keskiviikko 25. marraskuuta 2015

Adventin aikaan



Adventtina aletaan valmistautua joulun aikaan. Oppilaiden kanssa voi tehdä yhdessä adventtikynttilöitä ja miettiä niihin liitettyjä merkityksiä.
Ohessa kerrotaan hieman adventin taustasta ja esitellään muutama työskentelytapa, joiden avulla voi yhdistää kädentaitoja, kulttuurintuntemusta ja vuorovaikutustaitoja.


Adventti



Sana adventti tulee latinasta (adventus Domini) ja tarkoittaa ”Herran saapumista tai tulemista”. Tutummassa merkityksessään adventilla tarkoitetaan neljää viikkoa, erityisesti neljää sunnuntaita ennen joulua. Adventin aika on valmistautumista jouluun ja suureen juhlaan. Läntisten kirkkojen, kuten Luterilaisen kirkon kirkkovuosi alkaa ensimmäisestä adventista.


 Adventtikynttilät


Adventtikynttilöiden käyttö tuli Suomeen 1900-luvun alkupuolella Ruotsista. Jokaisena adventtisunnuntaina sytytetään yksi kynttilä enemmän. Näin valon määrä kasvaa, mitä lähemmäs joulua tullaan. Kristityt ajattelevat että jouluna maailman valo, Jeesus, tulee ihmisten keskelle. Adventtikynttilät asetetaan niin että ensimmäisenä adventtina sytytetään vasemmanpuolimmainen kynttilä, seuraavana sunnuntaina seuraava kynttilä oikealle päin.

Jokaiselle adventtikynttilälle on annettu oma merkitys. Tämä pohjaa pohjoisamerikkalaiseen kirkolliseen perinteeseen. Kynttilät ovat


Toivon kynttilä (hope)

Rauhan kynttilä (peace)

Rakkauden kynttilä (love)

Ilon kynttilä (joy)


1. Adventti – Toivon kynttilä

Ensimmäisenä adventtina lauletaan virsikirjan ensimmäistä laulua, Hoosiannaa.
Laulu kertoo ”Daavidin pojasta”, Jeesuksesta. Ensimmäisenä adventtina virittäydytään joulun odotukseen ja toivoon. Pimeyteen syttyy ensin pieni valo, toivon kipinä. Jotain hyvää on tulossa, me käymme kohti suurta juhlaa toiveikkain ajatuksin. Toivo vie eteenpäin, saa uskomaan parempaan. Nyt on vielä pimeää, mutta valo lisääntyy koko ajan. Ensimmäistä adventtisunnuntaita sävyttää riemu ja liturginen väri on valkoinen.

Oppilaiden kanssa voidaan askarrella ensimmäinen adventtikynttilä ja kerätä kynttilän alle heidän ajatuksiaan:

Mitä toivot teidän luokallenne?

Mitä toivot jouluna?

Mitä toivot itsellesi? 


Askartelu
Tarvikkeet: ½ wc-paperirulla/oppilas, väripaperia, liimaa, tusseja ja sakset.
Kesto: 15 minuuttia
Ohjeet:
1. Leikataan wc-paperirulla puoliksi.
2. Päällystään puolikas rulla valkoisella tai värillisellä paperilla. Leikkaa paperista noin sentin reunoiltaan suurempi kuin rulla. Reunat taitetaan rullan sisäpuolelle ja liimaa laitetaan taitteisiin.
3. Liimataan kynttilä alustalle.
4. Leikataan kynttilään liekki keltaisesta kreppi- tai monistuspaperista. Piirretään lanka.


Erilaisia tapoja toteuttaa työskentely:
Oppilaat voivat nimetä kynttilän ja kertoa mitä ajatuksia teema tuo heidän mieleensä, valita väripaperin joka kuvaa heidän ajatuksiaan tai piirtää symboleita tai konkreettisia asioista, joita adventin teema heissä herättää.

Halutessasi voit toteuttaa työskentelyn myös valmiilla värityskuvalla (ylempi kuva) ja kuvissa näkyvät kehykset löydät täältä.


 2. Adventti – Rauhan kynttilä

Joulu on rauhan ja rauhoittumisen aikaa. Maailma kaipaa rauhaa, näinä päivinä rauhan teema tuntuu hyvin ajankohtaiselta. Kun sytytämme toisena adventtina kynttilän, toivomme maailmaan rauhaa ja väkivallan ja pelon loppumista. Adventti-kynttilä vie myös ajatuksemme ihmisen sisäiseen rauhaan ja rauhoittumiseen. Kynttilän liekki rauhoittaa levottoman mielen ja valmistaa meitä kohti joulun suurta juhlaa. Rauha voi merkitä myös sovinnon tekemistä niiden ihmisten kanssa, joiden kanssa on riitaa ja erimielisyyksiä. Jouluaattona julistetaan joulurauha:

(…) julistetaan siis täten yleinen joulurauha kehottamalla kaikkia tätä juhlaa asiaankuuluvalla hartaudella viettämään sekä muutoin hiljaisesti ja rauhallisesti käyttäytymään (…)

Luterilaisessa kirkossa toinen adventtisunnuntai julistaa Jeesuksen toista tulemista aikojen lopussa ja liturginen väri on violetti.

Oppilaiden kanssa voidaan askarrella toinen adventtikynttilä ja kerätä toisen kynttilän alle heidän ajatuksiaan:

Missä sinä rauhoitut?

Millaiset asioiden tekeminen rauhoittaa sinua?

Miten voisimme lisätä rauhaa luokassamme?



 3. Adventti – Rakkauden kynttilä

Rakkaus mielissämme yhdistyy helposti romanttiseen rakkauteen, rakkauden kynttilä voisi palaa romanttisen illallisen merkiksi pöydässä. Rakkautta on myös lapsen ja vanhempien välillä sekä hyvien ystävysten välillä. Jeesus opetti rakastamaan Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistä niin kuin itseäsi. Jeesus oli aikansa radikaali ajattelija ja käski rakastamaan myös vihollistaan. Ohjeena tähän hän kehotti tekemään muille ihmisille sellaisia tekoja, joita toivoisi itselleenkin tehtävän. Kristityille rakkauden kynttilän rakkaus on myös Jumalan rakkautta ihmisiä kohtaan. Jouluna monet kerääntyvät yhteen rakkaimpiensa, perheen, ystävien ja sukulaisten kanssa. Joulu on rakkauden juhla.

Luterilaisessa kirkossa kolmas adventtisunnuntai muistuttaa parannuksen saarnaajasta, Johannes Kastajasta, jota pidetään Jeesuksen tienraivaajana. Liturginen väri on violetti.

Oppilaiden kanssa voidaan askarrella kolmas adventtikynttilä ja kerätä toisen kynttilän alle heidän ajatuksiaan:

Millaisessa tilanteessa olet kokenut olevasi turvassa ja rakastettu?

Mikä on sinulle rakasta?

Miten voisit ilmaista toiselle, että hän on sinulle rakas ja tärkeä?


 4. Adventti – Ilon kynttilä

Neljäntenä adventtina on aika iloita sillä joulu, ilon juhla on jo aivan lähellä. Raamatun mukaan enkelit saapuivat ilmoittamaan suurta ilosanomaa paimenille: Vapahtaja on syntynyt. Ilo liittyy joulun tunnelmaan: lasten silmät loistavat kilpaa kuusen kynttilöiden kanssa, on aika kerääntyä yhteisen pöydän ääreen rakkaiden ihmisten kanssa. Joulu on myös ilahduttamisen aikaa: kuten Itämaan tietäjät toivat lahjoja pienelle Jeesus-lapselle, mekin haluamme ilahduttaa lähimpiämme, erityisesti lapsia pienillä lahjoilla. Voimme iloita yhdessä: joulu on täällä, odotus on päättänyt.

Luterilaisessa kirkossa neljäntenä adventtisunnuntaina muistetaan Mariaa, Jeesuksen äitiä. Liturginen väri on violetti.

Oppilaiden kanssa voidaan askarrella neljäs adventtikynttilä ja kerätä toisen kynttilän alle heidän ajatuksiaan:

Mikä saa sinut iloiseksi?

Mitkä asiat joulussa tuottavat sinulle iloa?

Miten voisit ilahduttaa jota kuta lähelläsi?





Laulut, joita voit hyödyntää adventin aikaan:




Lue lisää:

http://www.evl2.fi/sanasto/index.php/Adventti

https://jouluaika.wordpress.com/adventti/

http://evl.fi/Evkirja.nsf/Kirkkovuoden%20pyh%C3%A4t?OpenView&Start=1&Count=112&Expand=1.1#1.1

http://www.valomerkki.fi/kirkko-ja-kaupunki/kirkko-ja-kaupunki-arkisto/adventti-tuo-valon



www.lohjanseurakunta.fi/liitteet/1355/7/lohkare0412

tiistai 10. marraskuuta 2015

Twiittailijoiden terveisiä Lapuan lukiosta

Viime blogikirjoituksessamme Twiitaten vai viitaten kirjoitin Lapuan lukion hienosta opiskelutavasta, jossa opiskelijat opiskelivat reformaation käänteitä eläytymällä historian henkilöiksi. #UE2Lalu -projektin vetäjä, opettaja Jaana holma ja hänen opiskelijansa kirjoittivat meille kokemuksistaan ja julkaisemme ne nyt muidenkin maisteltavaksi. 

Ope sukeltaa Twitterin ihmeelliseen maailmaan
 
Olen 56-vuotias uskonnon opettaja Jaana Holma Lapualta. Uralla takana päin lukemattomia oppitunteja. Liian paljon luentoja, opiskelijoiden haukottelua, kynien pyörittelyä ja viime vuosina älypuhelimien jatkuvaa räpläämistä. Siis tarttis tehdä jotain!

Rohkea ope Jaana Holma
Oikeastaan minun ikäluokkani opettajalla on kaksi vaihtoehtoa: 

a) Vaipua koomaan odottelemaan eläkkeen alkamista
b) Ottaa vauhtia digiloikkaan! 

Valitsin vaihtoehdon b.

Olin päättänyt kesällä kokeilla jollain tulevalla UE2 -kursilla twitterin käyttämistä. Historian kurssi on siinä mielessä otollinen somekurssiksi, koska siellä voi valita henkilöitä ja panna heidät keskustelemaan keskenään. Koulun alkaessa elokuussa huomasin kauhukseni, että koko vuoden kaikki UE2 -kurssit olivat jo ensimmäisessä jaksossa. Suunnittelulle ei jäänyt lainkaan aikaa, vaan oli hypättävä somevirtaan. Sain hyviä neuvoja ystävältäni Siilinjärven lukion historian opettajalta Aira Roivaiselta, joka oli käyttänyt twitteriä opetuksessaan.
 
Valitsin yhden luokista sillä perusteella, että jo edellisenä keväänä jaoin ajankohtaista materiaalia twitterin kautta juuri tuolle ryhmälle. Sana kuitenkin kiiri nopeasti ja muistakin ryhmistä ilmoittautui innokkaita twiittaajia. Kaiken kaikkiaan ryhmiä syntyi yhdeksän. Noista henkilöistä seitsemän oli historianhenkilöitä ja kaksi fiktiohenkilöitä, mutta he elivät reformaation ajan Wittenbergissä ja heidän piti samaistua sen ajan uskonnolliseen ja yhteiskunnalliseen elämään. Kurssin alussa lainasimme koulumme kirjastosta kirjoja reformaatiosta ja katsoimme Martti Lutherin elämästä kertovan elokuvan. Kurssi eteni myös ajassa melko tavalliseen tapaan, mutta painottui 1400-1500-lukuihin.
 

Mikä sitten oli erilaista kuin ennen?


Se motivaatio ja innostus - Pojatkin olivat innostuneita opettajasta puhumattakaan! Se iloinen oppimisen pöhinä! Sanoin  jossain vaiheessa kurssia, että olen joutunut kriisiin:


Miten voin palata enää tavallisiin oppitunteihin? 

Siis ei ulkokohtaista tiedon kaatamista aivolokeroihin vaan aitoa tiedon etsimistä, soveltamista ja oivalluksen tiivistämistä 140 merkkiin. Koenumerot olivat kuitenkin tavanomaiset, mutta väitän, että opiskelijat sisäistivät asiat paremmin.

Wittenbergistä twitteriin by Mina Hamm # UE2Lalu


Mitä seuraavaksi Jaana Holma? 

Olen lupautunut YLE:n uuteen twitterprojektiin: Titanic




Twiittiryhmä Lutherin takana

Uskonnon kakkoskurssi, missä käsittelyssä on kirkkohistoria, oli muista kursseista positiivisesti poikkeava twitter -lisän ansiosta. Meidän ryhmämme, missä oli enimmäkseen 2B luokan opiskelijoita, oli uskonnonopettajamme Jaanan mukaan twitterkurssin pääryhmä, sillä meidän ryhmästämme kaikki osallistuivat twiittaamiseen. Kahdesta muusta, uskonnon kakkoskurssia käyvistä opiskelijoista,  muutamat ryhmät osallistuivat twiittaamiseen. Aloitimme kurssimme katsomalla uskonpuhdistukseen liittyvän elokuvan.

Minun ja neljän muun kurssikaverini, Jessen, Hannun, Jeren ja Johanneksen, hahmona oli Martti Luther. Muita hahmoja oli mm. Fredrik Viisas, Hans Luther, Paavi Leo X ja Katariina von Bora. Luther oli suuressa roolissa kirkkohistoriassa, minkä seurauksena myös twiitattavaa oli mukavan paljon. Oli myös kiva huomata, kuinka muita twitterin käyttäjiä kiinnosti meidän juttumme, sillä loppujen lopuksi seuraajia Lutherilla oli 114. Seuraajiksemme liittyi mm. eri koulujen uskonnon opettajia, pappeja ja muita seurakunnassa työskenteleviä henkilöitä. Myös tavallisia twiittaajia löytyi.

Twitterkurssissa parasta oli, kun jokaista tuntia ei tarvinnut käyttää kirjoja selaillen ja opettajaa kuunnellen, mistä luultavasti olisi seurannut puolinukkumista. Saimme reilusti aikaa toteuttaa oman hahmomme twiittejä, mikä sujui ainakin Luther-ryhmän osalta hyvin, sillä ryhmähenki oli hyvä ja kaikki saivat vuorotellen twiittailla. Humoristiset twiittaukset toivat myös oman lisämakunsa tylsien ja totisten twiittien sijaan. Twiittauksissa saimme siis käyttää erilaisia kuvia, murteita ja kuivia vitsejämme, mitkä yleensä ovat loppujen lopuksi niitä hauskimpia. Huonoja puolia twitterikurssista ei oikeastaan tule edes mieleen.


Kirkkohistorian pääasiat jäivät tosi hyvin mieleen twiittaamisen avulla. 

Luther by Emilia Romppainen #UE2Lalu

Piti olla koko ajan perillä siitä, mitä Lutherin aikaan oli tapahtunut, että osasi kirjoittaa oikeanlaisia twiittejä. Meidän opettajamme oli myös suurena apuna perillä pysymisessä ja osasi antaa myös hyviä twiittausehdotuksia. Kuvataidetta sai halutessaan käyttää myös hyödyksi, sillä hahmojen kuvan sai itse piirtää kuvataiteen tunnilla, mutta kuvan nappaaminen netistä oli myös sallittua. Useat kuitenkin piirsivät kuvan omasta hahmostaan twittertilin profiilikuvaksi, kuten myös minä raapustelin Lutherin kuvan.

Twitter-kurssi toi vaihtelua perus koulurutiineihin ja voisin suositella samanlaisia kursseja pidettäväksi jatkossakin. Kaikin puolin kurssi oli tosi mukava ja erilainen!

Emilia Romppainen
Ryhmässä myös: Jesse Lehto, Hannu Korpela, Johannes Hakola ja Jere Hyvärinen


Hans Luther

Twitterkäyttäjäni oli Hans Luther, Martti Lutherin isä, yhdessä kolmen muun opiskelijan kanssa. Kurssi oli tosi kiva. Tuntui että oppi paljon enemmän, kun luki muiden twiittejä. Jaksoi myös seurata aiheita, koska ne eivät olleet tylsästi kirjoitettuna kirjaan. Kurssi oli myös omalla tavalla haastava koetta varten, koska keskityttiin reformaatioon niin paljon, että muut aiheet jäivät vähän vähemmälle.

Twiittaamisesta minulla, eikä muillakaan ryhmäläisilläni, ollut paljon kokemusta. Olimme kaikki Twitterissä, mutta emme olleet koskaan twiittailleet mitään. Kun kurssi alkoi, minua vähän jännitti, kuinka tämä tulee onnistumaan. Loimme käyttäjän ja aloitimme twiittaamaan. Se oli helppoa heti, koska opettajamme opetti, kuinka twiitataan ja muita käytännöllisiä asioita.
   
Meidän hahmomme ei ollut keskipisteenä, mutta silti mielestäni merkitsevä. Mielestäni paras ja hauskin twiittimme oli twiitti, jossa houkuttelimme Marttia kotiin:

@MarttiLutheri Tuu poika keitolle. Äitees on taas tehny lempiruokaas. 

Martin lempiruokaa oli hernekeitto. Twiittasimme yhteensä 13 kertaa, ja kaikki oli pohjammaa murtehella.  

Kurssin toteuttamista Twitterissä suosittelen jokaiselle opettajalle, sillä oppilaat tykkää 
ja tuo myös opettajan päivään erilaisuutta positiivisessa mielessä!


Taavetti Korpela
Ryhmässä myös: Toni Huhta, Jori Rintakangas ja Santeri Latvala   



Katariina von Bora


Kuin sillit purkissa konsanaan! 
#hyvästi #luostari #pakomatka #alkoi #UE2Lalu"

Tällaisella twiitillä Katariina von Bora karkasi luostarista. Oli pääsiäinen 1523, kun Katariina ja 11 muuta nunnaa matkustivat sillitynnyreihin piiloutuneina turvaan erään wittenbergiläisen taidemaalarin luo. Tämä oli meidän mielestämme yksi hauskimmista twiiteistämme.

Mielestämme kurssi oli mielenkiintoinen, koska sen aikana piti twiittejä keksiessä paneutua silloiseen aikaan ja piti esimerkiksi miettiä, mikä oli silloin normaalia, mitä asioita tai keksintöjä silloin oli jo keksitty ja mistä asioista oli soveliasta puhua. Kurssin aikana aikaakin ehti kulua twiiteissä monia vuosia, mikä piti twiitatessa ottaa huomioon: alussa Katariina oli vielä luostarissa asuva lapsi, ja lopussa Martin vaimo. Alussa ja lopussa Katariina siis twiittasi täysin eri asioista, ja ehkä kielellisestikin eri lailla. Twiittejä suunnitellessa täytyi tehdä sen verran taustatyötä, että henkilöiden historiaan tuli tutustuttua syvällisemmin kuin muuten olisi tullut. Twitter-kurssi oli uusi ja erilainen kokemus. Vaihtelu virkistää, joten asiat jäivät hyvin mieleen.

Ryhmäläiset: Kirsi Kivilahti, Mari Pouttu, Elina Pikkusaari ja Johanna Mikkilä




Uskontotuntiunelmia -blogi kiittää lämpimästi koko ryhmää niin rohkeasta opiskelusta, kuin kokemusten jakamisesta!

Muistathan, että sinunkin esimerkillesi voi olla tilaa blogissamme!

Kuvat julkaistu tekijöiden ja kuvaajien luvalla.