2017 UPEAT-koulutukset:
  • Savonlinna 11.10.
  • Mikkeli 12.10.
  • Kajaani 31.10.
  • Kuopio 1.11.
  • Joensuu 2.11.
 Lue kuvaa -materiaali Pearltrees-galleriassamme







Iloa kouluvuoteen toivottavat Agricolan uskonnonpedagogiset kouluttajat Essi Ikonen, Mari Huotari, Raili Keränen-Pantsu ja Salla Vainio

tiistai 28. maaliskuuta 2017

Matka pääsiäiskertomukseen



Matka pääsiäiskertomukseen on peruskoulun alaluokille soveltuva yhteistoiminnallinen työskentelykokonaisuus, joka ohjaa tiimityöskentelyyn, itsearviointiin ja vertaispalautteen antoon. Opetussuunnitelmassa Raamatun kertomuksia lähestytään oppilaan oman eettisen pohdinnan ja elämäntaitojen kehittymisen näkökulmasta. Lisää pääsiäisvinkkejä Pinterestistämme.

Jälleen lähestyy kristinuskon suurin juhla, pääsiäinen, jota vietetään Jeesuksen ylösnousemuksen muistoksi.
http://www.pearltrees.com/erilaistaussaa/matka-paasiaiskertomukseen/id14964429#l193

Juutalaisuudessa pääsiäistä juhlitaan myös, mutta eri merkityksessä kuin kristinuskossa. Juutalaisille pääsiäinen on Israelin kansan Egyptin orjuudesta vapautumisen muistojuhla. Yhteisellä aterialla ihmiset muistelevat juutalaisia yhdistävää kertomusta Mooseksesta, vitsauksista ja erämaavaelluksesta. Koska Jeesus oli juutalainen, myös hän juhli pääsiäistä oman traditionsa mukaan,

Jeesuksen kuolema sijoittuu juutalaisen pääsiäisjuhlan aikaan. Raamatunkertomusten mukaan Jeesus ratsastaa sunnuntaina Jerusalemiin viettämään pääsiäistä ja ihmiset ottavat hänet vastaan heiluttamalla palmun oksia kunnioituksen merkiksi. Tämän muistoksi kristityt viettävät palmusunnuntaita.

Viikon aikana Jerusalemissa tapahtuu paljon asioita. Jeesuksen toiminta herättää närkästystä ja pelkoa. Torstaina Jeesus syö viimeisen aterian ystäviensä kanssa -jotka hekään eivät kaikki enää seiso hänen rinnallaan - ja perjantaina Jeesusta jo viedään teloitettavaksi. Kristityt kutsuvat näitä päiviä kiirastorstaiksi ja pitkäperjantaiksi.

Matka pääsiäiskertomukseen -työskentelyssä tutustutaan pääsiäiskertomuksen tapahtumiin ja työskennellään niiden äärellä ilmiölähtöisesti. Työskentelyn tavoitteena on saattaa erilaiset oppijat sekä erilaiset katsomukset vuoropuheluun sekä oppimisen ja kasvun välineiksi.

Työskentely ohjaa myös oman työskentelyn arviointiin ja vertaispalautteen antoon. Työskentelyn päätteeksi ryhmien jäsenet voivat arvioida omaa työskentelyään ja muiden ryhmien tuotoksia. Kokonaisuuden tehtävät on jaoteltu pääsiäiskertomusten eri teemojen (ystävyys, tuomio, kuolema, ihme) ja tehtävätyyppien (uskontotietous, kulttuuri, etiikka) mukaan. Yhteensä kokonaisuudessa on 12 tehtävää, joista valita.


Taidolliset tavoitteet:

Katsomusdialogitaidot
Kulttuurinen lukutaito
Eettiset taidot
Tiimityöskentelytaidot

Tiedolliset tavoitteet:

Raamatun tuntemus
Tietoa kristinuskosta ja juutalaisuudesta
Raamatun kulttuurivaikutukset

Totta, tarua vai jotain muuta? Miten löytää oma tapa suhtautua raamatunkertomuksiin? Lisää aiheesta aikaisemmassa blogikirjoituksessamme.

Matka pääsiäiskertomukseen -työskentelykokonaisuus alakouluun ja yläkouluun materiaalipankissamme.

Iloa pääsiäismatkalle toivottavat Agricolan uskonnonpedagogiset kouluttajat

Totta, tarua vai jotain ihan muuta? Miten löytää oman tapa opettaa raamatunkertomuksia?

Meiltä uskonnonpedagogisilta kouluttajilta kysytään usein, että miten niihin raamatunkertomuksiin pitäisi suhtautua. Voinko sanoa että en itse usko niihin? Tai voinko sanoa että uskon? Miten vastata lasten hankaliin kysymyksiin kuten siihen että miksi Jumala antoi oman poikansa kuolla?

Tarinat ja kertomukset ovat nousussa niin oppimisen tutkimuksessa kuin muillakin elämänalueilla: yritykset ja järjestöt brändäävät itseään kertomusten avulla ja narratiivinen oppiminen kasvattaa suosiotaan. Uskontotunnit uskontojen kertomusperinteen äärellä voisivatkin olla narratiivisen oppimisen luvattu maa.

Uskonnolliset kertomukset eivät kuitenkaan ihan helposti avaudu meille nykylukijoille, jotka olemme kasvaneet erilaiseen maailmankuvaan ja kulttuuriin. Ei ole ihan helppoa keksiä miten vaikkapa kertomus Joonasta kalaan vatsassa liittyisi minun tai oppilaideni elämään.  Jos opettaja ei tunne olevansa kotonaan kertomusten äärellä, niiden käyttö opetuksessa tuntuu epärehelliseltä ja väkinäiseltä. Miten siis voisin itse suhtautua raamatunkertomuksiin, jotta ne oikeasti tuntuisivat pedagogisesti järkevältä valinnalta?

Yksi tapa hahmotella omaa suhtautumistapaa voisi olla erilaisten tekstilajien merkityksen pohtiminen. Raamatussa on monenlaisia tekstejä. Kysymys runon totuudesta ja merkityksestä on erityyppinen kuin kysymys historiallisen kuvauksen totuudesta tai merkityksestä.

Tähän kietoutuu myös kysymys siitä, mitä ylipäänsä tarkoittaa, että jokin teksti on tosi. Kertomus voi olla tosi tai epätosi monella tasolla: historiallisesta näkökulmasta, henkilökohtaisen vakaumuksen näkökulmasta, analogiana tai vertauskuvana jostain toisesta asiasta ja niin edelleen.

Myös Raamatun syntyhistoriaan ja tulkintatapoihin tutustuminen voi auttaa muodostamaan oman vastauksen siitä, miten raamatunkertomuksiin tulisi suhtautua. Oman suhtautumistavan tiedostaminen on tärkeää myös siksi, että se väistämättä heijastuu omaan opetukseen. Siinä missä pelastushistoriallisen tulkintatavan edustaja autta oppilaita hahmottamaan kokonaisuutta piirtämällä suurta kaarta Jumalan suunnitelmasta, eksistentiaalisen tulkitatavan omaksunut painottaa ajasta ja paikasta riippumattomien suurten elämänkysymysten pohdintaa. Opettajan tehtävänä on auttaa oppilaita ymmärtämään, että voimme ajatella eri tavalla kertomusten totuudesta. Tässä tehtävässä oman suhtautumistavan tiedostaminen on välttämätöntä.

Kertomuksiin voi aina suhtautua ainakin kertomuksina: riippumatta siitä onko kertomus tosi, se voi olla kiinnostava ja siitä voi oppia monenlaisia asioita. Samalla tapaa kuin voimme pohtia Dostojevskin äärellä monenlaisia asioita riippumatta siitä, oliko kertomus tosi.

Opettajan rooli kertomusten kanssa voisikin olla pikemminkin näkökulmien avaamista kertomuksiin kuin oikeiden vastauksien antamista. Kertomuksia voi myös käyttää ajatusleikkinä ja harjoituksina asettua toisen asemaan. Jos oppilas sanoo että minä en usko Jumalaan, opettaja voi sanoa että ei sinun tarvitsekaan uskoa. Nämä ihmiset kertomuksessa uskoivat ja voimme yrittää ymmärtää millaista heidän elämänsä oli. Samalla opitaan tärkeitä ajattelun taitoja ja empatiaa.

Jos oppilas kysyy onko kertomus totta, opettaja voi esimerkiksi sanoa, että tapahtumista on niin kauan aikaa, että emme voi ihan varmasti tietää. Oppilaiden kanssa voidaan miettiä millä eri tavoilla kertomuksessa esiin nousseet asiat voivat olla totta. Onko totta että toisista pitää välittää? Onko totta että me ihmiset olemme välillä erehtyväisiä? Onko totta että elämä on välillä monimutkaista?

Toki opettajan on hyvä tietää myös keskeisimmät seikat Raamatun historiallisesta taustasta: esimerkiksi, että Jeesus on ollut ihan oikea historiallinen hahmo ja että meillä ei ole riittävää historiallista todistusaineistoa siitä, että Joonan kertomus olisi historiallisessa mielessä tosi. On myös hyvä huomata kulttuuriero 'historiankirjoitukseen' suhtautumisessa: Raamatun koonneet kirjoittajat eivät pyrkineet objektiiviseen historiankirjoitukseen samalla tapaa kuin miten me sen ymmärrämme. He välittivät ensisijaisesti uskonnollista perinnettä.

Kertomuksilla on kautta historian välitettyä tietoa, vahvistettu yhteenkuuluvuutta, pohdittu elämä suuria kysymyksiä, pidetty yllä kulttuuriperintöä sekä viihdytetty itseä ja muita jo kauan ennen kirjoitustaitoa. Näitä samoja funktioita niillä voi olla myös edelleen osana uskonnonopetusta. 

Opetussuunnitelman mukaista materiaalia Raamatun käsittelyyn materiaalipankissamme.

- Essi Ikonen, Agricolan uskonnonpedagoginen kouluttaja