YK:n päivä ja vastuuviikko: uusi materiaali ihmisoikeuskasvatukseen

Alkaneella viikolla vietetään ekumeenista vastuuviikkoa. Se on Suomen kaikkien kirkkojen ja monien kristillisten järjestöjen yhteinen ihmisoikeuskampanja, jonka teemana ovat tänä vuonna ihmisoikeuspuolustajat. Samaisen viikon torstaina 24.10. vietetään YK:n päivää. Yhdistyneet kansakunnat perustettiin toisen maailmansodan jälkeen edistämään kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta, oikeudenmukaisuutta sekä ihmisoikeuksia.

Valtakunnalliset opetussuunnitelmamme lähtevät siitä, että ihmisoikeudet kuuluvat paitsi velvoittavaan normipohjaan myös niihin arvoihin, joille koko opetus perustuu. Ihmisoikeuskeskuksen mukaan: “ihmisoikeuskasvatusta on kaikki sellainen koulutus, kasvatus ja tiedotus, joka tähtää ihmisoikeuksien ja perusvapauksien maailmanlaajuiseen kunnioitukseen, ja joka siten ehkäisee ihmisoikeusloukkauksia.” Viime OPS -kierroksella ihmisoikeuskasvatukseen liittyvä aines lisääntyi myös uskonnonopetuksen tavoitteissa ja sisällöissä.

Kunnioittaaksemme YK:n päivää ja ekumeenista vastuuviikkoa nostammekin esiin tämän vuoden Kerro minulle tarina –materiaalistamme ihmisoikeuskasvatusta varten luodun tehtävän. Siihen liittyvä kertomus on herättänyt vilkasta ja innostunutta keskustelua vastikään alkaneella koulutuskiertueellamme ja iloitsemme voidessamme jakaa jotain yhteisistä pohdinnoista näin laajemmallekin yleisölle.

Nuori kaukaisesta maasta –tarina ja siihen liittyvä työskentely on alkujaan lähtöisin moninaisuus-oivallus-dialogi eli MOD-koulutuskokonaisuudesta. MOD-toiminta tähtää yhdenvertaisuuden edistämiseen ja ihmisoikeuksien toteutumiseen. Kertomuksen taustalla vaikuttavat useamman ihmisen oikeat elämäntarinat, mutta se on kirjoitettu mahdollisimman avoimeen muotoon. Päähenkilöstä käy esimerkiksi ilmi, että hän on turvapaikanhakija, mutta tarina ei kerro hänen sukupuoltaan, lähtömaataan tai ikäänsä - häneen viitataan vain sanalla Nuori. Tämä haastaa pohtimaan, millaisilla oletuksilla ja mielikuvilla täytämme tarinan aukot. Mitä sukupuolta edustaa lyhytsanainen viranomainen, entä empaattinen kanssamatkustaja - tai tämän puoliso? Muuttuisiko suhtautumisemme päähenkilöön, jos hänen kotimaansa olisikin jokin muu, kuin mitä kuvittelimme? Mistä ovatkaan peräisin ne ennakkoasetelmat, joilla mielessämme kertomusta täydennämme?

Materiaalin pohdintakysymykset tuovat myös näkyväksi tosielämän moraalisten valintatilanteiden moninaisuuden ja haastavuuden. Miksi meidän on vaikeaa toimia oikein, vaikka tietäisimme mikä on oikein? Kun omaa näkökulmaa vaihtaa, ei ratkaisu olekaan niin helppo, kuin aluksi saattaisi olettaa.

Kertomus muotona tuo ihmisoikeuskysymykset ja -ongelmat lähemmäs oppijoita ja monesti uutistekstejä helpommin ymmärrettäväksi. Tarina herättää myös tunteet mukaan oppimisprosessiin ja virittää empatiaan eri tavalla kuin esimerkiksi tietotekstin opiskelu. Kertomuksesta keskustelu ja sen havaitseminen, että eri asiat ja henkilöt koskettavat eri tavoin kuulijoita, on avartavaa ja lisää ymmärrystä. Näin asia painuu mieleenkin voimakkaammin. Parhaimmillaan kertomuksesta ja siihen liittyvästä työskentelystä käynnistyvä sisäinen prosessi johtaa vaikuttamisen haluun ja yhteiskunnalliseen aktivoitumiseen.

Tutustu siis Nuori kaukaisesta maasta -materiaaliimme ja katso voisiko se palvella sinun oppilaitasi tai opiskelijoitasi ihmisoikeusteeman äärellä. Mikäli innostut kerronnan maailman hyödyntämisestä laajemminkin oppimisen ja eettisyyden tukena, tule ihmeessä mukaan maksuttomalle Kerro minulle tarina -koulutuskiertueellemme.

Antoisaa vastuuviikkoa ja YK:n päivää toivottaen,

Anna Saurama, Uskonnonopetus.fi:n kouluttaja

P.S. Opetushallituksen sivuilla on julkaistu vastikään laaja materiaalivaranto liittyen demokratia- ja ihmisoikeuskasvatukseen, johon tutustumista suosittelen myös lämpimästi.