perjantai 23. helmikuuta 2018

Eettistä ajattelua ja monialaista työskentelyä kantaaottavan taiteen avulla

Jani Leinonen, Installaatio 2015. Kuva: Zetterberg galleria.
Kuvilla ja visuaalisuudella on suuri merkitys arvojen ja asenteiden välittäjänä. Kuvien muokkaaminen ja niiden levittäminen verkossa on yhä helpompaa. On tärkeää oppia kysymään mitä kuvilla pyritään välittämään tai vihjaamaan sekä minkälaisia ideologioita niiden taustalla on. Tässä blogissa saat vinkkejä ryhmäsi eettisen ajattelun ja kriittisen pohdinnan tukemiseen kantaaottavan taiteen avulla. Voitte hyödyntää helppoa zine-tekniikkaa tai perehtyä 2000-luvun yhteiskuntakritiikkiin Jani Leinosen taiteesta tehdyn interaktiivisen kuvan kautta. Lisäksi saat vinkkejä tekijänoikeuksien huomioimiseen oppilastöissä.


1. Kriittistä pohdintaa Zine-työskentelyn avulla



Tekeminen tuntui hyvältä, suurena syynä se, että saimme vapaasti tuoda ajatusmaailmaamme julki ilman rajoituksia. - Viivi Sironen 

Kuva: Public Domain
Omien kantaaottavien kuvien tekeminen auttaa tarkastelemaan myös median kuvia kriittisesti. Seuraavassa kuvisope Aura Kotkavirta ohjeistaa Zine -työskentelyyn ja  nuoriso-ohjaajaksi opiskelevien aikuisten kokemuksista kantaaottavan taiteen parissa. Tekniikka on helppo, joten sitä voi käyttää hyvin myös lasten kanssa. 


Zine –julkaisu on klassinen kantaaottavan taiteen muoto. Se on itsenäisesti julkaistu, epäkaupallinen julkaisu, jonka tuottamiseen käytetään kopiokonetta. Zinen juuret ovat vahvasti 1970-luvun Englannin punk- ja anarkistipiireissä. Zine- julkaisujen tekijöillä on usein pyrkimys irrottautua valtavirrasta ja tuoda jonkin pienemmän ryhmän usein poliittista sanomaa näkyväksi. 


Tekijät: Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja opiskelijat, Seurakuntaopisto, Järvenpää
Ohjaaja: Aura Kotkavirta

Kuva: Aura Kotkavirta CC BY 4.0.
Kerroin ryhmälle lyhyesti historiaa zine- julkaisun synnystä. Zine (sanasta magazine) syntyi 1970-luvulla punk-kulttuurin ympärille. Kyse on vastareaktiosta valtakultturille ja tavasta tuottaa omakustanteisia lehtiä, julisteita ja levynkansia. Näytin opiskelijoille esimerkkikuvia kantaa ottavista julisteista, pienten ryhmien omakustanne- julkaisuista ja levyn kansista. Keskustelimme siitä, millainen on julisteen rooli, kun suurin osa tiedosta kulkee nykyään internetin välityksellä.

Pyysin opiskelijoita pohtimaan, mitä uskonto heille merkitsee. En antanut heille sisällön suhteen kovinkaan tarkkaa ohjeistusta. Ainoa asia, jota heiltä toivoin, oli pysyä hyvän maun rajoissa. Julisteeseen ei saisi olla asioita, jotka joku muu saattaisi kokea loukkaavina. Heille tämä oli kuitenkin itsestäänselvää.

Työskentelyä varten varasin välineiksi:

  • ison kasan erilaisia sanoma- ja aikakausilehtiä 
  • sakset 
  • liimapuikkoja 
  • erivärisiä A4 kopiopapereita 
  • valikoiman erilaisia kyniä (tusseja, puuvärikyniä, taululiituja) 
  • käytössämme oli myös kopiokone 


1.Opiskelijat kirjoittivat ja piirsivät ajatuksiaan luonnospaperille. Kävin heidän kanssaan alustavia ideoita läpi, mutta ainoastaan jos he sitä toivoivat.

Kuva: Aura Kotkavirta CC BY 4.0.
2. Opiskelijat leikkasivat kirjaimia, tekstejä ja kuvia lehdistä ja liimasivat niitä kopiopapereille. Papereiden värivaihtoehdot olivat tässä vaiheessa valkoinen, musta ja harmaa. Hienoa jälkeä syntyi myös repimällä valitut kohdat irti lehdistä ja liimaamalla niitä paperille ronskisti maalarinteipillä. Osa valitsi työnsä pohjasävyksi mustan paperin ja kirjoitti siihen valkoisella liidulla ja myös se toimi hienosti. Tässä vaiheessa työskentelyä, taustalla olevan paperin väri vaikuttaa ainoastaan lopullisen työn tummuuteen, kopiokoneeseen laitettu paperi määrittelee työn lopullisen sävyn.

3. Laitoin yhdelle pöydälle valikoiman eri värisiä kopiopapereita ja pyysin opiskelijoita valitsemaan siitä itselleen mieleisiä sävyjä ja kiinnittämään ne paperiliittimellä yhdeksi nipuksi, ja valmiin työnsä päällimmäiseksi. Kävin kopioimassa kaikista useamman eri värisen vaihtoehdon, joista opiskelijat valitsivat mieleisensä. Alkuperäinen “leikkaa-liimaa”- tekniikalla tehty versio päätyi paperinkeräykseen.

Opettajan ajatuksia työskentelystä: 

Tehtävään käytettiin aikaa n. 2 tuntia. Alussa näyttämäni kuvamateriaali vaikutti selvästi ryhmän hienoon heittäytymiseen työtä tehdessä. Ideoita alkoi heti syntyä, osa teki useamman version. Pelkoni turhan laajasta ja hankalasta aihepiiristä ja sen liiasta henkilökohtaisuudesta osoittautuivat turhiksi. Ryhmä oli mukavan pieni, kaikki istuivat saman pöydän ympärillä ja ilmapiiri oli innostunut ja rohkea. Kannustin kaikkia olemaan mahdollisimman uskaliaita, kyseessä oli kuitenkin kantaa ottava juliste.

Teknisesti työskentely sujui kuin tanssi. Muistutin välillä, että zinen viehätys syntyy nimenomaan sen hieman ronskista ja kotikutoisesta toteutuksesta. Ainoa tarkempaa mietintää aiheuttanut asia oli lopullisen työn värien hahmottaminen keskeneräisessä työssä. Lopullisessa työssä kaikki lehdestä leikatut palaset menettävät värinsä, jäljelle jää ainoastaan värillisen kopiopaperin sävy.

Opiskelijoiden ajatuksia työskentelystä:


Kuva: Juha Uronen 2017. CC BY 4.0.


Hommahan toimi ja "vanhanaikaisella" tekniikalla toteuttaminen oli erinomaisen nastaa. Oli jotain muuta kuin digi-digiä. Aihe oli varsin hilpeähkö ja pääsin vanhana ateistina käyttämään itse keksimääni slogania "Don't god bless godless". 

Leikkaa ja liimaa -tyyppinen setti-hässäkkä-meininki sopii loistavasti myös tällaiselle jäbälle jolta ei muu taiteilu niin sujuvasti suju. 

               Juha Uronen



Kuva: Tiina Syrjä-Mayoss 2017. CC BY 4.0


Työn tekeminen ja aloittaminen oli yllättävän helppoa sen jälkeen kun suljin ns. pääni eli tyhjensin sisäisen melun mielestäni ja annoin käsieni vaan tehdä. 





Meidän pikkuporukan työskentely vaan soljui eteenpäin, tunnelma oli hauska ja avoin, oli helppo antaa käsien vain työskennellä ilman ajatuksia suurempia, todella hyvä fiilis :) mahtavaa, voimaanuttavaa! 



                  Tiina Syrjä-Mayoss




Kuva: Nina Kajander 2017 CC BY 4.0.


Aluksi tuntui hankalalta ja tekniikka itsessään ei onnistunut itseltäni niin kuin olisin halunnut. Mutta kyllä se siitä sitten lähti. Aihe oli sellainen, että ei tiennyt miten alkaa lähestyä sitä. Kielteisellä vai positiivisella asenteella. 


Oma idea lähti Tähtien sodasta ja Sith Lordeista eli voiman pimeästä puolesta. Loppujen lopuksi ihan kiva työ. 




             Nina Kajander

Kuva: Viivi Sironen 2017. CC BY 4.0.

Tykkäsin todella paljon tekniikasta ja ideasta. Tekeminen tuntui hyvältä, suurena syynä se, että saimme vapaasti tuoda ajatusmaailmaamme julki ilman rajoituksia. Toki hyvällä maulla, mutta sana oli vapaa. 

Minusta oli mielenkiintoista tutkailla omaa ja muiden ajatusmaailmaa. Ilmapiiri oli avoin ja kunnioittava. Jakamalla saa aina uusia näkökulmia asioihin. 

                   
                      Viivi Sironen








2. Vinkkejä tekijänoikeuksien ilmiasuun ja opettamiseen


Opiskelijoilta kysyttiin lupaa töiden ja kommenttien julkaisuun. Jokainen, joka antoi luvan työnsä julkaisuun täytti kirjallisen lomakkeen, jossa määriteltiin, millä lisenssillä kuvat voi julkaista. Koska haluamme edistää vapaata kulttuuria, annoimme tässä vain kaksi vaihtoehtoa: Public domain tai CC BY 4.0. Muita vaihtoehtoja löytyy esimerkiksi Creative Commons -sivustolta.


3. Jani Leinosen taide haastaa kyseenalaistamaan tuttuja symboleita


Kuvassa näkyvista Jani Leinosen teoksista koottu installaatio on ollut esillä Kiasman näyttelyssä Tottelemattomuuskoulu vuonna 2015. Mitä eri uskontojen ja aatteiden symboleita kuvassa on tunnistettavissa? Mitä taiteilija on halunnut teoksilla ilmaista?

Taidefilosofi Liisa Väisänen on avannut teosten symboliikkaa interaktiivisessa Thinglink-kuvassa. Kuvaan on upotettu myös muuta taustatietoa sekä Lue kuvaa -pedagogisen mallimme mukaisia tehtäviä, joita voitte käydä läpi yhteisesti tai itsenäisesti/ryhmissä. Thinglink-kuvan avaaminen ei vaadi mitään erillistä sovellusta ja sitä voi tarkastella eri laitteilla.

Avaa kuva suurempana erillisessä välilehdessä.









Iloa opetukseen toivottelevat
Essi Ikonen ja Aura Kotkavirta



maanantai 12. helmikuuta 2018

Itsetuntemuksen ja dialogin taitoja ystävänpäivänä

Kaipaatko pedagogisia vinkkejä ystävänpäivälle? Hyödynnä maksutonta Dialogitaitaja-materiaalia oppilaiden itsetuntemuksen sekä tunne- ja vuorovaikutustaitojen edistämiseen! Maksuttomaan verkosta ladattavaan materiaaliin kuuluu asiantuntijoiden kirjoittamia artikkeleita, valmiita tehtäviä sekä monipuolinen liitemateriaali. Tässä blogipostauksessa saat muutaman vinkin materiaalin käyttöön.

1.Kehitetään itsetuntemusta - ystävyydessä kaksi ihmistä kohtaa


Seuraavat työskentelyt ohjaavat oppilaita pohtimaan, millaisia he ovat itse persoonina. Olemme dialogisen työskentelyn helmiä lähtökohtana muiden ja ystävien kanssa toimimiseen koulussa ja vapaa-ajalla.
kaikki ihmisinä erilaisia ja ainutlaatuisia ja reagoimme tilanteisiin eri tavalla. Hyvä itsetuntemus on pohja sille, miten kykenemme vuorovaikutukseen toisten kanssa ja tarvittaessa pohtimaan ja kehittämään omaa toimintaamme. Oppilaiden kanssa voi pohtia vaikka seuraavia kysymyksiä:


Millainen olet esimerkiksi kohdatessasi uuden tilanteen? Innostutko heti, vai tarvitsetko ensin pienen tuumaustauon? Itsenäisesti täytettävässä monisteessa pohditaan ja askarrellaan omia temperamenttipiirteitä, tärkeitä asioita (sydämet) ja unelmia (pilvet). Lisäksi piirretään oma kuva ja tarkastellaan omaa perhettä, kotimaata ja uskontoa/katsomusta.




  • Mitä sinulla on tapana tehdä omassa arjessasi?
  • Mitä syöt mieluiten aamulla, tai mitä teet kun olet iloinen/surullinen?
  • Ovatko omat tapasi erilaisia tai samanlaisia kuin luokkakaverillasi?
Työskentelyssä voit hyödyntää valmista lausepohjaa päivittäisistä asioista. Työskentelyä voi laajentaa myös uskontojen, katsomusten ja kulttuurien välisen dialogin pohdintaan oppilaiden oman elämän, heidän perheensä sekä aikaisempien sukupolvien kautta. Minkälaisia juhlia kukin oppilas perheineen viettää ja millä tavoin? Mitä samanlaista tai erilaista loman viettoon tai ruokailuun voi liittyä?

Tarkemmat työskentelyohjeet ja -pohjat

2.  Harjoitellaan dialogia ja kohtaamista - ystävänä voi kehittyä

Dialogitaitaja-materiaalissa on erilaisia tehtäviä, joiden avulla voitte käydä läpi sekä harjoitella tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Dialogitaidoissa kun on lopulta pitkälti kyse näistä taidoista. Eri taidot, kuten esimerkiksi kuuntelu ja ilmaisu on palasteltu timanteiksi siten, että jokaisesta tehtävästä voi kerätä tuon tehtävän avulla harjoiteltua taitoa, timanttia  (ilmaisen, kuuntelen, harkitsen, tunnistan jne).


Halutessa voitte askarrella tai värittää materiaalista valmista aarrearkkua, johon omia timantteja voi kerätä. Materiaaleja voit hyödyntää myös eri oppiaineissa. Timanteista voi tehdä erilaisia laskutoimituksia matematiikassa tai loihtia omia erilaisia timantteja kuvataiteen tunnilla. Katsomusaineiden tunneilla voit yhdistää dialogikortit ja ristiriitojen ratkaisuun tarkoitetun materiaalin esimerkiksi etiikan opetukseen.

Tehtävien teemoja:


Isommillekin oppilaille soveltuvia työskentelyä:

Löydät Dialogitaitajan tehtävät tästä linkistä
 
Koko Dialogitaitaja-materiaali (taustatieto, tehtävät, videot)

Tulosta koko materiaali maksutta

Osta materiaali painettuna (12,00 e)

Hyvää ystävänpäivää! Toivottaa,

Mari Huotari, uskonnonopetus.fi-kouluttaja

torstai 1. helmikuuta 2018

Mediataitoviikolla suomikuvia lukemaan

Tällä viikolla vietetään mediaviikkoa ja kuun lopulla 28.2. Kalevalan ja suomalaisen kulttuurin päivää. Tässä blogikirjoituksessa pohdimme, miten taidekuvia lukemalla voi kehittää kriittistä medialukutaitoa ja annamme ideoita suomikuvien kriittiseen medialuentaan. Kirjoitus julkaistaan hieman muunneltuna myös Helsingin seudun kesäyliopiston tilaamassa blogissa.

Medialla voidaan tarkoittaa montaa eri asiaa. Yksi tapa hahmottaa median käsitettä on ymmärtää sen tarkoittavan viestin välittäjiä. Tällöin on siis olemassa joku, joka haluaa viestittää eri tavoilla, kuten teksteillä, kommenteilla, videollaan tai kuvillaan jotakin ja hän käyttää jotain välinettä eli mediaa viestinsä välittämiseen. Toisaalta medialla voidaan tarkoittaa eri viestintäkanavia, kuten joukkoviestimiä tai vaikkapa sosiaalista mediaa. Ytimessä median toiminnassa on kuitenkin vuorovaikutus ja se, että on jokin sisältö tai väline jonka kautta ollaan vuorovaikutuksessa. Medialukutaidolla taas tarkoitetaan kykyä lukea, ymmärtää ja arvioida kriittisesti mediaa ja sen tuottamia merkityksiä. Median käyttö ei katso ikää, vaan kaikki lapsesta ikäihmiseen voivat olla median tuottajina ja tarkastelijoina.

Taide mediana

Kuvista on mahdollista lukea monenlaisia viestejä. Kuvan tekijällä on aina jokin ajatus siitä, mitä hän haluaa kuvalla viestiä. Kuvan katsojalle kuvan viesti ja merkitys määräytyvät hänen omasta tulkintahorisontistaan käsin: se voi olla yhtenevä kuvan tekijän intentioiden kanssa tai sitten ei. Myös taidekuvaa voi tarkastella viestien välittäjänä, mediana.

Valtaosa eurooppalaisista katsojista luultavasti tunnistaa Albert Edelfeltin teoksesta Kristus ja Mataleena (1890) valkopukuisen miehen Jeesukseksi. Taidehistoriaa tunteva tunnistaa teoksesta 1800 -luvunkin taiteessa yleisen teeman Jeesus ja Maria Magdalena sekä sen, että teos on oman aikansa trendeissä kiinni: kansallisromanttinen ulkoilmamaalaus oli 1800 -luvun loppupuolella suosittua Euroopassa. Suomalaista perinnettä tunteva saattaa huomata yhteyden Kalevan runoon Mataleenan vesimatka, jossa rikkaan talon huonomaineinen tytär tapaa metsässä miehen, jonka tunnistaa itse Kiesukseksi.

Edellä mainitut asiat olivat Edelfeltille tietoisia ratkaisuja. Symbolitutkija löytää kuvasta näiden lisäksi asioita, joita Edelfelt ei välttämättä itse ole tullut ajatelleeksi: taustan puiden voi ajatella viittaavaan kristilliseen oppiin kolmiyhteisestä Jumalasta ja taustalla olevan kiven voi ajatella symboloivan vahvaa kalliolle rakennettua kirkkoa.

Kuvasta voi lukea monenlaisia viestejä myös tuntematta kuvan taustaa. Uskontokriittinen feministi saattaa lukea kuvasta patriarkaalisen kulttuurin naista vähättelen asenteen, vakaumuksellinen kristitty puolestaan Jumalan armon ja Jeesuksen pelastavan rakkauden. Maalaustekniikasta kiinnostunut kiinnittää huomiota Edelfeltin sivellintekniikkaan ja värien käyttöön. Kuitenkin jokainen kuvan tarkastelija voi syventää omaa tulkintaansa kuvasta tutustumalla syvemmin sen taustoihin. Kuka oli Edelfelt? Millaisessa maailmassa hän eli? Miksi hän maalasi tämän teoksen? Mikä oli hänen suhteensa asioihin, joita kuvasi? Millaisia tunteita kuva herättää ja miksi?

Näiden samojen kysymysten kysyminen minkä tahansa kuvan äärellä kehittää myös kriittistä medialukutaitoa. Kuvan tekijän taustan ja intentioiden sekä sen herättämien tunteiden tarkastelu auttavat havaitsemaan, miten mediassa kuvien avulla voidaan luoda erilaisia tarpeita ja vahvistaa tietynlaisia asenteita.




Kriittistä medialukutaitoa taidekuvia lukemalla


Lue kuvaa -materiaalissa olemme halunneet tarjota välineitä kuvien lukemisen tueksi. Sähköisen media lukuisat sovellukset taipuvat hyvin opetusmateriaalien rakentamiseen. Esimerkiksi interaktiivisiin kuviin on helppo sijoittaa tietoa teosten taustasta ja historiallisesta kontekstista, symboliikasta käyttämällä monipuolisesti erilaisia sisältöjä: kuvaa, ääntä, videota ja tekstiä.

Kuviin sisältyvä pedagoginen malli on luotu Marjo Räsäsen kuvien monilukumallin pohjalta. Monilukumalli korostaa medialukutaidon multimodaalisuutta sekä intertekstuaalisuutta: medialukutaitoon sisältyy kyky lukea erilaisia kuvatyyppejä ja tulkita niihin sisältyviä merkityksiä. Itsereflektio ja oma tuottaminen ovat keskeinen osa medialukutaitoa. Omien kuvien tuottaminen syventää tulkintaa tarkasteltavista teoksista ja ilmiöistä sekä ymmärrystä omista arvoista ja suhteesta ympäröivään kulttuuriin. (Räsänen 2015: Visuaalisen kulttuurin monilukukirja.2015)

Kuvia luetaan dialogissa kuvan tekijän ja hänen maailmansa kanssa uppoutuen vaihe vaiheelta syvemmälle kuvan erilaisiin merkityksiin ja tulkintoihin. Omien kuvien tuottaminen on osa tulkintaprosessia. Näin suhde kuvaan sekä ymmärrys kuvien erilaisista viesteistä syvenee ja valmius tarkastella median kuvia kriittisesti paranee. Kuvat toimivat siltana myös yksilöiden ja kulttuurien välillä ja luovat pohjaa dialogiselle vuorovaikutukselle. 



Miten minä toimin mediassa?


Me kaikki voimme toimia aktiivisina vuorovaikuttajina mediassa. Sillä, millaisia kuvia ja päivityksiä julkaisemme eri sosiaalisen median sovelluksissa tai miten kommentoimme toisten julkaisuja, vaikutamme ja olemme läsnä mediassa, on merkitystä. Mediaviikolla ja Kalevalan päivän lähestyessä voimme vaikkapa pohtia sitä, mitä suomalaisuus meille itsellemme merkitsee? Minkälaisia asioita liitämme suomalaisuuteen ja miksi? Mitä stereotypioita suomalaisuuteen liittyy yhteiskunnassamme ja miten se heijastuu ja näkyy mediassa? Minkä toivoisin olevan toisin ja miksi? Mitä tiedämme juuristamme ja millaista vuorovaikutusta haluamme olla rakentamassa eri viestimillä ja sisällöillä maamme eri medioissa?
Tässä vielä muutama helppo kysymys pohdittavaksi ja vinkkejä aiheen työstämiseen omassa työssäsi ja arjessasi:


1. Uudelleentulkinta 
Edelfeltin teoksessa luonto ja tuohivirsut edustavat suomalaisuutta. Mikä sinulle edustaa suomalaisuutta? Tee kuvasta oma versio esimerkiksi valokuvaamalla tai kokoamalla kollaasi eri medioista löytämistäsi valmiista kuvista. Voit myös tehdä oman meemin aiheesta ja jakaa sen halutessasi helposti sosiaalisessa mediassa.


2. Kulttuurihäirintä 
Mikä kuvan viestissä on sellaista, mikä ärsyttää sinua tai on vastoin omia arvojasi? Tee kuvasta oma versio, jonka viesti ei ärsytä sinua ja joka on linjassa omien arvojesi kanssa.


3. Monialaista työskentelyä Edelfeltin teoksen pohjalta
Mitä on suomalainen monikulttuurisuus? Monikulttuurisuudella voidaan tarkoittaa sekä opiskelijoiden uskonnollisista ja etnisistä taustoista nousevia merkityksiä että suomalaisen kulttuurin sisällä yleisesti ilmenevää moninaisuutta. Voitte toteuttaa Kristus ja Mataleena -teoksen pohjalta monialaisen työskentelykokonaisuuden, joka yhdistää mm. historian ja yhteiskuntaopin, kuvataiteen, terveystiedon, mediakasvatuksen, uskonnon, elämänkatsomustiedon, psykologian, filosofian, äidinkielen ja kirjallisuuden sisältöjä ja pedagogiikkaa. Kokonaisuuden tavoitteena on tutustua monikulttuuriseen suomalaisuuteen monialaisesti, edistää dialogia oppilaiden omien kulttuurillisten tulkintojen ja kokemusten välillä sekä kehittää monilukutaitoa eri oppiaineiden sisältöjen kautta.


Linkkivinkit:


Mukavaa mediataitoviikkoa
kaikille toivottaen,
USKONNONOPETUS.FI: n kouluttajat
Mari Huotari, Essi Ikonen ja Salla Vainio