Kun oppimisen tila muuttuu
Meillä on ilo kouluttaa opettajia tänä vuonna uskonnollisissa tiloissa. Tunnelma on ollut aivan erilainen kuin luentosaleissa. Jo tilaan astuminen kylmästä ja kiireestä pysäyttää. Esimerkiksi ortodoksisen kirkon tuoksut, rikas värimaailma ja kauniit esineet hivelevät aisteja. Keho rentoutuu ja uteliaisuus herää. Huomaan puhuvani rauhallisemmin. Sama näyttää tapahtuvan opettajillekin. Heidän kiireensä tuntuu valuv ulos kirkkosalin nurkista. Olemme läsnä tilassa.
Tämä kokemus, lukemamme ja monet testiryhmämme vahvistavat ymmärrystämme siitä, miten jo oppimisympäristön muutos voi terävöittää aistejamme ja herättää meitä havainnoimaan uusin silmin. Olemme koko viime vuoden kehittäneet pedagogista mallia ja materiaalia, joka kääntäisi uuden opetussuunnitelman aatteita konkreettisiksi opetusvälineiksi. Tutustuminen lähiympäristön kulttuurikohteisiin, lähteminen ulos luokasta ja ylös pulpetista sekä yhteistyö paikallisten toimijoiden kanssa ovat vain muutamia tavoitteista. Pienimmässäkin kylässä on yleensä kirkko ja se kantaa mukanaan valtavan määrän paikallista historiaa ja kulttuuriperintöä. Kirkossa on outoja ja tuttuja asioita sekä paljon tutkittavaa vaikka mittasuhteista aina äänen kulkemiseen tilassa. Oppimisympäristönä uskonnolliset tilat ovat siis mainioita!
´
Tilassa voi toimia monella tapaa
Perinteisen lähestymistavan sijaan, jossa usein tilassa työtä tekevät puhuvat, olemme lähteneet liikkeelle ajatuksesta, että oppijat voisivat tutkia tilaa itsenäisesti ja pohtia tilan ja sen esineiden merkitystä eri näkökulmista. Näin oppijan oma suhde tutkittavaan ympäristöön saa enemmän tilaa ja oppimisesta tulee merkityksellisempää.
Meitä jännitti kovasti miten opettajat ottavat vastaan tällaisen kokemuksellisen ja tutkivan lähestymistavan oppimisprosessiin. Kun seisomme hiljaa tutkien tilaa eri aistien kautta, oloni on vielä hieman epävarma. Mitähän niiden mielessä oikeasti liikkuu? Kuitenkin viimeistään siinä vaiheessa kun koulutuksen osallistujat kulkevat into piukkana kortit kädessä ympäri tilaa etsien, tutkien ja pohtien, huoli hälvenee. Kyllä vain, uskomme vahvistuu: keksimisen ja löytämisen ilo sekä luova ajattelu ovat oppimisprosessin hiiva. Ja rauhoittuminen virittää oppimiseen.
Jo pelkkä oppimisympäristön muutos voi terävöittää aistejamme Kuva Jyväskylän ortodoksisesta kirkosta koulutuskiertueelta. |
Etsiminen ja keksiminen ja luovuus tarvitsevat kuitenkin jatkuvasti lisävääntöä, polttoainetta. Jotta uteliaisuus tyydyttyy, tarvitaan tietoa. Mihin sitä kynttilää sitten käytetään tai miksi saarnatuoli on korkealla? Mitä alttarin kuvassa tapahtuu? Miksi ikonin päällä roikkuu huivi? Osaan kysymyksistä vastaus löytyy materiaalimme esinekorteista. Uskonnollisen yhteisön asiantuntija osaa antaa kysymyksiin syvemmälle meneviä vastauksia. Tieto ja kokemukset yhdistyvät ja oppimista tapahtuu myös syvätasolla.
Iloisin koulutuskiertuetunnelmin,
Koulutuksen loppuvaiheessa reflektoimme ja puramme yhdessä koettua pedagogisesta näkökulmasta. Opettajan jo koulutuksen alkupuolella liikkeelle lähtenyt pohdinta saa lisätuulta ja kouluttajallekin avautuu yhä uusia näkökulmia jo tutkitun tiedon lisäksi. Miten virvoittavaa voi olla meille kaikille saada olla hetki etäämmällä omasta perustyöstä ja mutustella, maistella jotain ajan kanssa vuorovaikutuksessa muiden kanssa.
Vinkkejä kulttuuriympäristössä vierailemiseen
Autenttisessa ympäristössä oppiminen on tutkitusti tehokasta. On eri asia lukea kirjasta rakennuksen koosta tai katsoa pienestä oppikirjan kuvasta taideteosta, kuin seistä tilan keskellä ja aistia valtavat holvikaaret tai nähdä teos alkuperäisessä ympäristössä täydessä väriloistossa. Vierailut ovat aina oppilaille myös elämyksiä, jotka jättävät pysyvän muistijäljen. Sen takia vierailuja erilaisiin kohteisiin kannattaa suosia, vaikka järjestelyt vaativat hieman aikaa ja vaivaa. Tässä muutama vinkki vielä vierailun suunnitteluun.
Opettajat tutkimassa luterilaista kirkkoa Mikkelin koulutuksessa |
- Selvitä koulunne ympäristössä olevat mahdolliset tilat
- Tutustu maksuttomaan materiaaliimme, valitse tavoitteet ja toimintatapa. Ota huomioon käytettävissänne oleva aika ja matkaan liittyvät asiat.
- Kysyä saa aina! Ole yhteydessä kirkkoon, moskeijaan tai muualle, missä materiaalia haluat hyödyntää ja kerro, mitä haluat tulla tekemään. Vierailut on saatettu tottua järjestämään toisin, joten kerro avoimesti, mitä suunnittelet ja miksi. Älä pelkää rasittavasi työntekijöitä. He kyllä kertovat, jos aikaa ei nyt juuri tällä kertaa ole. Ja tämä malli voi jopa helpottaa heidän panostaan. Kutsu työntekijöitä ihmeessä vaikka mukaan kokeilemaan tätä toimintatapaa kanssanne ja kertomaan jotain lisää tilasta, jos heillä on aikaa.
- Tiedota vierailusta koteihin ja kerro heillekin mitä vierailulla tavoitellaan. Joku vanhemmista saattaa mielellään lähteä apukäsiksi, niitä kun ei koskaan ole liikaa.
- Keskustele oppilaiden kanssa ennen tilaan menemistä siitä, mikä heitä mietityttää mahdollisesti vieraassa tai uudessakin paikassa ja siitä, miten erilaisissa tiloissa käyttäydytään. Voitte vaikka miettiä sitä, että millä lailla käyttäytyvien vieraiden kanssa on itse ollut kiva olla vaikka omassa kodissa. Mikä ei ole tuntunut kivalta? Rohkaise heitä siihen, että tavalliset hyvä käytöstavat riittävät, ja että yhteisön edustaja kyllä kertoo, mikä on toivottavaa heidän tilassaan.
- Opettajalle mukaan vanhempien yhteystiedot, pieni ensiapulaukku, puhelin ja iloista retkimieltä. Oppilaille ehkä jopa pienet retkieväät, joita on kiva maistella rakennusta vielä ulkoa tarkastellessa esinekorttien rakennuskortin kysymystenkin kautta.
Vielä ehdit mukaan kevään maksuttomalle koulutuskiertueelle!
Iloisin koulutuskiertuetunnelmin,
kouluttajat Essi ja Salla
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti