torstai 31. tammikuuta 2019

Kulttuurista lukutaitoa: matkoja moskeijaan Suomessa ja muualla



Miltä tuntuu astua moskeijaan? Mitä moskeijan esineistö kertoo islamista? Mitä moskeija minussa herättää ja mitä se kertoo itsestäni ja ympäröivästä kulttuurista?


Tässä blogikirjoituksessa esitellään pedagoginen polku, jossa tutustutaan moskeijaan ja sen keskeisiin elementteihin sekä saadaan tietoa muslimeista Suomessa. Materiaaleista voi koota helposti myös omia pedagogisia polkuja.



Kulttuurinen osaaminen ja uskonnon lukutaito ovat keskeisiä opetussuunnitelman tavoitteita. Opetussuunnitelma ohjaakin voimakkaasti sekä vuoropuheluun, että erilaisiin kulttuuriperinteisiin tutustumiseen. Islam on ollut osa suomalaista kulttuuria jo 1800 -luvulta lähtien ja nykypäivänä yhä enenevässä määrin. Moskeijoita ei kuitenkaan suomalaisessa katukuvassa helposti erota ja julkinen keskustelu islamista luo usein yksipuolista kuvaa islamista. Koululla onkin tärkeä rooli asianmukaisen tiedon ja asenteiden välittäjänä.

Halusimme tarjota opettajille välineitä kertoa islamista tavalla, joka tarjoaa kokemuksia sekä ohjaa tutkimaan ja pohtimaan. Meillä on ollut ilo työskennellä yhteistyössä Suomen Islam -seurakunnan kanssa ja valmistaa oppimateriaalia, jonka avulla moskeijaan voi tutustua sekä vierailuilla, että myös siellä, missä moskeijaa ei ole lähellä.

Työskentelyvinkit: 


I. Kertomus: Minun matkani moskeijoihin
Oppilaat ottavat mukavan asennon ja laittavat silmät kiinni. Opettaja lukee tekstin. Jos opettajalla on omia kokemuksia moskeijasta, niitä voi lisätä tarinaan tai tehdä kokonaan oman tarinan.

II. Keskustellaan siitä, mitä kertomus herätti. Oppilaat voivat jakaa omia kokemuksiaan moskeijassa vierailuista tai maista, joissa he ovat nähneet moskeijoita. Voitte myös pohtia seuraavia kysymyksiä:
1. Miten tekstin perusteella moskeijat näkyvät suomalaisessa katukuvassa? Oletko itse huomannut moskeijoita lähiympäristössäsi? Entä kirkkoja? Onko näkyvyydessä eroja? Mistä se johtuu? Miten se vaikuttaa meidän ajatuksiimme ja kokemuksiimme kristinuskosta ja islamista?
2. Mihin uskontokuntaan arvelet kirjoittajan kuuluvan?


III. Moskeijan esineistö
Tutustutaan esineistöön ja niiden merkityksiin
a)  Ladatkaa älylaitteisiin maksuton Zappar -sovellus, skannatkaa esinekorttien kuvat sovelluksella ja kuunnelkaa aukeavia sisältöjä. Voitte myös pohtia korttien takana olevia kysymyksiä.
b)  Tutkikaa Fredrikinkadun moskeijan salia Thinglink -kuvan kautta.

IV. Oma tuotos 
Jokainen valitsee esineen/asian, joka tänään tuntui kiinnostavimmalta. Asian äärellä voi tehdä oman vapaavalintaisen tuotoksen: kirjoituksen, runon, piirroksen tms, joka jotenkin tuo näkyväksi omia ajatuksia aiheeseen liittyen. Jos teillä on aikaa, tutustukaa islamilaiseen taiteeseen ja miettikää, miten saisitte näyttelyynne tai töihinne elementtejä siitä (esim. ornamentiikka on melko helposti hyödynnettävä teema). Työt voidaan koota luokan seinälle siten, että saman esineen äärellä syntyneet työt asetetaan tämän kyseisen kortin ympärille.

Materiaalit:

Minun matkani moskeijoihin -kertomus 


Elin lapsuuteni pienessä suomalaisessa kylässä, jonka lähes kaikki asukkaat olivat valkoihoisia suomalaisia luterilaisia kristittyjä. Mutta kirjastossa oli kirjoja, jotka kertoivat seikkailuista muissa maissa, muissa kulttuureissa ja muiden uskontojen piirissä. Luin ja haaveilin matkustamisesta. Jotkut luokkakaverini olivat jo käyneet vaikkapa Kanarian saarilla tai Kreikassa. Vihdoin 14 -vuotiaana pääsin perheeni kanssa ulkomaille. Matkustimme Israeliin. Israelin pääkaupungissa Jerusalemissa astuin ensimmäistä kertaa moskeijaan.

Hieman epäröiden jätin kenkäni oven suuhun Kalliomoskeijan ovella. Löytäisinköhän niitä enää kymmenien, jopa satojen muiden parien joukosta poistuessani? Ajatus kulkemisesta ilman kenkiä Jerusalemin kaduilla tuntui huolestuttavalta, mutta jätin kenkäni riviin muiden mukana. Astuimme peremmälle. Edessäni avautuva rukoussali lumosi minut välittömästi. Kymmenet valkopukuiset rukoilijat kumartuivat rukousten rytmissä kohti maata ja taas ylös. Valo siivilöityi rakenteiden läpi hämyisenä ja aineettomana mutta kuitenkin lähes käsin kosketeltavana. Seinät olivat täynnä toinen toistaan kauniimpia koristekuvioita. Kauniit matot tuntuivat pehmeiltä ja lämpimiltä sukkieni läpi. Olisin luopunut ilomielen kengistäni tämän kokemuksen tähden. Sain kuitenkin molemmat: kenkäni odottivat minua samassa paikassa kuin tullessani.

Seuraavan kerran astuin moskeijaan nuorena opettajana Jyväskylässä kun vierailin opiskelijaryhmäni kanssa paikallisessa rukoushuoneessa. Rukoushuone sijaitsi vanhan kerrostalon alakerran huoneistossa. Olin kulkenut siitä monta kertaa ohi tietämättä, että sisällä on moskeija. Sisäänkäynti oli ahdas. Tällä kertaa kenkien löytäminen ei huolettanut -tuskin rukoushuoneelle olisi edes mahtunut paljon ryhmäämme suurempaa määrää ihmisiä. Me naispuoliset laitoimme huivit päähämme, kuten imaami oli toivonut. Imaami otti meidät ystävällisesti vastaan ja johdatteli meidät käytävän läpi rukoushuoneeseen. Kuten Jerusalemissa, lattia oli peitetty kauniilla matoilla, seinillä oli kaunista koristeellista tekstiä ja tunnelma oli lämmin ja rauhoittava. Istuimme matoille kuuntelemaan imaamin tarinoita. Oppilailla oli paljon kysymyksiä. Sen jälkeen saimme tutkia tilaa tarkemmin: katselimme koraaneja, koskettelimme mattoja ja tutkimme kirjoituksia seinillä.

Nykyinen kotikaupunkini Järvenpää on Suomen ainoa kaupunki, jossa on moskeijaksi rakennettu rakennus. Minä asun ihan sen lähellä ja kävelen melkein joka aamu sen ohi. Rakennus on kaunis ja muistuttaa hieman yksinkertaista puurakenteista kirkkorakennusta, joita joskus näkee pienemmillä paikkakunnilla. Torni on kuitenkin erilainen: siinä on ristin sijaan puolikuu. Olin pitkään miettinyt, että olisipa kiva käydä tuolla sisällä ennenkuin rohkaistuin selvittämään, kuka rakennuksen omistaa. Sain selville, että moskeijan omistaa Suomen vanhin islamilainen yhteisö eli Suomen tataarien Islam -seurakunta. Tataarit tulivat Suomeen 1800 -luvun lopulla Venäjältä ja monet heistä asettuivat Järvenpäähän asumaan. Nykyisin Islam-seurakunnan keskus on Helsingissä Fredrikinkadulla kerrostalossa.

Otin yhteyttä Islam -seurakuntaan ja sain kutsun Fredrikinkadulle.  Imaami kertoo, että vierailijat voivat tulla ilman huivia joten tällä kertaa en laita huivia päähän. Astumme sisään ja tilan arkkitehtuuri yllättää minut:  kerrostalon keskellä sijaitsevan rukoushuoneen keskellä on kupoli, joka nousee yllättäviin korkeuksiin. Imaami kertookin, että rakennukseen on tehty muutostöitä ja tilaa on saatu lisää purkamalla kattoa kerrosten välillä. Kun seison kupolin alla, katson suoraan ylöspäin ja käytän hieman mielikuvitustani, voin matkustaa mielessäni myös Jerusalemin Kalliomoskeijan valtavan kupolin alle.

Myöhemmin pääsen vierailemaan myös Järvenpään moskeijassa. Meitä on paikalla minun lisäkseni luterilaisen seurakunnan pappi, Islam seurakunnan imaami ja Islam -seurakunnassa Moskovasta vierailulla oleva imaami. Juttelemme mm. moskeijasta, kirkosta ja rukoilemisesta. Imaami opettaa meitä rukoilemaan islamilaiseen tapaan. Vierailemme myös kirkossa ja juttelemme elämästä ja uskonnosta sekä Moskovan uudesta moskeijasta. Ajatus vierailusta Moskovaan alkaa kutitella mieltäni. Ehkä joku päivä pääsen kurkistamaan, miltä yksi Euroopan suurimmista moskeijoista näyttää.


Islam-seurakunnan imaami Ramil Belyaev näyttää esimerkin rukoilemisesta:

 


Esinekortit moskeijaan

Thinglink -kuva moskeijasta

Tietoa Tataarien historiasta Suomessa

Lista Suomen islamilaisista yhteisöistä Uskonnot.fi -sivuilla

Tällä viikolla vietetään yhteisymmärrysviikkoa, jonka #yhteisymmärrysteko -kampanjaan voivat osallistua kaikki halukkaat edistäen uskontojen välistä vuorovaikutusta. Tällä blogilla ja Tutki tilaa -materiaaleilla haluamme antaa välineitä uskontojen ymmärtämiselle ja sitä kautta mahdollistaa entistä aidomman ja avoimemman vuorovaikutuksen eri uskontojen välillä. 


Tutustu myös muihin Tutki -tilaa materiaaleihin

Tule maksuttomaan koulutusiltapäivään:
Lue lisää ja ilmoittaudu verkossa!


Iloa opetukseen toivottelee,

Essi Ikonen
kouluttaja
Uskonnonopetus.fi





















Ei kommentteja:

Lähetä kommentti