maanantai 10. joulukuuta 2018

Joulukalenteri kouluun - Merkityksiä metsästämässä osa II: Lahja


Miltä tuntuisi antaa tai saada aineeton lahja?
Joulun alla pimeä maamme pukeutuu valoon ja lahjoihin. Tästä blogipostauksesta löydät pedagogisen polun lahjan merkityksiä tutkailevaan työskentelyyn, saat tietoa lahjojen jakamisen kulttuurihistoriasta ja pääset harjoittelemaan oppilaiden kanssa hyvän tekemistä. 


Tämän vuoden joulukalenteristamme löydät vinkkejä ympäristönlukutaidon edistämiseen valoon ja lahjoihin liittyviä merkityksiä tutkien. Julkaisemme joulun alla kaksi blogitekstiä, joista tämä on toinen.




Vaihe I: Sähkötä hyvä toivotus - aineeton lahja

Hieman muunneltuna kirjasta Polkuja rauhoittumiseen s.60


Aloitetaan nousemalla seisomaan ja taputtelemalla hellästi keho hereille käymällä se kokonaan läpi. Taputellaan itseämme kevyesti päästä niskaan ja hartioihin, edelleen käsivarsien, kylkien ja vatsan kautta varpaisiin saakka. Seistään piirissä ja otetaan vieruskavereita käsistä kiinni. Yksi osallistuja miettii, mitä hyvää tahtoisi toivottaa kaikille ryhmän jäsenille juuri tällä hetkellä, tänään tässä ja nyt. Hän sanoo toivotuksensa ääneen ja puristaa samalla toista vieruskaveria kädestä. Puristus on äänetön viesti, joka siirtyy osallistujalta toiselle koko piirin läpi. Se on merkki toivotuksesta, jonka koko ryhmä jakaa yhdessä, aineeton lahja.

Hyvän toivotuksen kierrettyä piirin ympäri seuraava tai joku muu ryhmässä saa sanoa oman toivotuksensa. Ryhmän koosta riippuen kaikki tai osa lähettävät oman toivotuksensa. Hyviä toivotuksia voivat olla esimerkiksi lepo, ilo, rohkeus, itseluottamus, rauha, sovinto, kunnioitus tai oikeudenmukaisuus. Se voi olla myös toivotus hyvälle lomalle, ennen joululomaa tai toive siitä, että toisten jokin toive toteutuu joululomalla. Harjoitusta voi jatkaa vaikka seuraavan tunnin alussa tai toisena päivänä, jotta kaikki saavat halutessaan toivottaa jotain ryhmälle.


Jutelkaa hetki:
Miltä tuntui saada tällainen aineeton lahja?
Onko se yhtä todellinen, kuin aineellinen lahja?


Vaihe II: Missä lahjoja annetaan ja miksi?


Pareittain tai pienissä ryhmissä:
Miltä (aineellinen) lahja yleensä näyttää?
Millaisia erilaisia lahjoja 
olette viime päivinä nähneet ja missä? 
Miksihän ne ovat siellä?
Milloin annetaan lahjoja? Miksi?
Miksi jouluna annetaan lahjoja?
Minkälaiset lahjat ovat hyviä lahjoja?

Monissa uskonnoissa on ainakin yksi vuosijuhla johon liittyy lahjojen jakamista. Diwalina hindulaisuudessa ajatellaan hyvinvoinnin ja onnen jumalatar Lakshmin liikkuvan maan päällä. Diwalin toisena päivänä hindulaiset viettävät pikkudiwalia, jolloin tavataan ystäviä ja voidaan antaa lahjoja. Islamilaisessa perinteessä  Ramadanin päätösjuhlaan Id al fitriin liittyy lahjojen antamista etenkin lapsille.

Kristillisessä perinteessä joulua vietetään Jeesuksen syntymän muistoksi ja läheisille annetut lahjat muistuttavat Jeesuksen lahjasta meille: kristityt uskovat, että Jeesus on kuolemallaan lunastanut kaikille ihmisille ikuisen elämän. Emme voi antaa vastalahjaa, mutta voimme jakaa saamaamme hyvää eteenpäin muistamalla läheisiämme ja niitä, jotka tarvitsevat apua. Monet uskonnottomatkin viettävät joulua antaen lahjoja toisilleen, vaikka heille joulun merkitys ei ole kristillinen.

Lahjoja jakavan joulupukin historia juontuu myös kristilliseen perinteeseen. Joulupukin hahmon taustalla on 300 -luvulla elänyt kreikkalainen piispa Pyhä Nikolaus, joka oli tunnettu hyväntekijä. Hän jakoi salaa rahalahjoja köyhille. Ihmiset jatkoivat hänen kuolemansa jälkeen lahjojen antamista toisilleen. Roomalais-katolinen kirkko nimitti Nikolauksen pyhimykseksi. Pyhästä Nikolauksesta tulee joulupukin englanninkielinen nimi Santa Claus.



Vaihe III: Lahja kristillisessä kulttuuriympäristössä

Luterilaisessa kirkossa voi löytää jonkinlaisen symbolin jouluna muistuttamassa meitä Jumalalta
saadusta lahjasta. Se voi olla maalaus Jeesuksesta, joka on aina kirkossa tai seimiasetelma, jota ei muina vuodenaikoina kirkosta tai sen lähettyviltä löydä. Luterilaisessa kirkossa on myös toinen lahjaan liittyvä elementti, joka on kolehtihaavi. Jumalanpalveluksessa kerätään kolehti johonkin ennalta nimettyyn kohteeseen, johon jokainen voi antaa haluamansa summan. Suomalaisten kaupunkien kaduilla voi nähdä pelastusarmeijan joulupatoja, joilla kerätään rahaa heikompiosaisten auttamiseksi. 



Vaihe IV: Vaihtoehtoisia työskentelyideoita 
  • Tutustukaa pareittain tai yksin erilaisiin kuviin kirkkotilasta verkossa, Tutki tilaa -materiaalin interaktiiviseen kuvaan Lahden ristinkirkosta tai Tampereen tuomiokirkkoon verkossa. Omasta lähikirkostakin voi löytyä kuvia verkosta tai sinne voi vaikka mennä vierailemaan.
  • Etsikää kuvasta symboleita Jeesuksesta ja tutkikaa, näkyisikö kuvissa myös kolehtihaavia tai ehkä jopa seimiasetelmaa. Jos teitä kiinnostaa, voitte mobiililaitteisiin ladatulla maksuttomalla Zappar -sovelluksella skannata kolehtihaavin kuvan ja kuunnella ja katsoa mitä sisältöä kortista aukeaa.
  • Pohtikaa, miltä tuntuisi antaa omastaan ja mitä haluaisi kovasti antaa jollekin läheiselle
  • Miettikää, miltä tuntuisi saada Aineeton lahja, toisenlainen lahja ja miksi joku toivoo konkreettisen lahjan sijaan itselle jotain tällaista toiselle.
  • Ideoikaa luokan kanssa yhdessä miten voisitte ilahduttaa ihmisiä lähellä tai kaukana aineettomalla tai aineellisella lahjalla ja toteuttakaa ainakin jokin ideoista. 


 Kenelle voisin itse antaa lahjan?
Millaisen lahjan antaisin?
Entä jos tekisimme lahjan yhdessä, millainen se olisi?





Vinkkilinkit:




Hyvää joulun odotusta ja rauhallista joulua toivottaen,
kouluttajat Essi ja Salla,
uskonnonopetus.fi



tiistai 13. marraskuuta 2018

Joulukalenteri kouluun - Merkityksiä metsästämässä osa I: Valo

Joulunalusaika antaa mahtavan mahdollisuuden edistää monilukutaitoa ympäristöä tutkaillen. Tämän vuoden joulukalenterissamme metsästetään merkityksiä joulun alla ympärillemme ilmestyvistä asioista edistäen monilukutaitoa, kulttuurista lukutaitoa, arjen taitoja ja TVT-taitoja. Julkaisemme joulun alla kaksi blogitekstiä, joista tämä on ensimmäinen. Tästä blogipostauksesta saat ideoita joulukuun alun työskentelypolkuun, jossa syvennytään kokonaisvaltaisesti valoon ja sen merkitykseen suomalaisessa yhteiskunnassa ja kristillisessä perinteessä.


Vaihe I: Valo saapuu -harjoitus 

Hieman muunneltuna kirjoittajien luvalla kirjasta Polkuja rauhoittumiseen s.33
Tarvikkeet: Taskulamppu tai kynttilä ja sytytin

Himmennetään tai pienennetään luokan valaistusta ja istutaan tai seistään piirissä. Hengitetään muutama kerta sisään ja ulos, sisään ja ulos rauhassa. Etsitään hyvä asento ja suljetaan silmät. Ohjaaja kertoo, että jotain saapuu kohta jokaisen luokse.

Kun huomaat sen saapuneen, voit avata silmäsi.
 Siihen asti malta odottaakaikessa rauhassa, sinun vuorosi tulee kyllä.

Koko ryhmä on hetken silmät kiinni, jokainen tunnustelee omaa oloaan. Hengitetään edelleen ihan rauhassa. Ohjaaja ottaa käteen pöytäkynttilän, johon on sytytetty tuli jo etukäteen (ettei ääni kuulu) tai taskulampun. Hän alkaa kiertää valon kanssa hyvin hitaasti piirin sisäpuolella vieden valon lähteen jokaisen luo vuorollaan.

Valo viedään turvallisen etäisyyden päähän yhden osallistujan kasvoista kerrallaan, esimerkiksi hiuksia ja huiveja varoen kynttilän kanssa tai otsalle taskulampulla ylhääktä osoittaen, ei silmille. Kuitenkin mahdollisimman lähelle kasvoja. Ohjaaja voi aina osallistujien välillä peitellä valoa toisella kädellä. Valon annetaan olla paikoillaan kasvojen lähellä niin kauan, että valon saanut osallistuja aistii sen ja avaa silmänsä. Sitten ohjaaja siirtyy seuraavan luokse. Ne joiden luona valo on jo käynyt, odottavat rauhassa paikallaan, kunnes jokainen on saanut valon ja avannut silmänsä.

Anna osallistujien jutella hetki siitä pareittain, miltä harjoitus tuntui ja kuunnelkaa muutama kommentti vielä yhdessäkin.

Vaihe II: Missä valoja on ja miksi?

Pareittain tai pienissä ryhmissä:  

Millaisia erilaisia valoja 
olette viime päivinä nähneet ja missä? 
Miksi ne ovat siellä, missä ne ovat tai
Mikä niiden merkitys mahtaa olla?

Jutelkaa vielä yhdessä ja kootkaa joitain vaikka taululle näkyviin asiana ja viereen selityksiä. (Esim. tähti -valo ikkunassa - Itämaantietäjiä johdatti kertomuksessa tähti Jeesus-lapsen luo)
Jouluvalot tai kynttilät tuovat valoa niin kaduilla, kodeissa kuin muuallakin ja se voi merkitä eri ihmisille eri asioita. Joillekin valot tuovat iloa pimeyteen ja joillekin valolla on myös jokin syvempi merkitys. Eri uskonnoissa juhlitaan valon tulemista pimeyteen, kuten esimerkiksi juutalaisuudessa hanukkaa, kristinuskossa joulua ja hindulaisuudessa diwalia. Näiden kaikkien juhlinnan aikana sytytetään kynttilöitä, jotka saavat omat merkityksensä. Kaikki eivät Suomessa vietä joulua, mutta nauttivat silti valosta pimeässä.

Vaihe III: Valon merkityksiä kristillisessä perinteessä

Tarvikkeet:
Esinekortit tulostettuna 1. luterilaisen kirkon kynttilä 2. ortodoksisen kirkon tuohusteline, 3. lampukka ja 4. vainajien muistelupöytä

Asenna maksuton zappar -sovellus älylaitteille, jonka avulla kortteihin upotettu lisätty todellisuus ja sisällöt aukeavat. Jos et halua tai sinulla ei ole mahdollisuutta käyttää zappar -sovellusta, tulosta esinekortit kaksipuoleisena, jolloin merkitykset löytyvät tekstinä korttien takapuolelta.

Joulun odotuksen aikaa kutsutaan kristillisessä perinteessä adventiksi. Silloin esimerkiksi luterilaisessa kirkossa sytytetään joka viikko yksi kynttilä merkkinä odotuksesta ja pian koittavasta ilon ja valon juhlasta. Kun neljäs kynttilä syttyy, vietetään pian joulua. Kristillisessä perinteessä valolla on erilaisia merkityksiä, jotka avautuvat, kun tutustuu eri perinteisiin. Valoa juhlitaan myös Lucian päivänä 13. joulukuuta.
  • Tulosta valmiiksi esinekortteja haluamasi määrä ja kiinnitä niitä useampia kappaleita kutakin ympäri luokkaa tai käytäviä sinitarralla. Pareittain tavoitteena on käydä läpi kaikki 4 erilaista kynttilöihin liittyvää kuvaa.
  • Parit kiertävät korttien luona ja miettivät ensin kunkin kortin luona, mitä he tietävät jo tuon esineen merkityksestä kristillisessä perinteessä ja kumpaan perinteeseen, ortodoksiseen vai luterilaiseen he tuon esineen liittävät.
  • Sen jälkeen parit lukevat kortin takaa merkityksen tai katsovat ja kuuntelevat älylaitteen zappar -sovelluksella lisää tietoa esineestä. Kerätkää jokaisesta esineestä tietoa siitä, mikä eri merkitys sytytetyllä valolla näissä on haluamallanne tavalla.
  • Korosta rauhallisuutta. Tarkoitus ei ole kilpailla parien kesken, vaan aidosti ymmärtää, mitä erilaisilla valoon liittyvillä esineillä eri perinteissä tarkoitetaan.

A4 moniste Valo kristillisessä perinteessä


Vaihtoehtoja:
Mikäli mahdollista, voit järjestää vierailun ortodoksiseen tai luterilaiseen kirkkoon joulun alla tutkimaan valoa näissä kulttuuriympäristöissä.
Voitte myös tutustua ortodoksisen ja luterilaisen kirkon interaktiivisten kuvien kautta siihen, mistä tällaisia esineitä voi noissa tiloissa löytää ja mitkä niiden merkitykset ovat.


Vaiheen III lopuksi: 
Mihin perinteeseen liitätte minkäkin esineen?
Mitä eri merkityksiä löysitte? 

Itsearviointi:
Mitä uutta opin itse?
Mikä minusta oli kiinnostavinta?

Vaihe IV: Minun valoni

Tässä vaiheessa oma pohdinta siitä, mikä itselle on ollut tämän aiheen käsittelemisessä merkittävää syvenee. Jollekin se voi olla oivallus siitä, mitä jollekulle toiselle valo merkitsee ja toiselle se, että rakastaa kynttilöitä, joita kotona poltetaan pimeän tullen. Olennaista on, että oppilaat saavat vielä käsitellä asiaa ja purkaa sitä jotenkin. Jos ohjaat tekemään tämän pareittain, vahvistat oppilaiden välistä dialogia ja jos taas ohjaat heitä tekemään tämän rauhassa yksin, vahvistat heidän omaa sisäistä puhettaan ja pohdintaansa.

Kuva kotoa kynttilöistä, jotka muistuttavat tulevasta joulusta.
Voit ohjata oppilaita piirtämään, muovailemaan tai askartelemaan aiheen äärellä, jotain aivan uniikkia tai yhteistä. He voivat tuottaa tekstiä, etsiä tai ottaa kuvia sellaisesta valosta, joka heitä puhuttelee ja työstämään aihetta eteenpäin siitä.

Tämän osan voi toteuttaa uskonnon tunnin ulkopuolellakin vaikka kuvataiteen tunnilla aiheesta jatkaen ja laittaen kivaa joulumusiikkia taustalle ja erilaisia valoja luokkaan tunnelmaa tuomaan. Jokainen oppilas voi tuoda vaikka seuraavalle päivälle jonkin oman valonlähteen mukanaan tunnelmaa tuomaan.

Työt voi pitää henkilökohtaisina tai jakaa, jos ryhmä on turvallinen. Usein lapset todella mielellään haluavat näyttää ja tulla kuulluksi siitä, mitä he ovat tuottaneet. Miksei isommatkin?


Kotitehtävä:

Etsi kolme erilaista valoa koulun ulkopuolisesta ympäristöstä, jotka liittyvät mielestäsi jotenkin ajatukseen joulun valosta. Perustele valintasi vihkoon kirjoittamalla tai muulla tavalla ja ota jokaisesta myös kännykällä kuva.

Vertailkaa löydöksiänne seuraavan tunnin alussa.



Vinkkilinkit:

Pinterestistä löydät paljon valoon liittyviä askarteluideoita
Ympäristönlukutaitoa edistävä Tutki tilaa  -materiaali maksutta verkossa 
Maksuton Tutki tilaa -koulutuskiertue jatkuu keväällä 2019 - Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan!

Hyvää joulun odotusta ja valojen äärellä viipymistä toivottaen,
kouluttaja Salla Vainio
uskonnonopetus.fi













Hallituksen kärkihankkeessa uskontolukutaito ja katsomusdialogien ohjaus opettajan tulevaisuuden taitoja


Yliopistojen yhteishanke tähtää opettajankoulutuksen kehittämiseen uskontolukutaidon ja katsomusdialogien ohjauksen taitojen vahvistamiseksi


Vieraskynä: Jasmin Riekkinen, Itä-Suomen yliopisto


Koulumaailma ja yleisesti yhteiskunta on moninaistunut. Se on luonut uudenlaisia haasteita opetustyöhön. Katsomusaineiden opettajilta vaaditaan esimerkiksi monilukutaitoja ja katsomuksellisen dialogin ohjausta. Laaja-alainen pätevyys on avainasemassa, jotta opettajat voivat tarjota oppilaille laadukasta opetusta. Tämän mahdollistamiseksi katsomusaineiden opettajankoulutuksen tulee kehittyä.

”21. vuosisadan taidot, monilukutaito ja katsomusaineiden opettajankoulutuksen kehittäminen” -hanke


Syksyllä 2018 käynnistyi Itä-Suomen yliopiston ja Helsingin yliopiston yhteinen OKM:n rahoittama kehittämishanke ”21. vuosisadan taidot, monilukutaito ja katsomusaineiden opettajankoulutuksen kehittäminen”. Hanke pyrkii tutkimusperustaisesti opettajankoulutuksen kehittämiseen. Hankkeessa tutkitaan ja arvioidaan aineenopettajankoulutuksen katsomusopettajille antamia valmiuksia. Tutkimusaineistoa kerätään opiskelijoilta, opettajilta ja rehtoreilta. Kentän näkökulma on erityisen arvokas ja hankkeessa toimii moniammatillinen arviointityöryhmä, jossa on mukana mm. opetustoimen, täydennyskoulutuksen, opettajien, pedagogisen järjestön ja talouselämän edustajia sekä rehtoreita ja opiskelijoita. Hanke tuottaa mallin, jonka avulla voidaan arvioida ja kehittää yleisesti opettajankoulutusta. Lisäksi hanke antaa suosituksia opintojaksoihin sekä siinä kehitetään sovellettavia malliopintojaksoja.

Hankkeen tavoitteena myös täydennyskoulutus


Kuva: uskonnonopetus.fi arkisto: Opettajia koulutuksessa Turussa
Opettajaksi opiskelevat eivät ole ainoita, joita uudet haasteet koskevat. Työssäkäyvät opettajat ovat varmasti myös huomanneet uusien taitojen tarpeen. Esimerkiksi uskontolukutaito osana monilukutaitoja sekä katsomuksellisen dialogin ohjaus ovat arkipäivää katsomusaineiden opettajien työssä.  Perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteissa 2014 esitetään, että monilukutaito on esimerkiksi sanallisesti, kuvallisesti tai audiovisuaalisesti saadun tiedon tulkitsemisen, tuottamisen ja arvottamisen taitoja. Näitä taitoja tarvitaan, jotta kykenee tulkitsemaan ympäröivää maailmaa ja hahmottamaan kulttuurista monimuotoisuutta. Kouluissa monilukutaitoja harjoitellaan, jotta oppilailla olisi valmiudet hankkia tietoa sekä yhdistellä, muokata ja arvioida sitä eri tilanteissa ja ympäristöissä.

Monilukutaitoihin kuuluvat esimerkiksi informaatio-, teknologia- ja medialukutaito. Uskontolukutaito on yksi monilukutaidon osa-alue. Uskontolukutaidolla tarkoitetaan, että opetuksessa uskonto ymmärretään tärkeäksi osaksi kulttuuria ja siihen liittyen jokaisella henkilöllä tulisi olla perustietämys uskontoon liitettävistä asioista. Eri näkemysten ja katsomusten välinen kunnioitus on lähtökohtana niiden väliselle keskustelulle, joka ihannetilanteessa päättyy dialogiin. Dialogissa on mahdollista käsitellä erilaisia näkökulmia, kyseenalaistaa perinteisiä näkemyksiä ja saada uusia merkityksiä asioille.

Kuva: Varpu Heiskanen
Katsomusaineiden opettajankoulutuksen kehittämisen lisäksi hankkeen yhtenä tavoitteena on suunnitella ja toteuttaa täydennyskoulutusta yhteistyössä eri tahojen kanssa. Näin tutkimuksen avulla saatu tieto siitä, millaista pätevyyttä katsomusaineiden opettajilta vaaditaan, auttaa myös valmistuneita työssäkäyviä opettajia. Täydennyskoulutuksen avulla on mahdollista kehittää työssäkäyvien opettajien pätevyyttä uusien vaatimuksien osalta. Tavoitteena on, että kehittämishankkeen tulokset ja tuotetut mallit sekä täydennyskoulutus aidosti vastaisivat kentän tarpeisiin.

Lisätietoja hankkeesta:

Hanketta johtaa Itä-Suomen yliopistossa professori Martin Ubani ja Helsingin yliopistossa professori Arto Kallioniemi. Hankkeessa työskentelee Itä-Suomen yliopistossa projektitutkija Kaisa Viinikka ja tutkimusavustaja Jasmin Riekkinen. Seurakuntaopisto on mukana hankkeen yhteistyökumppanina.

Kutsumme kaikki mukaan rakentamaan entistäkin parempaa suomalaista opettajuutta ja seuraamaan hanketta verkkosivuilta.












keskiviikko 31. lokakuuta 2018

Aistit auki kulttuuriympäristössä - Vinkkejä vierailun toteuttamiseen


Kun oppimisen tila muuttuu

Kajaanin Kristuksen kirkastumisen kirkossa koulutuskiertueella
Meillä on ilo kouluttaa opettajia tänä vuonna uskonnollisissa tiloissa. Tunnelma on ollut aivan erilainen kuin luentosaleissa. Jo tilaan astuminen kylmästä ja kiireestä pysäyttää. Esimerkiksi ortodoksisen kirkon tuoksut, rikas värimaailma ja kauniit esineet hivelevät aisteja. Keho rentoutuu ja uteliaisuus herää. Huomaan puhuvani rauhallisemmin. Sama näyttää tapahtuvan opettajillekin. Heidän kiireensä tuntuu valuv ulos kirkkosalin nurkista. Olemme läsnä tilassa.

Tämä kokemus, lukemamme ja monet testiryhmämme vahvistavat ymmärrystämme siitä, miten jo oppimisympäristön muutos voi terävöittää aistejamme ja herättää meitä havainnoimaan uusin silmin. Olemme koko viime vuoden kehittäneet pedagogista mallia ja materiaalia, joka kääntäisi uuden opetussuunnitelman aatteita konkreettisiksi opetusvälineiksi. Tutustuminen lähiympäristön kulttuurikohteisiin, lähteminen ulos luokasta ja ylös pulpetista sekä yhteistyö paikallisten toimijoiden kanssa ovat vain muutamia tavoitteista. Pienimmässäkin kylässä on yleensä kirkko ja se kantaa mukanaan valtavan määrän paikallista historiaa ja kulttuuriperintöä. Kirkossa on outoja ja tuttuja asioita sekä paljon tutkittavaa vaikka mittasuhteista aina äänen kulkemiseen tilassa. Oppimisympäristönä uskonnolliset tilat ovat siis mainioita!

´

Tilassa voi toimia monella tapaa

Perinteisen lähestymistavan sijaan, jossa usein tilassa työtä tekevät puhuvat, olemme lähteneet liikkeelle ajatuksesta, että oppijat voisivat tutkia tilaa itsenäisesti ja pohtia tilan ja sen esineiden merkitystä eri näkökulmista. Näin oppijan oma suhde tutkittavaan ympäristöön saa enemmän tilaa ja oppimisesta tulee merkityksellisempää.

Jo pelkkä oppimisympäristön muutos voi terävöittää aistejamme
Kuva Jyväskylän ortodoksisesta kirkosta koulutuskiertueelta. 
Meitä jännitti kovasti miten opettajat ottavat vastaan tällaisen kokemuksellisen ja tutkivan lähestymistavan oppimisprosessiin. Kun seisomme hiljaa tutkien tilaa eri aistien kautta, oloni on vielä hieman epävarma. Mitähän niiden mielessä oikeasti liikkuu? Kuitenkin viimeistään siinä vaiheessa kun koulutuksen osallistujat kulkevat into piukkana kortit kädessä ympäri tilaa etsien, tutkien ja pohtien, huoli hälvenee. Kyllä vain, uskomme vahvistuu: keksimisen ja löytämisen ilo sekä luova ajattelu ovat oppimisprosessin hiiva. Ja rauhoittuminen virittää oppimiseen.

Etsiminen ja keksiminen ja luovuus tarvitsevat kuitenkin jatkuvasti lisävääntöä, polttoainetta. Jotta uteliaisuus tyydyttyy, tarvitaan tietoa. Mihin sitä kynttilää sitten käytetään tai miksi saarnatuoli on korkealla? Mitä alttarin kuvassa tapahtuu? Miksi ikonin päällä roikkuu huivi? Osaan kysymyksistä vastaus löytyy materiaalimme esinekorteista. Uskonnollisen yhteisön asiantuntija osaa antaa kysymyksiin syvemmälle meneviä vastauksia. Tieto ja kokemukset yhdistyvät ja oppimista tapahtuu myös syvätasolla.

Koulutuksen loppuvaiheessa reflektoimme ja puramme yhdessä koettua pedagogisesta näkökulmasta. Opettajan jo koulutuksen alkupuolella liikkeelle lähtenyt pohdinta saa lisätuulta ja kouluttajallekin avautuu yhä uusia näkökulmia jo tutkitun tiedon lisäksi. Miten virvoittavaa voi olla meille kaikille saada olla hetki etäämmällä omasta perustyöstä ja mutustella, maistella jotain ajan kanssa vuorovaikutuksessa muiden kanssa.

Vinkkejä kulttuuriympäristössä vierailemiseen


Opettajat tutkimassa luterilaista kirkkoa Mikkelin koulutuksessa
Autenttisessa ympäristössä oppiminen on tutkitusti tehokasta. On eri asia lukea kirjasta rakennuksen koosta tai katsoa pienestä oppikirjan kuvasta taideteosta, kuin seistä tilan keskellä ja aistia valtavat holvikaaret tai nähdä teos alkuperäisessä ympäristössä täydessä väriloistossa. Vierailut ovat aina oppilaille myös elämyksiä, jotka jättävät pysyvän muistijäljen. Sen takia vierailuja erilaisiin kohteisiin kannattaa suosia, vaikka järjestelyt vaativat hieman aikaa ja vaivaa. Tässä muutama vinkki vielä vierailun suunnitteluun.
  • Selvitä koulunne ympäristössä olevat mahdolliset tilat
  • Tutustu maksuttomaan materiaaliimme, valitse tavoitteet ja toimintatapa. Ota huomioon käytettävissänne oleva aika ja matkaan liittyvät asiat.
  • Kysyä saa aina! Ole yhteydessä kirkkoon, moskeijaan tai muualle, missä materiaalia haluat hyödyntää ja kerro, mitä haluat tulla tekemään. Vierailut on saatettu tottua järjestämään toisin, joten kerro avoimesti, mitä suunnittelet ja miksi. Älä pelkää rasittavasi työntekijöitä. He kyllä kertovat, jos aikaa ei nyt juuri tällä kertaa ole. Ja tämä malli voi jopa helpottaa heidän panostaan. Kutsu työntekijöitä ihmeessä vaikka mukaan kokeilemaan tätä toimintatapaa kanssanne ja kertomaan jotain lisää tilasta, jos heillä on aikaa.
  • Tiedota vierailusta koteihin ja kerro heillekin mitä vierailulla tavoitellaan. Joku vanhemmista saattaa mielellään lähteä apukäsiksi, niitä kun ei koskaan ole liikaa.
  • Keskustele oppilaiden kanssa ennen tilaan menemistä siitä, mikä heitä mietityttää mahdollisesti vieraassa tai uudessakin paikassa ja siitä, miten erilaisissa tiloissa käyttäydytään. Voitte vaikka miettiä sitä, että millä lailla käyttäytyvien vieraiden kanssa on itse ollut kiva olla vaikka omassa kodissa. Mikä ei ole tuntunut kivalta?  Rohkaise heitä siihen, että tavalliset hyvä käytöstavat riittävät, ja että yhteisön edustaja kyllä kertoo, mikä on toivottavaa heidän tilassaan.
  • Opettajalle mukaan vanhempien yhteystiedot, pieni ensiapulaukku, puhelin ja iloista retkimieltä. Oppilaille ehkä jopa pienet retkieväät, joita on kiva maistella rakennusta vielä ulkoa tarkastellessa esinekorttien rakennuskortin kysymystenkin kautta.



Vielä ehdit mukaan kevään maksuttomalle koulutuskiertueelle!



Iloisin koulutuskiertuetunnelmin,
kouluttajat Essi ja Salla



keskiviikko 26. syyskuuta 2018

Miltä tuntuisi hyödyntää lisättyä todellisuutta opetuksessa helposti? Entä jos se vielä tukisi oppimista? Kerron tässä postauksessa, miten helposti uuden Tutki tilaa -materiaalin avulla voit:
  • käyttää lisättyä todellisuutta opetuksessa valmiiden esinekorttien avulla
  • edistää ympäristönlukutaitoa
  • innostua tekemään oppilaiden kanssa sisältöjä oman paikkakunnan kulttuurikohteista

Lisätystä todellisuudesta opetuksessa

Lisätyn todellisuuden haaste on usein siinä, että sisällön luominen on opettajan hektisessä arjessa
juuri siihen omaan läheiseen kulttuuriympäristöön työlästä, mikäli haluaisi saada sisällöt aukeamaan juuri tietynlaisesta ja näköisestä asiasta tai esineestä. Lisäksi sovelluksen pitäisi olla niin käyttövarma, että sisällöt aukeaisivat ilman, että esineen lähellä täytyy kävellä useita kertoja eri kulmista kännykällä etsien, jotta sisältö aukeaisi, ennen kuin usko loppuu.

On myös hyvä pohtia sitä, mitä lisäarvoa lisätty todellisuus tuo oppimiseen. Milloin lisättyä todellisuutta käytetään niin, että se aidosti tukee oppimista ja pohtimista, eikä jää vain kokemusseikkailuksi, jonka osaamistavoitteista ei kenelläkään ole mitään hajua tilanteen jälkeen. Tutkimuksissa on puhuttu mm. lisätyn todellisuuden tuomasta emotionaalisesta hyödystä juurikin todellisen maailman ja digitaalisen maailman kohdatessa niin, että oppija joutuu reagoimaan tilanteen herättämiin tuntemuksiin. Yksinkertaisuudessaan voisimme määritellä itsellemme vaikka seuraavanlaisen kysymyksen: Jos lisätty todellisuus määritellään sisältönä, joka aukeaa digitaalisesti, niin miten voimme opettajina luoda tilanteita, jossa lisätyn todellisuuden käyttö on mielekästä ja tuottaa jotain, jolla on oppimisen kannalta merkitystä.

https://www.pearltrees.com/uskonnonopetus/tutki-tilaa/id16631750

Esimerkki esinekortit lisätyn todellisuuden opetuskäytössä

Tutki tilaa -materiaalissa yhdistimme tutkimustiedon ympäristönlukutaidosta ja teknologian hyödyntämisen siten, että kullekin ympäristölle keskeiset esineet löytyvät esinekorteista. Kun esinekortit skannaa mobiililaitteen zappar -sovelluksella, aukeaa niistä lisättyä todellisuutta, joka kertoo lisää esineestä äänenä, kuvana ja tekstinä. Kortin takaa löytyvät kysymykset kohdentavat oppimista ympäristönlukutaidon huomioiden. Näin saadaan yhdistettyä oppiminen lisätyn todellisuuden käyttöön ilman, että vain leikittäisi lisätyllä todellisuudella.  

Voit siis tulostaa esinekortit (esim. luterilainen kirkko, ortodoksinen kirkko tai moskeija) verkosta maksutta ja asentaa koulun laitteille maksuttoman Zappar -sovelluksen ja lähteä oppilaiden kanssa tutkimusretkelle valitsemaanne kohteeseen. Tilassa voitte aloittaa ilman laitteita tekemällä kokonaisvaltaisen Koe tilaa -työskentelyn, jonka kevyemmät ohjeet löytyvät esinekorteista ja perusteellisemmat ohjevihkosta. Koe tilaa työskentelyn jälkeen oppilaat voivat pareittain ottaa vaikka lattialla olevista esinekorteista heitä kiinnostavimman ja etsiä kohteen tilasta. Löydettyään esineen he kuuntelevat ja katsovat aukeavan sisällön ja vastaavat keskustellen kysymyksiin. Parit voivat ajan salliessa hakea toisen kortin tai kolmannenkin ja lopuksi kerätään tarvittavaa dataa tuota tilaa vaiheeseen, jonka voi toteuttaa koululla.

 
Päädyimme kortteihin siksi, että jos olisimme liittäneet materiaalin vaikka vain Tampereen Tuomiokirkon esineistöön kuvina, ei siitä olisi ollut toisen paikkakunnan opettajille ja oppilaille suurtakaan iloa. Nyt sisällöt ovat sen verran yleiset, että niitä voi käyttää ympäri Suomen ja maailmallakin. Ne antavat myös tarkoituksella tilaa toteuttaa paikallisia sisältöjä niistä asioista, jotka oppilaita alkavat kiinnostaa tilassa, tai joka on erilainen kuin korteissa.


Korttien etu on myös siinä, että mikäli ei ole mahdollista lähteä kulttuuriympäristöön, voi korttien avulla luoda kuvitteellisen ympäristön esinekortteja eri paikkoihin asettamalla vaikka luokkaan, koulun liikuntasaliin tai käytäville ja miksei vaikka metsään. Oppilaat voivat kiertää kohteita pareittain ja tehdä korttien takana olevia tehtäviä yhdessä keskustellen ja sovitulla tavalla muistiinpanoja tehden. Työskentelyä voi syventää vielä yksilötyöllä siten, että jokainen voi tuottaa tilasta jonkin konkreettisen oman tuotoksen. Videon, maalauksen, piirroksen tai luonnosta kerätyillä materiaaleilla tuotetun oman esineen. Tuotoksia tarkastelemalla päästään vielä syvempään keskusteluun ja ymmärrykseen esineistön merkityksistä suhteessa ympäristöön, sen historiaan ja toisille ihmiselle.


Kokeile itse, miten helppoa tämä voi olla!

Korteista löytyvät tehtävät on pyritty muotoilemaan siten, että ne houkuttelevat tarkastelijaa luomaan ja tutkimaan erilaisia merkityksiä, joita tila nostaa esiin.  Kaikki ympäristöt, paikat, rakennukset ja esineet kantavat mukanaan kulttuurisia merkityksiä. Ne kertovat tarinoita yhteisöistä, jotka ovat niitä rakentaneet tai käyttäneet. Ne kertovat siitä, mitä on pidetty ja pidetään tärkeänä, arvokkaana ja kauniina. Ne kertovat myös siitä, kenellä on rahaa ja valtaa ja minkälaisiin tarkoituksiin valtaa käytetään. Näihin kertomuksiin tutustuminen auttaa rakentamaan omaa suhdetta ympäröivään kulttuuriin sekä kunnioittavaa vuorovaikutusta monikatsomuksellisessa yhteiskunnassa. Se auttaa myös huomaamaan ja pohtimaan, mitä asioita maailmassa tulisi muuttaa.

Mitä huomioida omassa lisätyn todellisuuden tuottamisessa?

Mikäli haluat tuottaa oppilaiden kanssa lisättyä todellisuutta, voit hyödyntää materiaalipankin kuvia ja animaatioita kunkin ympäristön (luterilainen kirkko, moskeija tai ortodoksinen kirkko) vapaasti maksuttomaan käyttöön. Zappar -sovellus on maksullinen, mutta esimerkiksi HP Reveal, tai Blippar -sovellukset antavat tehdä useampia sisältöjä maksutta. Niiden haaste on kuitenkin käyttövarmuudessa, minkä vuoksi itse ostimme tutkittuamme ja testailtuamme Zappar -lisenssin, jotta koululaisten ja opettajien kokemus materiaalistamme ja lisätyn todellisuuden hyödyntämisestä olisi mahdollisimman mukava ja helppo.

Lisätyn todellisuuden voi upottaa myös tilasta otettuihin kuviin
Zapparissa kuvaan liitetään zapparkoodi, jotka yhdessä muodostavat skannattuna pääsyn näiden taakse vietyyn materiaaliin, kuten kuvaan, videoon, ääneen tai animointiin. Koodit luodaan palvelussa yhdessä omien kuvien kanssa, eikä koodit toimi ilman toista elementtiä. Me liitimme kuviin videon, jonka alussa on lyhyt animaatio äänen kanssa, sitten tekstiä luettuna ja lopussa vielä animaatio uudestaan.


Kokeilimme erilaisia sisältöjä. Elävä videokin voisi toimia, mutta videoon ei enää kannata liittää tekstitystä, koska sen käyttökokemukset olivat raskaita. Samoin aikaraja on selkeä. Yli 30 sekunnin sisällöt eivät pidä kiinnostusta yllä, mikä vaikuttaa oppimiseen. Haaveena oli aukeavat elävät olennot, mutta pian testeissä oppimisen kannalta totesimme, että ne eivät tuhansien eurojen arvoisia ole suhteessa siihen, että tavoittelemme enemmän ympäristönlukutaitoa, kuin erilaisten hahmojen lukutaitoa. Opetuksen välineenä meille oli tärkeää, että sisällöissä on myös tekstiä, jota lukea. Mutta toisaalta ääni mahdollistaa sen, että materiaalia voivat kuunnella ja ymmärtää pienetkin oppilaat.


Oppilaiden kanssa lisättyä todellisuutta tuottamaan

Oppilaiden kanssa itse voisi tehdä esimerkiksi jonkin oman paikallisen kulttuuriperintökohteen
kanssa videoita tai äänitteitä ja liittää ne oppilaiden itse piirtämiin kuviin. Tai jos ei halua liittää piirrettyihin kuviin, voi esimerkiksi käydä ottamassa kohteesta valokuvan ja liittää videon paikan päällä oikeasti olevaan esineeseen. Silloin on vain hyvä muistaa, ettei tuo lisätty todellisuus aukea missään muussa kohteessa tai paikassa, tai jos sen päälle vaihdetaan esimerkiksi liina tai tuodaan muita esineitä. Lisätyn todellisuuden sovellukset ovat vielä kehittymässä ja siksi valokuvasta aukeavan kohteen käyttömukavuus ei vielä ole mitä parhain. Valokuvaan upotettua sisältöä voi joutua etsimään monesta eri kulmasta aina epäilyksen hetkiin asti.

Itse kokeilemalla, lukemalla ja tekemällä voi oppia paljon aiheesta. Oppilaat varmasti oppivat sisällöistä tehdessään itse materiaaleja. Olennaista on vain ohjata prosessia siten, että opettaja itse pitää mielessä, mitä toiminnalla tavoitellaan ja mitkä asiat tai sisällöt ovat tässä oppimisen kohteina laaja-alaisen osaamisen osa-alueiden lisäksi. Jos et ehdi tai halua tuottaa itse sisältöjä, ovat valmiit materiaalimme täysin käytössäsi ja tuotettu niin, että ne ei ole sidottuja juuri kyseisen paikan esineen ulkonäköön. Esinekorttiemme sisällöt on suunniteltu yhteistyössä kunkin kohteen asiantuntijoiden kanssa siten, että kyseiset esineet ovat keskeisiä juuri tuolle ympäristölle ja edistävät tuon kohteen lukutaitoa ja ymmärtämistä.


Jos kiinnostuit aiheesta,

- Tutustu materiaaleihin verkossa ja lataa käyttöösi maksutta
- Tule mukaan maksuttomalle koulutuskiertueelle 2018-2019
- Lue lisää siitä, miten AR voi parantaa oppimiskokemusta




Kokeilun ja tuottamisen iloa toivottaen,
kouluttaja Salla Vainio




Tutki tilaa -materiaali on mukana edistämässä kulttuuriperinnön eurooppalaista teemavuotta










torstai 6. syyskuuta 2018

Tilat pedagogisesti haltuun: Tutki tilaa -malli pähkinänkuoressa


Ympäristön tutkiminen koko keholla ja tilassa liikkuen tukee tunnepitoisen suhteen muodostumista ympäristöön. Samalla tietoisuus omasta suhteesta elinympäristöön, kulttuuriin ja yhteisön historiaan ja juuriin syvenee. Kulttuuriympäristöissä on mahdollista toteuttaa oppimisprosesseja, joissa opitaan samanaikaisesti monenlaisia tietoja, taitoja ja asenteita. Tästä postauksesta saat omaan työkalupakkiisi pedagogisen mallin minkä tahansa tilan tutkimiselle. Hyvä oppimisympäristö on aina päämääräsuuntautunut, riittävän kompleksinen ja vuorovaikutteinen. Lisäksi se ohjaa eettiseen pohdintaan ja antaa välineitä oppimisprosessin arviointiin. Pelkkä tila ei siis riitä vaan tarvitaan suunnitelma ja välineet sen toteuttamiseen.

Tutki tilaa -materiaalin pedagoginen malli

Tutki tilaa -materiaalin pedagoginen malli tarjoaa välineitä oppimisprosessin rakentamiseen kulttuurisessa tilassa. Malli on suunniteltu edistämään erityisesti monilukutaitoa ja sen sisällä ympäristönlukutaitoa, eli kykyä lukea aineellista (esim. rakennukset ja artefaktit) ja aineetonta kulttuuria (toiminnot ja traditiot).

Tutki tilaa -mallissa
(1. Koe, 2. lue ja 3. tuota tilaa) ympäristönlukutaitoa kehitetään kokonaisvaltaisesti. Kokonaisvaltaisuudella tarkoitetaan toisaalta multimodaalisuutta, eli kiinnitetään huomiota siihen, miten erilaiset symbolijärjestelmät ja tiedonalat välittävät meille tietoa ympäristöstä, jota tarkastelemme. Toisaalta kokonaisvaltaisuus tarkoittaa myös oppijan koko persoonan huomioimista oppimisprosessissa: tehtävät on pyritty muotoilemaan siten, että ne houkuttelevat tarkastelijaa luomaan ja tutkimaan erilaisia henkilökohtaisia merkityksiä, joita tila nostaa esiin.


Tutki tilaa -materiaalin pedagogista mallia voi käyttää minkä tahansa tilan tarkasteluun. Materiaalissa on ohjevihko ja valmiita välineitä oppimisprosessien suunnitteluun luterilaisessa kirkossa, ortodoksisessa kirkossa ja moskeijassa. Lisätyn todellisuuden avulla näihin oppimisympäristöihin liittyvä tiedollinen sisältö on mahdollista sijoittaa osaksi erilaisia oppimisprosesseja ja tukea oppijan tieto- ja viestintäteknologista osaamista. Halutessaan lisätyn todellisuuden ja interaktiiviset kuvat voi jättää hyödyntämättä. Malli taipuu muidenkin kuin uskonnollisten tilojen kulttuuriseen tarkasteluun. Tilan tutkimisen vaiheessa voi hyödyntää monialaisia kortteja ja valita niistä kulloisiakin tavoitteita parhaiten palvelevat.

Vaihtoehtoisia tapoja tutkia tilaa


Yhdistele mielesi mukaan materiaalin osia kohderyhmä ja käytettävissä oleva aika huomioiden. Voit hyödyntää materiaalia ennen tilaan menemistä, tilassa sekä vierailun jälkeen. Materiaalin avulla voi halutessaan rakentaa tilan vaikka luokkahuoneeseen. Oppilaat voivat tallentaa Lue tilaa -työskentelyn vastauksensa paperille, älypuhelimen muistioon, alustallenne, tai mobiililaitteilla kuvaamalla ja äänittämällä. Näin vierailun aikana läpikäytyihin asioihin on helppo palata vierailun jälkeen ja hyödyntää Tuota tilaa -vaiheessa. Rakenna mieleisesi polku vaikka jotakin alla olevaa esimerkkiä mukaillen!

Esinekorteista löydät tiivistetyn koe tilaa -työskentelyn ohjeet

Esineistön kautta


Rakennuskortti ennen tilaan menemistä koululla – Koe tilaa -työskentely – Lue tilaa esineistön kautta esinekorteilla lisättyä todellisuutta hyödyntäen – Tuota tilaa -tuotokset koululla ja purku.

Kokonaisuuden kautta

Koe tilaa -työskentely – Lue tilaa kokonaisuuden kautta interaktiivista kuvaa hyödyntäen – Tuota tilaa paikan päällä – Purku verkossa oppimisalustalla toisten töitä tarkastellen ja kommentoiden.


Näkökulma tai teema edellä


Koe tilaa -työskentely – Lue tilaa valitusta näkökulmasta käsin monialaisilla korteilla – Tuota tilaa ja purku paikan päällä.


Kerro meille kokemuksistasi ja jaa kuvia #tutkitilaa -tagilla vaikka uskonnonopetus.fi:n facebooksivulla!



Tutkimusretkille iloa toivottaen,
Uskonnonopetus.fi:n kouluttaja Salla Vainio


tiistai 14. elokuuta 2018

Elokuu kutsuu liikkumaan ja oppimaan kulttuuriympäristöistä ulkona!


Kesä kutsuu liikkumaan, tuoksuttamaan sateen jälkeistä raikasta ilmaa ja ihailemaan auringon heijastusta järvenpintaan. Miten saisi koulujen alettuakin jatkaa kesälle luonteenomaista liikkumista, ja ulkoilua niin, että samalla opittaisi mielekkäästi? Tässä postauksessa kerromme lyhyesti uudesta materiaalistamme ja siitä, miten voit käyttää pientä osaa siitä vaikka jo huomenna oppilaiden kanssa koulun pihamaalla tai lähiympäristössä.


Uusi Tutki tilaa -materiaali kutsuu tutustumaan kulttuuriympäristöihin kokonaisvaltaisesti

https://www.pearltrees.com/uskonnonopetus/tutki-tilaa/id16631750
Tälle lukuvuodelle loimme pedagogisen materiaalin, joka kutsuu tutustumaan ympäristössämme oleviin kulttuuriperintökohteisiin. Näin pääsemme ylös pulpetista ja ulos luokasta – liikkuvan koulunkin teeman mukaisesti. Autenttisessa ympäristössä tapahtuva oppiminen on tutkitusti tehokasta. Jo ympäristö itsessään herättää oppijoiden mielenkiinnon ja ohjaa kyselemään lisää: mihin tätä käytetään, miksi tämän esineen paikka on tässä, mitä tuo yksityiskohta esineessä tarkoittaa? 

Tutki tilaa –materiaalin ja pedagogisen mallin avulla kulttuuriympäristöstä tulee kokonaisvaltainen oppimisympäristö, jossa tilan tai paikan kulttuuriset merkitykset ja tarinat avautuvat oppijalle tilan kehollisen ja tiedollisen tutkimisen kautta vaikkapa lisättyä todellisuutta hyödyntäen. Materiaali sisältää pedagogisen mallin, ohjevihkosen ja välineitä kulttuuriympäristön helppoon ja hauskaan tutkimiseen liikkuen ja oppilaita aktivoiden. 



Kulttuuriperintö oppimisympäristönä

Erityisen hyvin aineellinen ja aineeton kulttuuriperintö kohtaavat historiallisissa ja kulttuurisissa rakennuksissa. Tämän vuoksi olemmekin valinneet materiaaliin erilaisia uskonnollisia tiloja: luterilaisen ja ortodoksisen kirkkotilan sekä islamilaisen moskeijan. Materiaalin avulla tilat heräävät eloon uudella tavalla: lisätyn todellisuuden avulla oppilaat voivat lähteä seikkailulle tiloihin ja saada tietoa niin tilan arkkitehtuurista, esineistöstä kuin erilaisista perinteistä, jotka ovat tilassa ja esineistössä läsnä.

Materiaalia käyttämällä kehitetään ympäristön- ja kulttuurisen lukutaidon lisäksi oppilaiden sosiaalisia sekä tieto- ja viestintäteknologisia taitoja. Materiaalin pedagoginen malli soveltuu kaikenikäisille ja mihin tahansa tutustuttavaan tilaan. Sisältöjen käyttöä varioimalla opettaja voi ohjata prosessia omien tavoitteidensa mukaan, tapahtuipa tutustuminen sitten taidemuseoon tai uskonnolliseen tilaan. Materiaali huomioi oppijan myös kokonaisvaltaisena persoonana: tehtävät on pyritty muotoilemaan siten, että ne houkuttelevat tiloihin tutustujaa tutkimaan ja luomaan erilaisia henkilökohtaisia merkityksiä, joita tila nostaa esiin. Näin tutuistakin tiloista avautuu kokonaan uusia maailmoja.


Mitäpä, jos kokeilisit materiaalia vaikka koulun pihalla tai lähiympäristössä jo huomenna?

Loman jälkeen on joskus mukavampaa pitää matala kynnys uuden materiaalin kokeilemisessa. Tässä muutama vinkki Tutki tilaa -materiaalin hyödyntämiseen vaikka jo huomenna koulun lähimaastossa sään salliessa.

Oma kirkkotila luontoon

Tavoitteet: Syvennetään oppilaan hahmotusta kirkkotilasta ja sen esineistöstä
Tarvikkeet: Rakennuskortti sekä esinekortit jokaiselle 4-5 hengen ryhmälle. Jos halutaan käyttää virtuaalisia sisältöjä, yksi älylaite kuten tabletti per pari, mutta työskentely toimii ilmankin.
Kesto: 45 min

1. Jaetaan oppilaat 4-5 hengen ryhmiin.
2. Annetaan joka ryhmälle rakennuskortti, jonka avulla he pohtivat omia mielikuviaan kirkkotilasta ja miettivät, mitä elementtejä tilassa voisi olla.
3. Oppilaat valitsevat ulkoa paikan, johon tilaa alkavat rakentamaan. Yksi oppilaista hakee opettajalta esinekortit.
4. Oppilaat rakentavat korttien ja luonnonmateriaalien avulla oman kirkkotilan.
5. Kun kaikki ryhmät ovat valmiita, pidetään esittelykierros, jolloin muut kiertävät ja yksi ryhmä esittelee aina oman tilansa.
6. Käydään yhteinen keskustelu, mitä yhteistä ja mitä erilaista tiloissa oli. Voidaan myös äänestää, missä tilassa mieluiten viettäisi vaikka omia häitään, menisi rauhoittumaan tai mihin menisi, jos olisi surullinen jne.
Vinkki: Voit antaa myös yhden esinekortin jokaiselle ryhmälle siten, että tavoitteena on rakentaa yhdessä toimien luonnonmateriaaleista yksi yhteinen kirkkotila.

Pantomiimi korttien avulla


Tavoitteet: Tutustuttaa erilaisiin kulttuurisesti merkittäviin esineisiin ja lisätä vuorovaikutustaitoja
Kesto: 20 min

1. Jaetaan jokaiselle oppilaalle pantomiimikortti, jossa lukee jokin esine tai henkilö
2. Joku oppilaista aloittaa. Hän esittää joko esinettä tai henkilöä tekemässä asiaa, joka hänen kortissaan lukee.
3. Muut katsovat esitystä ja omaa korttiaan. Jos he huomaavat, että kyseessä on heidän esineensä tai henkilönsä, he menevät mukaan pantomiimiin. Jos esim. henkilö seisoo kynttilänä, tulee kynttilänsytyttäjä sytyttämään kynttilän ja kynttilä voi tehdä esim. käsistään liekin. Jos taas sytyttäjä aloittaa, hän esittää sytyttämistä ja kynttilä menee mukaan pantomiimiin sytytettäväksi.
4. Kun kaikki ovat saaneet esittää tutustutaan vielä yhdessä esinekorttien asioihin ja mietitään yhdessä, kuinka tuttuja ne olivat, missä oppilaat ovat niitä nähneet, oliko vaikea arvata ja esittää jne. Halutessa voi hyödyntää kortteihin lisättyä todellisuutta ja antaa oppilaiden katsoa ja kuunnella nappikuulokkeilla sisällöt ja vastata takapuolen kysymyksiin.


Vinkki: opettaja tai oppilaat voivat keksiä lisää esineitä ja henkilöitä materiaalin tyhjiin pohjiin: esim. virsitaulu ja virsinumero, kirkon penkki ja penkillä istuja jne.
Parit:
Kastemalja: vauva + vauvaa kastava pappi
Kolehtihaavi: kolehdinkerääjä + kolehtiin rahaa laittava
Urut: Urut + kanttori
Saarnatuoli: Saarnatuoli + saarnaa pitävä pappi
Krusifiksi: Kirkon seinä + krusifiksi (Jeesus ristillä)
Virsikirja: Virsikirja + laulaja
Alttari: alttaripöytä + pappi, joka asettaa ehtoollismaljan alttaripöydälle
Kynttilä: Kynttilä + kynttilän sytyttäjä
Raamattu: Raamattu + Raamatun lukija
Kirkko: Kirkko + kirkkoon menijä


Liite: pantomiimikortit
 

Kiinnostuitko ottamaan kulttuuriset tilat haltuun?

Postaamme koko lukuvuoden aiheeseen liittyviä vinkkejä, joten pysy kuulolla helposti seuraamalla meitä faceookissa!

Aurinkoisin elokuun terveisin
hyvää syksyn alkua kaikille toivottaen,
uskonnonopetus.fi:n kouluttajat
Raili Keränen-Pantsu ja Salla Vainio