Näytetään tekstit, joissa on tunniste #katsomustietoinen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste #katsomustietoinen. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 10. helmikuuta 2021

Katsomustietoisuus on koko koulun asia - edistetään sitä yhdessä!

 

Tämän vuoden koulutusteema Uskonnonopetus.fi:ssa on on ollut katsomustietoisuus ja sen edistäminen. Koulutuksen otsikko, Katsomustietoinen? herättelee kysymysmerkkinsä avulla pohtimaan, mistä on kyse ja olenko minä katsomustietoinen. Tutkitaanpa tätä hieman tarkemmin.



Katsomus löytyy jokaiselta

Kaikilla on katsomus. Tämä on ollut yksi koulutuksen ydinteemoista. Uskonnoton, uskonnollinen tai jotain siltä väliltä. Katsomus sisältää ihmisen perusolettamukset maailmasta ja ihmisen paikasta siinä. Katsomus vastaa myös arvoja ja merkityksiä rakentaviin kysymyksiin, kuten mikä on elämän tarkoitus ja mitä ihminen pitää tärkeänä ja arvokkaana. Katsomusta täytyy rakentaa itse, sitä ei voi omaksua kirjoista tai naputella hakukoneen hakukenttään. Katsomus rakennetaan kriittisesti reflektoiden siinä sosiaalisessa ja kulttuurisessa ympäristössä, jossa ihminen kasvaa ja elää. Mitä tietoisempi ihminen on itseään määrittävistä kulttuurisista ja katsomuksellisista rakenteista, sitä paremmin hän pystyy näitä analysoimaan ja arvioimaan ja mahdollisesti myös muuttamaan.

Katsomustietoinen hahmottaa kaiken tämän. Hän ymmärtää, että katsomuksilla on tärkeä merkitys myös oppimisen ja erilaisuuden kohtaamisen teemoissa. Siksi katsomustietoisuus on vahvasti myös kasvatuksen ja pedagogiikan asia. 


Tapauskeskustelu antaa valmiuksia käydä dialogia

Aihepiiriä on koulutuksessa lähestytty eri näkökulmista, sillä näinkin abstrakti teema tarvitsee konkreettisia välineitä. Yksi näistä on Helsingin yliopiston Uskallus-hankkeen tapauskeskustelumenetelmä. Siinä lähdetään purkamaan erilaisia katsomuksiin liittyviä tilanteita kysyen ja keskustellen valmiin kaavan mukaan. Näin oppilailla on jokin runko johon tukeutua, jos keskustelu meinaa tyrehtyä tai ohjautua sivuraiteille. Tärkeää tapauskeskustelussa on myös se, että päästään puhumaan katsomuksiin liittyvistä kysymyksistä turvallisesti, ilman että kenenkään tarvitsee jakaa omia henkilökohtaisia kokemuksiaan. Silti työskentely antaa välineitä kohdata vastaavia tilanteita myös omassa elämässä ja kehittää dialogi- ja empatiataitoja - molemmat niistä ovat aivan katsomustietoisuuden ytimessä. 

Kohdataan tilanteet tapaus kerrallaan

Itse pidän tässä menetelmässä myös siitä, että asioita lähestytään tapaus kerrallaan, ilman että tehdään kaikkia katsomuksia koskevia yleistyksiä. Näinhän tilanne on päiväkodin ja koulun arjessakin. Ei ole mitään käsikirjaa, josta voisi katsoa oikean toimintamallin kun uskontoihin ja katsomuksiin jollain tapaa liittyvä tilanne tulee eteen. Tottakai on perustavaa laatua olevia arvoja ja periaatteita, kuten yhdenvertaisuus, positivinen ja negatiivinen uskonnonvapaus, lapsen oikeudet sekä varhaiskasvatus- ja opetussuunnitelmat. Mutta silti jokainen tilanne on ainutlaatuinen ja sen joutuu ratkaisemaan yleensä nopeasti, miettien mikä on lapsen etu, miten huomioidaan vanhempien arvopohja ja mikä toisaalta on koko ryhmää parhaiten palveleva toimitnamalli. Kun näitä tilanteita on 'harjoitellut' tämän työskentelyn myötä etukäteen, ei ehkä varsinaisen tilanteen tullen ole ihan niin yksin toiveiden ja normien ristipaineessa. Suosittelen siis lämpimästi tutustumaan menetelmään ja materiaaleihin. 


Katsomustietoinen yhteisö

Katsomustietoisuudessa on tärkeää huomata, ettei se ole yksinomaan yksilön -oppilaan tai opettajan - asia. Se on mitä suurimmissa määrin myös yhteisön - päiväkodin tai koulun -asia, sillä yhteisössä luodaan yleinen toimintakulttuuri myös suhteessa eri uskontoihin ja katsomuksiin. Saavatko ne näkyä arjessa vai viestitäänkö vähintään piiloisesti, että parempi kun eivät tulisi esille ja pysyisivät kotona? Entäs käytetyt opetusmateriaalit, ovatko ne tarpeeksi monipuolisia, jotta koko ryhmä löytää jotain tuttua ja samastuttavaa vai näyttäytyykö oma katsomus vieraana ja stereotyypppisenä? Jäävätkö tietyt katsomusperinteet tyystin näkymättömiin? Entäs yhteisön yhteiset juhlat, ovatko ne aidosti yhteisöä rakentavia ja sellaisia, että erilaiset katsomukset ovat osa niitä vai pyritäänkö rakentamaan näennäisneutraalia juhlaperinnettä, joka ei täytä enää perinteen määritelmää eikä näin ollen tunnu omalta enää kenellekään?


Muun muassa näitä kysymyksiä pohdittiin koulutuksessa. Osallistujien palaute oli erittäin positiivista, koettiin että koulutus herätti ajatuksia, pisti pohtimaan omia toimintamalleja ja kutsui myös ideoimaan uusia, eri katsomukset paremmin huomioivia käytäneitä. Monet kokivat myös saavansa välineitä oman katsomuksen ja mielikuvien työstöön esimerkiksi kuvatyöskentelyiden avulla.

Maksuttomat Katsomustietoinen? -materiaalit ja lisätietoa aiheesta löydät materiaalipankistamme.



Koulutuksia keväällä 2021

Vaikka Katsomustietoinen? -verkkokoutulukset ovat tältä keväältä ohi, tarjolla on vielä pari muuta, erittäin suosittua koulutusta, jotka osaltaa myös tukevat katsomustietoisuutta.

Kuvien pedagogiseen käyttöön ja kulttuuriseen lukutaitoon antaa eväitä Lue kuvaa - koulutus 16.3.2021. Lue lisää ja ilmoittaudu: https://www.uskonnonopetus.fi/luekuvaa/


Dialogisuuden edistämiseen ja kunnioittavaan kohtaamiseen keskittyy taas Dialogitaitaja- koulutus 17.4.2021. Erityisen pidettyjä ovat olleet keskustelun ylläpitoa ja vaikeistakin teemoista puhumista kannustavat, verkosta löytyvät keskustelukortit, joita koulutuksessa hyödynnetään. Lue lisää ja ilmoittaudu: https://www.uskonnonopetus.fi/dialogitaitaja/


Kiitos kaikille koulutuksiin osallistuneille, on ollut ilo pohtia elämän tärkeitä kysymyksiä tämän teeman äärellä. 

Voimia ja valoa kevääseen sekä iloa tärkeään työhönne toivottaa,

Raili Keränen-Pantsu

Uskonnonopetus.fi

torstai 26. marraskuuta 2020

Jouluna levitetään hyvää mieltä

Tutkimusten mukaan toisen auttaminen ja hyväntekeminen lisää myös yksilön omaa hyvinvointia. Auttamalla toisia koemme olevamme tärkeä osa ympäröivää yhteisöä ja koemme elämämme merkitykselliseksi. Hyvän tekeminen on osa jouluperinteitä eri maissa ja erilaisissa kristillisissä perinteissä. Tässä blogista saat tietoa siitä, miten hyvän tekeminen liittyy joulupukin historiaan sekä pedagogisia vinkkejä hyvän tekemiseen oppilaiden kanssa joulua odotellessa.

Sekä ortodoksisessa että katolisessa perinteessä tunnettu pyhymys, Pyhä Nikolaus tuli tunnetuksi lapsia rakastavana hyväntekijänä. Nikolaus oli nykyisen Turkin lounaisosassa sijainneen Myran kaupungin piispa. Hänestä liikkuu monenlaisia kertomuksia, joista monet kietoutuvat hyvän tekemiseen ja toisten auttamiseen. Jo keskiajan Euroopassa Nikolausta pidettiin lasten suojelija ja monin paikoin lapsille jaettiin lahjoja Nikolauksen päivänä.  Nikolauksen nimi on säilynyt läntisessä maailmassa erilaisina muunnoksina ihmisten, paikkakuntien  ja kirkkojen nimissä. Nikolauksen päivää vietetään 6.12, joka myös suomalaisessa kalenterissa on Nikolauksen ja nimestä johdettujen muunnosten, kuten Nikon ja Niilon nimipäivä.


Katolisessa perinteessä Pyhällä Nikolaus kuvataan yleensä piispan punaisessa viitassa ja päässään piispan punainen hiippa. Kun Alankomaalaiset siirtolaiset veivät pyhän Nikolauksen perinteen mukanaan Atlantin toiselle puolelle, kehittyi pyhimyksen hahmosta vähitellen nykyisen kaltainen punaiseen pukeutuva, lahjoja tuova ja poroilla matkaava joulupukki. Kertomukset lahjoja tuovasta Nikolauksesta kantautuivat myös Suomeen 1800-luvun alussa. Kertomukset sekoittuivat vanhaan kansanperinteeseen vuohipukki-naamioon ja turkkiin pukeutuneista nuorista miehistä, jotka kiersivät talosta taloon joulun alla pyytämässä ruokaa ja juomaa. Suomeen joulupukin nimeen jäi 'pukki' sana (vrt. engl. Santa Claus, ääntäminen lähellä Sant Nicolaus-nimeä) ja joulupukki kiertää edelleen talosta taloon vanhan perinteen mukaan eikä kulje yöllä savupiipusta tiputtamassa lahjoja joulusukkaan.     


Jouluna voit ilahduttaa ympärillä olevia monella eri tavalla ja hyvän tekeminen voi alkaa pienestäkin. Tärkeintä on aloittaa, sillä The smallest act of kindness is worth more than the grandest of intension.  Eli pienikin teko on arvokkaampi kuin suurikin aikomus. 


Mitä sitten  tehdä?


Yksi idea tähän voisi olla Random act of kindness, eli satunnaiset hyvän tahdon osoitukset. Kyseessä on yhdysvaltalaista alkuperää oleva liike, jonka ideana on nimettömänä tehdyt hyvät teot. Näitä tekoja voivat olla vaikka roskien kerääminen koulu- tai työmatkalta, ohikulkijalle tai bussikuskille hymyileminen, iloisen lumiukon tekeminen näkyvälle paikalle tai vaikka ystävällisen viestin jättäminen ilmoitustaululle tai kirjan väliin. Joulumieltä voi levittää lähettämällä joulukortin yksinäiselle vanhukselle, toimintaa koordinoi Siskot ja Simot -yhdistys. Voit myös osallistua Pelastusarmeijan perinteiseen joulupata-keräykseen.  


Toivoa ja toimintaa-sivustolle on koottu loistavia ideoita saunnaisen hyvän tahdon osoittamiseen. Näitä voidaan miettiä myös yhdessä luokassa.




Kurkkaa myös muut joulun ajan materiaalimme, kuten suosittu blogimme adventin vietosta,  jossa jokaisella eri adventtikynttilällä on oma viestinsä joulun viettoon valmistautumisessa. 

Toisissa materiaaleissa avataan mm. joulupuu-perinnettä, pysähdytään seimen äärelle ja tehdään hyvän mielen joulukalenteri. 

Myös valon teema joulussa sekä lahjojen merkitys löytyy aikaisemmista teksteistä. Näistä saat varmasti rakennettua mukavia joulun ajan työskentelyitä omillesi ryhmillesi!

Lämmintä joulumieltä ja iloa työhösi toivottaen,
Raili Keränen-Pantsu
Uskonnonopetus.fi



tiistai 22. syyskuuta 2020

Juhlitaan yhdessä!

Syksy hiipii pikkuhiljaa. Illat pimenevät ja sää viilenee, sekä luonto sekä ihmiset valmistatuvat tulevaan talvikauteen. Arki voi tuntua loputtoman pitkältä.  Onneksi meillä on juhlia! Juhlien yksi merkitys on katkaista arkista aherrusta, kerätä ihmisiä yhteen ja herättää perinteet tähän päivään. Tästä blogista löydät kivan tavan juhlia valoa koko luokan voimin. Samalla edistät katsomustietoista opetusta. 

Monet juhlista liittyvät vuodenkierron taitekohtiin. Syksyllä juhlitaan sadonkorjuuta ja kiitetään maan antimista, sytytetään valot, kynttilät ja lyhdyt kun luonto kääntyy kohti pimeämpää aikaa ja siirrytään ulkoa enemmän suojaan ja sisälle. On aikaa kertomuksille, jotka liittävät ihmisiä perheen, suvun ja kulttuurin pitkään historiaan.

On tärkeää huomioida erilaiset kulttuuri- ja katsomustaustat ja näihin perinteisiin liittyvät juhlat. Ne tekevät näkyväksi luokassa ja lähiyhteisössä olevia erilaisia katsomuksia ja nostavat esiin myös yhteisiä piirteitä - ihmiset ovat jo aikojen alusta kokoontuneet yhteen syömään, muistelemaan ja iloitsemaan. 

On hyvä muistaa, että kaikille juhlat eivät merkitse vain iloisia asioita. Juhliin voi liittyä huonoja muistoja, yksinäisyyttä, taloudellisia haasteita ja ristiriitoja. Koulussa vietettävät juhlat voivat luoda uutta yhteenkuuluvuuden tunnetta. Juhlat ovat tärkeitä kaikille, katsomustaustasta riippumatta. Siksi koulussa vietettävissä juhlissa on hyvä huomioida erilaiset taustat, myös uskonnottomat juhlaperinteet. Jokaiselle on tärkeää tuntea kuuluvansa joukkoon.  

Pedagoginen vinkki: Oma lyhty

Tavoite: Luova ajattelun, geometrisen hahmottamisen ja katsomustietoisuuden lisääminen

Aika: 10 minuuttia

Tarvikkeet: Sakset, yksi A4-paperi

1. Annetaan jokaiselle oppilaalle tai parille valkoinen tai värillinen A4-paperi. Myös ns. suttupaperit käyvät hyvin.

2. Ohjeistetaan leikkaamaan paperi lyhyen sivun mukaisiin ohuisiin suikaleisiin. Nopeiten tämä käy taittamalla paperi ensin kahtia, sitten kahtia jne.

3. Annetaan ohjeeksi tehdä suikaleista oma lyhyt tuomaan valoa pimeään. Työ voidaan toteuttaa yksilö- tai parityönä.

4. Otetaan kuva valmiista töistä tai käydään kiertämässä luokassa ja ihailemassa muiden lyhtyjä.

5. Kuvat voidaan koota kuvakollaasiksi sähköiselle alustalle tai luokan seinälle.

6. Keskustellaan valon merkityksestä ihmisille yleensä (jaksaminen, työn teon mahdollistuminen jne.) sekä eri katsomuksissa ja niiden juhlissa (esim. kristinuskon adventti ja joulun aika, hindujen diwali, juutalaisten hanukka). 

 


Diwali
Diyas-lyhtyjä

(Pohjois-Intia ja Nepali), toiselta nimeltään deepavali (Intia eteläosat), on yksi tunnetuimmista hindulaiseen perinteeseen liittyvä juhla. Sanatarkasti Diwali tarkoitaa "riviä sytytettyjä lamppuja" ja tämän vuoksi Diwali tunnetaan valon juhlana. Juhlan teemana on hyvän voitto pahasta sekä tiedon ja valon tulo ihmisille. Diwalia juhlitaan viisi päivää ja monille hinduille se on uuden vuoden alun juhla. Juhlaan liittyy jännittäviä kertomuksia Rama-jumalan seikkailuista. Myös erilaisilla lyhdyillä ja valoilla on tärkeä rooli juhlinnassa. Diwalina koteihin, kauppoihin ja kaduille ripustetaan pieniä diyas-lyhtyjä.

 

Lucian päivä

Kuva: Claudia Gründer, Wikimedia. CC BY-SA 3.0

Lucian päivää vietetään 13. joulukuuta erityisesti suomenruotsalaisilla alueilla. Lucia on valontuoja (lat. lux = valo), jolla on yllään valkoinen asu, punainen vyö ja kynttiläkruunu. Hän kantaa kädessään kynttilää ja vierailee mm. vanhusten ja sairaiden luona tuomassa iloa. Alunperin Lucia-kertomukset ovat peräsisin Italiasta. Hänen kerrotaan kuolleen martyyrinä 300 -luvulla. Hän on sokeiden ja näkövammaisten suojelupyhimys katolilaisessa perinteessä. 


 

 Joulu

Kuva: Myriams-Photos. Pixabay.

Joulua vietetään kristillisessä perinteessa Jeesuksen syntymäjuhlana. Kerrotaan, että Jeesus-lapsi syntyi
yöllä ja kirkas tähti johdatti hänen luokseen paimenia ja itämaan tietäjiä. Jeesus-lapsi tuo mukanaan valon ja pelastuksen. Kristillisessä perinteessä joulua edeltää kuukauden mittainen adventin aika. Sitä juhlitaan sytyttämällä jokaisena adventtisunnuntaina yksi kynttilä lisää. Kun kynttilöitä palaa neljä, on aika juhlia Jeesuksen syntymää, joulua.

 

 

Hanukka 

Kuva: Robert Couse-Baker, Pxhere.
 Hanukka on juutalaiseen perinteeseen liittyvä juhla, jota vietetään marras-tammikuun välillä. Kertomusten mukaan juutalaisten temppeli Jerusalemissa oli häpäisty kapinan aikana. Kun juutalaliset saivat temppelin takaisin, he halusivat sytyttää tulen kynttelikköön. He löysivät vain pienen määrän öljyä. Tapahtui kuitenkin ihme ja tuo pieni määrä öljyä riitti siihen, että temppelin kynttelikkö paloi kahdeksan päivää. Yhdeksänhaarainen kynttelikkö sytytetään tämän ihmeen muistoksi.
  

 

Pimenevään syksyyn liittyy muitakin juhlia, joissa muistetaan edesmenneitä sukupolvia ja vietetään aikaa yhdessä. Näistä voidaan mainita Pyhäinpäivä, kekri, Samhain ja Halloween. Oiva tietopaketti aiheesta löytyy Ylen sivuilta.

Koulutuksiin mukaan!

Mm. näistä teemoista kuulet lisää Katsomustietoinen?-koulutuksissa, jotka ovat 6.10 ja 29.10.2020 klo:12.30-16 verkossa. Mukana on jo mukava joukko, mutta mukaan mahtuu vielä!

 

Juhlakalenteri

www.juhlakalenteri.fi -sivuston kalenterista voit seurata mitä eri katsomusperinteiden juhlia eri kuukausina vietetään. Kalenterista löytyy perustietoa juhlista, kuvia ja pedagogisia vinkkejä.


Valoisaa syksyä toivottaen,

Raili Keränen-Pantsu

Uskonnonopetus.fi







maanantai 31. elokuuta 2020

Tapauskeskustelun avulla opitaan puhumaan katsomuksista


Koulussa kaikkien tulisi voida kokea itsensä hyväksytyksi kokonaisena, oman taustansa ja vakaumuksensa kanssa. Elämän katsomuksellisen ulottuvuuden tiedostaminen ja huomioiminen on tässä keskeistä.Tänä lukuvuonna tarjoamme pedagogisia välineitä tämän tavoitteen toteuttamiseen.  
Tehtävät sopivat uskonnon- ja elämäkatsomustiedon tuntien lisäksi eri aineiden keskustelu- ja tunnetaitoharjoituksiin.

Katsomuksiin liittyvät kysymykset herättävät monenlaisia tunteita ja mielikuvia. Lisäksi niiden käsittelyyn voi liittyä epävarmuutta ja hämmennystä. Miten niistä voi, saa tai pitäisi puhua? Miten katsomukset saavat näkyä koulussa vai saavatko? Tuottavatko ne haasteita vai rikastavatko oppimista? 
 
 

Tapauskertomuksista katsomustietoisuutta

 

Uskallus -hankkeen tuottama tapauskeskustelumateriaali on loistava keskustelu- reflektiotyökalu, joka sopii niin luokkahuoneeseen kuin aikuisille. Lyhyet  tapauskertomukset tarjoavat turvallisen mahdollisuuden eläytyä toisen kokemukseen sekä pohtia omaa suhtautumista toisen ja omaan katsomukseen. Niistä on myös helppo rakentaa silta tiedollisiin kysymyksiin ja opetussuunnitelman sisältöihin. 

Materiaalissa on 11 autenttista tapauskertomusta sekä yksinkertaisuudessaan nerokas ja toimiva kysymyspatteristo:
  1. Mitä tunteita sinulla herää tapauksesta?
  2. Mitä tunteita tapauksen henkilöllä on?
  3. Mitä haluaisitte kysyä henkilöiltä?
Lisäksi jokaiseen tapauksen yhteydessä on myös juuri tähän tapaukseen liittyviä kysymyksiä, jotka johdattavat oppilaita pohtimaan osallisuutta tukevia ratkaisuja tapauksiin. 

Tapauskertomusten tilalle on mahdollista sijoittaa myös kuvia. 

Menetelmä sopii loistavasti eri-ikäisille, sillä keskustelun abstraktiotaso määrittyy luontevasti ryhmäläisten tiedon ja kokemusten pohjalta. Nuorten ja aikuisten kanssa turvallisessa ryhmässä on myös mahdollista käyttää keskustelun pohjana ryhmäläisten omia tapauskertomuksia. 

Kiinnostuitko? Tule mukaan oppimaan lisää tapauskertomusten käytöstä ja katsomustietoisuudesta maksuttomassa verkkokoulutuksessa, jonka toteutamme yhdessä Uskallus-hankkeen kanssa!

Lisää katsomustietoisia materiaaleja sekä lisätietoa löydät materiaalipankistamme.

Katso myös Dialogikasvatus -sivuston aineistot kieli- kulttuuri- ja katsomustietoisen kasvatuksen tueksi.


Iloa opetukseen toivottaa,

Essi Ikonen
kouluttaja
Uskonnonopetus.fi  

 

maanantai 2. maaliskuuta 2020

Yliopistohankkeilta uusia katsomusteemaisia materiaaleja koulujen käyttöön

Onko koulullanne pohdittu, miten järjestää aidosti monikatsomuksellinen, kaikkien yhteinen juhla? Tai oletko pähkäillyt, miten saisit elävöitettyä kirkkohistorian kertausta ja kenties vahvistettua sosiaalisen oikeudenmukaisuuden näkökulmaa opetuksessasi? Mietitkö, mistä löytäisit hyviä virikekuvia esimerkiksi oppituntien aloituksiin?

Meillä on ollut ilo tehdä jo pidempään yhteistyötä useamman katsomusopetusta, katsomuksia kouluissa tai laajemmin yhteiskunnassa tutkivan yliopistohankkeen kanssa. Tehtävänämmme on ollut muun muassa sen pohtiminen osaltamme, miten Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen rahoittamien hankkeiden tutkimustuloksia ja käytännön työtä varten tuotettua materiaalia voitaisiin paremmin saada opettajien ynnä muiden koulussa työskentelevien saataville. Eräänlainen
Onnelliset kouluttajat Educan jälkeen.
tähänastinen huipennus yhteistyössä koitti tammikuisilla Educa-messuilla, jossa yhdistimme voimamme yliopistohankkeiden ja Suomen uskonnonopettajain liiton kanssa viestillä: Katsomus- ja kulttuuritietoinen? Palstallamme Synsygus-lehdessä oli myös taannoin artikkeli koskien hankkeita ja niiden antia opettajan näkökulmasta, löydät jutun numerosta 1 / 2020.

Moni mainituista yliopistohankkeista tulee päätökseen tämän vuoden aikana, niinpä useammista on jo alkanut tihkua kiinnostavia maistiaisia koulukäyttöön valmistuvista materiaaleista. Osa liittyy suoraan katsomusaineiden opetukseen, osa taas katsomusten asemaan ja merkitykseen laajemmin kouluyhteisöissä ja yhteiskunnassa. Materiaaleja saattoi saada omakseen käsin kosketeltavassa muodossa Educa-ständimme onnenpyörästä ja tässä alla linkkaan niitä sähköisessä muodossa lukijoidemme iloksi! Kannattaa laittaa vinkatut hankkeet seurantaan, sillä moni niistä julkaisee laajemmin myöhemmin tänä vuonna.

Keskusteluopas katsomuksellisiin kysymyksiin ja keväinen juhlavinkki

Katsomuksiin liittyvät kysymykset puhuttavat kouluissa. Tämän voi huomata helposti esimerkiksi aina uudelleen mediassakin esiin nousevasta koulun juhlia ja mahdollisia uskonnollisia tilaisuuksia koskevasta keskustelusta tai vaikkapa siitä, miten kouluissa punnitaan oppilaiden mahdollista oikeutta saada katsomuksensa perusteella vapautus jonkin aineen opetuksesta tai siihen liittyvästä yksittäisestä oppisisällöstä. Mutta miten voisimme aidosti toimia näissä tilanteissa kestävästi ja vastuullisesti, ihmisoikeuksia kunnioittaen ja omaa kulttuurista tietopohjaamme alati reflektoiden ja kartuttaen? Ja olisiko meillä hyviä keinoja edistää näiden kysymyksien kohdalla laadukasta ja erilaisia vakaumuksia kunnioittavampaa keskustelua kouluyhteisössämme?

KuKaS – Kulttuuri- ja katsomussensitiivistä opetusta ja ohjausta kehittämässä -hankkeessa on kehitetty opas, jonka avulla voi järjestää opettajien kulttuuri- ja katsomusreflektiivisyyttä edistäviä tapauskeskustelutyöpajoja. Opas ohjeistaa selkeästi ja sisältää esimerkkitapaukset sekä monistepohjan keskustelun tueksi.

KuTiMat - Kulttuurinen moninaisuus osaksi koulu arkea ja käytänteitä -hankkeen osiossa Katsomustietoinen koulu julkaistiin vastikään monikatsomuksellinen juhlavinkki. Sen avulla voi järjestää koko koulun yhteisen monikatsomuksellisen juhlan eri kulttuurien ja katsomusten keväisiin juhliin liittyen. Ohje voi toimia myös pohjana esimerkiksi mahdollista pääsiäiskirkkoa korvaavalle uskonnottomalle tilaisuudelle. Hanke julkaisee myöhemmin lisää materiaalia monikatsomuksellisen koulun tarpeisiin.

Monipuolisia materiaaleja ja näkökulmia katsomusaineiden opetukseen

UsKaLluS – Uskonnot, katsomukset ja osallisuus -hankkeessa on muodostettu moninainen kehittäjäopettajatiimi, joka tutkimustietoon pohjautuen tekee oppimateriaaleja katsomusaineita varten eri kouluasteille. Erilaisia oppimismentelmiä hyödyntävien harjoitusten on tarkoitus palvellla katsomuksiin liittyvien kysymysten turvallista keskusteluttamista oppitunneilla sekä luonnollisesti katsomusaineiden eri sisältöjen oppimista. Ensimmäinen harjoitus on jo julkaistu, Kuka on kristitty? materiaali tarjoaa draamallisen menetelmän kirkkohistorian kertaukseen ja kiinnittää samalla oppijoiden huomion valtakysymyksiin.

Katsomukset.fi -sivusto sometileineen tarjoaa paljon käyttökelpoista, tutkimuspohjaista materiaalia katsomusaineiden opetukseen molemmilla kotimaisilla kielillä. Sivustolta löytyvässä blogissa julkaistaan yleistajuisia tekstejä, joiden viimeaikaisina teemoina on ollut muun muassa nuorten aikuisten elämänkatsomukset sekä uskonto ja ympäristöteema. Instagramissa @katsomukset julkaisee uskontoihin ja katsomuksiin liittyviä kuvia, joiden yhteydessä on aina lyhyt informatiivinen teksti kuvan sisällöstä.

Katsomukset julkaisee Instagramissa uskontoihin ja katsomuksiin liittyviä kuvia.

KUPERA – Kulttuuri-, katsomus- ja kielitietoinen perusopetus -hanke valmisteli vuoden alussa avatun uuden dialogikasvatus.fi -verkkoportaalin, johon on koottu teemaan liittyviä olemassa olevia koulumateriaaleja sekä tietoa ajankohtaisista koulutuksista. Portaalia ylläpitää jatkossa Kulttuurifoorumi FOKUS ry, joka tunnetaan muun muassa kulttuurisesti moninaisesta juhlakalenterista sekä YK:n uskontojen ja katsomusten välisen yhteisymmärrysviikon koordinoinnista.

KUPERA-hanke julkistin lisäksi maaliskuun 1. päivä kaikille avoimen ja maksuttoman MOOC-verkkokurssin Kulttuuri-, katsomus- ja kielitietoinen opetus. Kurssi löytyy myös Helsingin yliopiston mooc.helsinki.fi kurssihakemiston kautta. Kurssilla on materiaaleina muun muassa asiantuntijoiden ja kokemusasiantuntijoiden videopuheenvuoroja sekä yleistajuisia artikkeleita.

Tampereella ja Jyväskylässä yleisölle avoimia tilaisuuksia katsomuksiin ja kouluun liittyen

Monitieteinen Argumenta: Uskontolukutaito moniarvoisessa yhteiskunnassa -hanke järjestää Tampereella 23. - 24.4. tilaisuuden otsikolla Uskontolukutaito ja koulu ja Joensuussa 13. - 14.10. tilaisuuden Uskonnonopetuksen mallit meillä ja muualla. Tilaisuuksista  myös streamataan vähintään yksi osio, joka löytyy myöhemmin tallenteena. Lue lisää hankkeesta ja sen tilaisuuksista täältä.

FOKUS ry:n ja Uskonnonopetus.fi:n
henkilöstö innostuneina :-)
Yhteistyömme yliopistohankkeiden kanssa jatkuu edelleen muun muassa siten, että tänä vuonna julkaistavista materiaaleista osa tulee käyttöön tulevan lukuvuoden koulutuskiertueellamme Dialogissa ympäristön kanssa. Tässä yhteydessä ympäristö merkitsee sekä välitöntä luonnonympäristöä että ympäröivää yhteisöä ja toteutamme kiertueen yhteistyössä Kulttuurifoorumi FOKUS ry:n kanssa. Seuraa tiedotustamme somekanavissa, uutiskirjeessä ja täällä blogissa, niin pysyt parhaiten kärryillä suunnitelmiemme etenemisestä ja aikanaan siitä, miten voit ilmoittautua mukaan koulutuksiin!

Aurinkoista alkavaa kevättä toivottaen,
Anna Saurama, Uskonnonopetus.fi:n kouluttaja