torstai 15. toukokuuta 2014

Viimeistä viedään

Vielä ehtii. Viimeisellä tunnilla käsittelimme kokeen palautuksen lisäksi Kristinuskon vaikutusta kulttuuriin. Se tuntui oikealta valinnalta sitomaan ison osan opiskelemastamme aineksesta. Siispä pohdimme opiskelijoiden kanssa ensin sitä, mitä on kulttuuri.


Kristinuskon kulttuurivaikutukset nuorten näkökulmasta?

 

Ensimmäinen kysymykseni oli:
Missä kulttuurissa voit nähdä kristinuskon vaikutuksia? Dead end. Kukaan ei hiiskunut mitään. Sitten kysyin: Mitä ymmärrätte kulttuurilla? Dead end. Kukaan ei hiiskunut mitään. Mietin hetken ja kysyin, että jos joku aikuinen lähtee kulttuuririentoihin, mihin hän menee. Wau. Nyt leikkasi. Opiskelijoilta alkoi tulla ajatuksia ja kokosin niitä helposti kosketustaulun valkotauluohjelmalle (Notebook), kuin flappi-, tussi-, liitu tms taululle konsaan.



Opiskelijoilta tuli hyviä esimerkkejä aiheeseen liittyen ja kun kysyin, mihin he haluaisivat meidän keskittyvän, ei ollut yllätys, että teema oli elokuvat, tai "leffat", kuten he äänestivät. Siispä otin esimerkin Raamatun vaikutuksesta kirjallisuuteen ja sitä kautta elokuviin. Luimme Raamatusta (tai älypuhelimien näytöltä kukin nettiraamatusta) ääneen kuin kirjan kappaletta vuoronperään Luukkaan evankeliumin 23 luvun. Ennenkun luimme pätkän, pyysin heitä keskittymään luettavaan sisältöön siitä näkökulmasta, että katsoisimme lainauksia elokuvista, joiden yhtäläisyyksiä tähän pätkään pohtisimme jälkeenpäin.


Jeesuksen viimeiset hetken ennen kuolemaa, ristiinnaulitseminen ja ylösnousemus kulttuurissa?

Luetun jälkeen kerroin opiskelijoille Oxfordissa aikanaan eläneistä kirjallisuuden professoreista nimeltään C.S.Lewis ja J.R.R.Tolkien. Jo tässä kohtaa opiskelijat huusivat elokuvista tuttuja nimiä: Narnia! Taru Sormusten Herrasta! Kerroin kirjailijoiden taustoista (ateisti, joka kääntyi kristityksi ja katolinen) ja ystävyydestä sekä kirjoittamisen prosesseista. Tämän jälkeen siirryimme katsomaan youtubesta lainauksia ensin Narniaelokuvasta kohdasta, jossa Aslan kuolee ja ilmestyy uudestaan kuolemansa jälkeen ja Taru Sormusten Herrasta pätkät, joissa Gandalf kuolee ja ilmestyy uudestaan elokuvan päähenkilöille.

Tämän jälkeen pyysin opiskelijoita pohtimaan:
  • Kuka oli elokuvan / kertomuksen kohtauksen päähenkilö / -olento?
  • Miten hän kuoli?
  • Mitä yhteisiä elementtejä näissä kuolemissa on? Mitä eroa?
  • Mitä tapahtuu kuoleman jälkeen? Miten tarinan tunnelataus muuttuu ja välittyy kuulijalle, lukijalle, katsojalle?
 En ole ylpeä tästä piirroksesta, mutta näin kokosin opiskelijoiden kertomaa kosketustaululla (kuva vasemmalla). Opiskelijat oivalsivat todella hienosti ajatukset uhrautumisesta, ylösnousemuksesta kuoleman jälkeen ja toivon tulemisen näkökulman. Opiskelijat päivittelivät sitä, etteivät olleet aiemmin edes tulleet ajatelleeksi katsomiaan elokuvia tältä kannalta.


 

Hyvä ja paha elokuvataiteessa

 

Ennenkuin siirryimme katsomaan viimeistä elokuvalainausta, keskustelimme hetken hyvän ja pahan esiintymisestä Raamatussa ja eri elokuvista, missä opsikelijat erottivat ja löysivät samoja teemoja. Lisäksi puhuimme siitä, miten jo Raamatussa on ollut tarinoiden sankareita, joihin kertomuksen kaari keskittyy, kuten äitelissä jenkkileffoissa, joissa maailma pelastuu, kun tähdet ratkaisevat erilaisia ongelmia.

Valitsin katsottavaksi pätkäksi Batmanin Darknight -elokuvasta kohdan, jossa Jokeri on asettanut kahteen lauttaan ammusten katkaisimet, joita painamalla lautalla olijat saavat sen toisen lautan räjähtämään. Tällä elokuvassa Jokeri yrittää todistaa Batmanille Gotham Cityssa olevien ihmisten pahuuden, kun taas Batman uskoo hyvään ja yrittää pyrkiä hyvään. Jokeri yrittää kuitenkin myös samalla todistaa Batmanin tekojen olevan pahoja, joilla hän pyrkii tavoitteisiinsa, kuten rikollisten tappaminen, jota hän itselleenkin Batmanilta kerjää.

Elokuvan lainauksen katsottuaan ymmärtää hyvyyden ja pahuuden pohdinnan moninaisuuden ja syvyyden myös elokuvissa ja voi oivaltaa vastaavaa myös muista. Opiskelijat olivat kovin tohkeissaan ja imeskelivät tyytyväisinä ansaitsemiaan tikkareita hykerrellen. Saimme vielä hyvää keskustelua eri elokuvista ja palaute opiskelijoilta tunnin jälkeen tällaisesta lähestymisestä oli käsinkosketeltavan positiivinen.


Jäähyväiten aika

 

Koko kevään olemme saaneet opettaa kollegani Piian kanssa tätä upeaa porukkaa. Kurssin palautteissa kävi ilmi se, miten kivalta (huom käsite heidän valitsemansa) opiskelijoista oli tuntunut toiminnallinen ote. He kokivat kyselymme perusteella oppivansa myös paremmin näin, kuin jos olisimme luennoineet sisällöt heille. 

Valintamme toiminnallisuuteen nousi täysin siitä mahdollisuudesta, että koimme 10 luokan olevan meille oiva mahdollisuus testata kaikkia niitä menetelmiä ja sähköisen maailman etuja, joita koulutamme työksemme muille opettajille. Olen todella kiitollinen tästä mahdollisuudesta osana työtäni ja huomaan pienen kaipuun oppilaiden äärelle sydämessäni. Opiskelijoiden olemus, huumorintaju, kurinpidolliset kysymykset ja elämänhuolet ja niiden huomioiminen ovat vain niin sykähdyttävää ja aitoa, ettei paremmasta väliä. 

Kiitän siis edelleen kaikki opsikelijoita tästä keväästä ja sinua lukija, mikäli olet jaksanut näitä kokemuksiamme täällä lukea! Tein vielä palautteesta wordle -pilven, josta näkee palautteessa korostuneet sanat parhaiten (syötä vain tekstimassa kenttään ja paina Go).


Opiskelijoiden palautetta kurssista


Itsearviointi

Itse jään kaipaamaan edelleen alustaa, millä kaikki opiskelijat olisivat nätisti samassa paikassa. Koska kaikki eivät olleet facebookissa, oli työlästä lähettää heille erikseen wilmaviestejä ja rakentaa erillisiä google -tiedostoja, jotta he saivat kiinni samoista asioista kuin muut, mutta tämä oli tietenkin ainoa reilu tie. Opistomme tarjoaa kyllä Moodlen alustana käyttöön ja se on minulle tuttu alusta, mutta pidän sitä kuitenkin kankeampana kuin sosiaalista mediaa ja visuaalisesti heikompana. Myöskään sosiaalinen vuorovaikutus ei siellä nouse niin helposti samalle tasolle kuin facebookissa, joten päätin että lisätyö kannattaa ja tekisin edelleen samoin.

Samoin toiminnallinen opetus oli suunnittelun kannalta työläämpää kuin luennointiin keskittyvä opetus, mutta opiskelijat ja heidän oppimistyylinsä tuntien en usko, että heistä suurin osa olisi oppinut tunneilla (juurikaan) mitään jos olisimme vain luennoineet. Heidän keskittymiskykynsä on perusihmisen luokkaa, eli 4 ensimmäistä minuuttia onnistuu, sen jälkeen ajatukset ovat muualla. Tämä tie oli minulle helppo valinta. En ole itse auditiivinen oppija, joten koin suurta huonommuutta opiskeluaikoina itse, ennenkuin oivalsin alkaa piirtämään itselleni kuulemastani kaavioita ja muita visuaalisia hahmotelmia. Oli suuri oivallus opiskelijoille itselleen oivaltaa se, miten he oppivat paremmin ja miten he voivat itse miettiä omia opintojaan ja opiskelutekniikoitaan tulevaisuudessa tämän kurssin pohjalta.

Myönnän portfolion olleen raskas opiskelijoille, kuin itsellenikin opettajana. Sen seuraaminen, että tehtävät on tehty ja ymmärretty edes jotenkin oli työlästä. Kuitenkin näen arvona sen, että opiskelijat joutuivat pohtimaan tunneilla käsiteltyjä asioita hieman syvemmin itsenäisestikin. Samalla uskon heidän tekstinkäsittelytaitojensa harjaantuneen, mikä oli oma piilo-opetussuunnitelmani. 

Teknologian käytöstä tullut positiivinen palaute ei yllättänyt minua. Se oli täsyin linjassa kaikkien tutkimustulosten kanssa: Teknologia motivoi ja innostaa opiskelijoita. Tämä puolestaan nostaa emootioita positiviisemmaksi ja oppimistulokset paranevat motivaation ja positiivisten emootioiden kohdatessa.  Enemmän itse ehkä yllätyin siitä, että opiskelijat ottivat mobiililaitteiden käytön opetuksessa niin luonnollisesti ja jo toisen kerran jälkeen he pitivät todellakin teknologian läsnäoloa itsestäänselvyytenä. Tämähän on monen kaupungin TVT-strategian tavoite: että teknologia olisi niin luonnollinen osa opiskelua, ettei opiskelijat sen käyttöä enää edes huomaa.

Kiitän ja kumarran tämän kurssin osalta, blogaamisemme jatkuu tulevaisuudessa hieman erilaisilla teemoilla, kuten vierailukäynneillä yliopistoilla ja kouluilla tai terveisillä koulutuspäivistämme. Iloa työhön ja nautinnollista lomaa kaikille opettajille!


  Lämmin kiitos: Lehtori Riikka Korpiselle Hämeenlinnaan

 opetusidean jakamisesta 

(Raamatun teksti vs. kirjallisuus)




maanantai 12. toukokuuta 2014

Loppukoe ja itsearviointi toiminnallisuutta hyödyntäen

Kuten jo olin oppinut, tässä porukassa on hyvin eri tavalla oppivia ihmisiä. Siksi päätimme, että myös kokeen tulisi olla mahdollisimman toiminnallinen, tukea kehollista, suullista ja kirjallista ilmaisua sekä vielä hioa vuorovaikutustaitoja. Muokkasin kokeeseen erilaisia osioita, joista olennaisimmat olivat nämä:
  • Koeosuus vastausjärjestelmillä ryhmätyönä
  • Kirkkohistorian kirjallinen tehtävä, joka asetettiin myös janalle suhteessa muihin ja keskusteltiin vielä perusteluista historian tapahtuman ajoituksesta
  • Janatehtävät etiikasta sanallisesti perustellen kehon tuottaman paikan ja oman tuotoksen arviointi
  • Kirjallinen osio yksilötehtävänä Raamattuosiosta
  • Kurssipalaute ja itsearvio tuntiaktiivisuudesta ja portfolion tasosta
Koska koe olisi varmaankin hyvin erilainen siitä mihin he olivat tottuneet, monistin jokaiselle oman paperisen version kokeesta. Pyysin opiskelijoita pitämään paperistaan huolta koko koesession ajan. Samalla tajusin, että kurssin esitteen ja medialupalappujen lisäksi nämä olivat kurssin ainoat monisteet, jotka tulostin.

 

 

Koe alkaa vastausjärjestelmillä vastaten ryhmissä


Päätin tehdä kokeen alun monivalinta- ja määrittelyosuuden vastausjärjestelmillä siksi, että vastausten korjaaminen olisi nopeampaa ja helpompaa minulle. Lisäksi tiesin opiskelijoiden jo hallitsevan laitteet. Kun lisäsin osuuteen mahdollisuuden tehdä kokeen pareittain tai 3 hengen ryhmissä, tiesin, että he aidosti yrittäisivät miettiä yhdessä vastauksia ja sparrata toisiaan.

Näin valmensin lukioonkin meneviä opiskelijoita sähköisiä ylppäreitä varten, sillä ensi syksynä lukion aloittavat kirjoittavat sähköiset ylioppilaskokeet. Myös reaaliaineiden kysymyssarjassa tulee olemaan monivalinta- ja määrittelytehtäviä (moduulit A ja B, katso s.3). Opiskelijat tarttuivat tehtävään todella innolla ja asiallisesti ja hävisivät luvan kanssa käytäville toisistaan etäälle rauhassa (hubin kantama on 300m). Kännykät olivat opella kännykkälaatikossa luokan pöydällä (max17p).


Kirjallinen osio yhdistettynä toiminnallisuudella ja keskusteluilla ulkosalla

 

Kirkkohistorian keskeisiä tapahtumia aikajanalla
Vastausjärjestelmät kerättyäni jaoin kaikille ruskeat A5 -kokoiset paperit. Pyysin opiskelijoita kirjaamaan paperille oman nimen ja isolla kirjoittaen toiselle puolelle jonkin kristinuskon historiaan liittyvän tapahtuman. Tämän jälkeen heidän tuli kirjoittaa tuon alle tapahtuman vuosiluku. Toiselle puolelle kirjattiin miten ja miksi tuo tapahtuma liittyy kristinuskon historiaan ja mitä ajatuksia se opiskelijoissa herättää (max 3p).

Tämän jälkeen kukin otti paperin mukaan ja siirryimme ulos. Nyt tehtävänä oli sijoittua kuvitellulle aikajanalle, nostaa oma paperinsa esiin ja kertoa omasta valinnastaan. Yhdessä pohdittiin vielä sijoittumista, autettiin kaveria ja lisättiin kriittisen ajattelun aineksia soppaan. Itselleni kolahti se, kun useampikin opiskelijoista kysyi minulta hahmottamiseen liittyen erilaisia kysymyksiä, kuten: "Olisiko Egyptin orjuus tapahtunut sitten kuitenkin ennen Jeesuksen syntymää?" 


Etiikkaa oikein/väärin -janalla

 

Etiikan osiossa luin opiskelijoille ulkona väittämiä ja heidän tuli asettua oman näkemyksensä mukaan janalla lähemmäksi oikeaa tai väärää sen mukaan, miten he vastauksensa perustelevat. Lämmittelytehtävän aikana opiskelijat saivat kiinni tehtävien tyylistä. Saimme yhdessä keskustellen kerrattua hieman etiikan lajeja ja viittauksia lakeihin ja rakkauden kaksoiskäskyyn eettisiä valintoja ja tekojen seurauksia arvioitaessa ennen kolmea kokeen esimerkkitapausta (löydät ne kokeen lopusta).

Nyt olennaista oli se, että kukin sai itse arvioida vastauksensa jälkeen myös oman vastauksensa pisteytyksen (kurkkaa koe), minkä jälkeen opettajana minä vielä näytin heille, mihin mielestäni ja millä perusteilla heidän vastauksensa kuului (vrt etiikka ja OPSin 8 päättöarvioinnin aikas tiukat kriteerit). Ajattelin tämän lisäävään oppimaan oppimista ja opitun arviointitaitoja. Kaikki opiskelijat keskittyivät tehtävään todella hyvin ja sparrasivat toisiaan (mitä en tietoisesti kieltänyt, sehän on nykytyöelämässä ehdoton valttikortti, osata toimia tiimissä). Olin melkein sulaa vahaa muutaman opiskelijan edessä, kun he katsoivat minua syvälle silmiin ja aloittivat perustelunsa: "Kuules Salla, jos tätä ajatellaan yksilön näkökulmasta...tai tarkastellaan yhteisön normien ja lakien mukaan...". Hihkuin sisäistä iloa.

Yksilötehtävä kirjallisesti


Palatessamme luokkaan pienen tauon jälkeen ennenkuin jatkoimme koetta, opiskelijat olivat ihan äimänä. He ihmettelivät ääneen sitä, miten heidän oli sanallisesti niin helppo ilmaista itseään ja miten he voisivat tehdä näin tulevaisuudessakin. Pohdimme kirjallisen kokeen oikeutuksesta etiikan tehtävän siivittämänä ja hieman yhdessä naureskellen siirryimme viimeiseen kirjalliseen tehtävään. Kynät sauhusivat ennen syömään pääsyä. Opiskelijat jaksoivat kirjoittaa tunnollisesti ja huolellisesti. Samalla he antoivat palautetta meille opettajina kurssista ja kurssilla käytetyistä opiskelu- ja opetusmenetelmistä.

Kirjaan palautteita tänne blogiin vielä myöhemmin, mutta keskeisenä yhteisenä palautteena opiskelijoilta tuli myönteistä palautetta menetelmien moninaisuudesta. Kiitosta kännyköiden käyttämisestä ja siitä, ettemme luennoineet. Kaksi opiskelijaa toivoi, että olisimme käyttäneet kirjaa ja enemmän powerpointteja. Tämä palaute tuli opiskelijoilta, jotka olivat paljon poissa tunneilta muista syistä.

Vielä on yksi tunti jäljellä ja sitten palautamme kurssin arvioinnin opiskelijoille ja pohdimme vielä kristinuskon kulttuurivaikutuksia tarinoiden maailman näkökulmasta. Nyt eikun kokeita korjaamaan, portfolioita arvoimaan ja vanhaa tuttua pistetaulukkoa netistä hyödyntämään!

 

Jälkikommentti:


Olen todella iloinen, että uskalsin kokeilla näinkin erilaista koetta. Mikäli minulla olisi vähemmän aikaa käytettävissä, tekisin silti toiminnallisen kokeen. Ehdottomasti. Varsinkin 10 luokkalaisille, joissa opiskelijamateriaali on luonteeltaan hyvin monenlaisista menetelmistä hyötyviä. Koe on mielestäni vielä oppimistilanne. Tässä kokeessa olin todella ylpeä opiskelijoiden suorituksesta. He olivat täysillä mukana ja sisältöihin keskittyviä. Priimaa!