Tapauskeskustelun avulla opitaan puhumaan katsomuksista

Koulussa kaikkien tulisi voida kokea itsensä hyväksytyksi kokonaisena, oman taustansa ja vakaumuksensa kanssa. Elämän katsomuksellisen ulottuvuuden tiedostaminen ja huomioiminen on tässä keskeistä.Tänä lukuvuonna tarjoamme pedagogisia välineitä tämän tavoitteen toteuttamiseen.  

Tehtävät sopivat uskonnon- ja elämäkatsomustiedon tuntien lisäksi eri aineiden keskustelu- ja tunnetaitoharjoituksiin.

Katsomuksiin liittyvät kysymykset herättävät monenlaisia tunteita ja mielikuvia. Lisäksi niiden käsittelyyn voi liittyä epävarmuutta ja hämmennystä. Miten niistä voi, saa tai pitäisi puhua? Miten katsomukset saavat näkyä koulussa vai saavatko? Tuottavatko ne haasteita vai rikastavatko oppimista? 

 

Katsomustietoisuus on kykyä tiedostaa katsomusten merkitys osana ihmisen elämää; identiteettiä, oppimista ja arvoja. Katsomustietoisuuteen kuuluu myös katsomusten tuntemus, valmius dialogiin sekä kyky reflektoida omia käsityksiään ja niiden vaikutusta omaan ajatteluun ja toimintaan. Katsomustietoisuuden harjoittelu yhdessä auttaa kohtaamaan moninaisuutta ja antaa välineitä puhua katsomuksellisista kysymyksistä. 

 

Tapauskertomuksista katsomustietoisuutta

 

Uskallus -hankkeen tuottama tapauskeskustelumateriaali on loistava keskustelu- reflektiotyökalu, joka sopii niin luokkahuoneeseen kuin aikuisille. Lyhyet  tapauskertomukset tarjoavat turvallisen mahdollisuuden eläytyä toisen kokemukseen sekä pohtia omaa suhtautumista toisen ja omaan katsomukseen. Niistä on myös helppo rakentaa silta tiedollisiin kysymyksiin ja opetussuunnitelman sisältöihin. 

Materiaalissa on 11 autenttista tapauskertomusta sekä yksinkertaisuudessaan nerokas ja toimiva kysymyspatteristo:

1. Mitä tunteita sinulla herää tapauksesta?
2. Mitä tunteita tapauksen henkilöllä on?
3. Mitä haluaisitte kysyä henkilöiltä?

Lisäksi jokaiseen tapauksen yhteydessä on myös juuri tähän tapaukseen liittyviä kysymyksiä, jotka johdattavat oppilaita pohtimaan osallisuutta tukevia ratkaisuja tapauksiin. 

Tapauskertomusten tilalle on mahdollista sijoittaa myös kuvia. 

Menetelmä sopii loistavasti eri-ikäisille, sillä keskustelun abstraktiotaso määrittyy luontevasti ryhmäläisten tiedon ja kokemusten pohjalta. Nuorten ja aikuisten kanssa turvallisessa ryhmässä on myös mahdollista käyttää keskustelun pohjana ryhmäläisten omia tapauskertomuksia. 

Kiinnostuitko? Tule mukaan oppimaan lisää tapauskertomusten käytöstä ja katsomustietoisuudesta maksuttomassa verkkokoulutuksessa, jonka toteutamme yhdessä Uskallus-hankkeen kanssa!

Lisää katsomustietoisia materiaaleja sekä lisätietoa löydät materiaalipankistamme.

Katso myös Dialogikasvatus -sivuston aineistot kieli- kulttuuri- ja katsomustietoisen kasvatuksen tueksi.

Iloa opetukseen toivottaa,

Essi Ikonen

kouluttaja

Uskonnonopetus.fi  

 

Rakennetaan koulurauhaa katsomustietoisesti

Mukavaa alkavaa työkautta! 

Erikoista kevättä seurasi lämmin ja toivottavasti rentouttava kesä. Tulevan työkauden alkaessa on jälleen monta ajatusta mielessä siitä, mitä kaikkea tuleva syksy tuo tullessaa. Tietyt perusasiat kuitenkin pysyvät, ja yksi niistä on oppilaan oikeus kaikilta osin turvalliseen oppimisympäristöön. 

Koulurauha julistetaan 19.8.2020. Tämän vuoden teemana koulurauhassa on yhdenvertaisuus: Kaikki ovat samanarvoisia taustastaan tai ominaisuuksistaan riippumatta. Koulussa jokainen saa olla oma itsensä ja tulla hyväksytyksi sellaisena kuin on. 

Katsomus, eli yksilön uskomukset siitä mistä maailma koostuu, miten voimme saada tietoa sekä mikä on tärkeää ja arvokasta, on keskeinen osa ihmisenä olemista. Kun ihmisiltä kysytään, mitä omana itsenä oleminen merkitsee, he yleensä kertovat asioita, jotka liittyvät elämän katsomukselliseen ulottuvuuteen. Katsomusten tiedostaminen ja huomiointi onkin yksi tärkeä osa-alue tasavertaisuuden toteutumisessa. 

Haluamme auttaa opettajia huomioimaan erilaiset katsomukset ja niiden merkityksen laaja-alaisesti. Tämä lukuvuoden teemana meillä Uskonnonopetus.fi:ssä onkin Katsomustietoisuus. 

Yhdessä yhteistyökumppaneidemme Helsingin yliopiston Uskallus -hankkeen sekä Kulttuurifoorumi Fokus ry:n kanssa olemme valmistelleet opettajille pedagogisia välineitä, koulutusta ja tietoa katsomustietoisuuden edistämiseksi. 

Lue lisää aiheesta materiaalipankissamme. 

Elokuun katsomustietoinen pedagoginen vinkki suuntautuu koulurauhan julistuksen päivään. 

Rauhan symbolit

Alakoulu:

• Valitse yksi rauhan symboli (valmis pohja tulostettavaksi) tai piirrä oma.
• Väritä symboli ja kirjoita sen alle mitkä asiat voisivat tuoda rauhaa meidän luokkaan.
• Kootaan symbolit yhteiseksi tauluksi luokan seinälle tai luokan nettisivuille ja keskustellaan yhdessä, miten jokainen voi omalta osaltaan edistää rauhaa ja hyväksymistä luokassa.

Alakoulun yläluokat/yläkoulu/lukio

Etsikää tietoa rauhan symboleista: 

• Mihin kulttuureihin ja uskontoihin tai katsomuksiin ne liittyvät? 
• Minkälaisia merkityksiä niillä on? 
• Tee kantaaottava juliste rauhan puolesta. Voit hyödyntää löytämiäsi symboleita tai keksiä oman. 

Ohje kantaaottavan julisteen tekemiseen Zine -tekniikalla. 

 

Iloisin terveisin,

Uskonnonpedagogiset kouluttajat Essi Ikonen ja Raili Keränen-Pantsu

 

Etätehtävä: Arvausleikki uskontoon liittyvistä merkkihenkilöistä

Opettajalle: 
Tehtävä sopii soveltaen alakoulun ylemmille luokille, yläkouluun ja lukioon.
Valmistautumisen voi antaa jo edellisellä tunnilla läksyksi tai käyttää siihen 15 minuuttia aikaa tunnin alusta. Etätehtävänä työskentely vaatii etälive-tunnin. Tehtävän voi rajata koskemaan vain kristinuskoon liittyviä henkilöitä tai vaikkapa vain Raamatun henkilöitä. Oppilaille voi myös antaa valmiin listan henkilöistä, joista he valitsevat henkilön. Tarkoitus on, että henkilöt ovat niin tuttuja, että niitä on mahdollista arvata.

Tehtävänanto:

Valitse jokin tunnettu uskontoon liittyvä henkilö. Etsi hänestä tietoa, niin että osaat vastata ainakin seuraaviin kysymyksiin:
- Milloin hän on elänyt?

- Minkä uskonnon jäsen hän on? / Mihin uskontoon hän liittyy?
- Missä päin maailmaa hän on elänyt/ elää?

- Mitä merkittävää hän on tehnyt?

- Onko hänen olemassaolonsa tieteellisesti todistettu? 

Valmistaudu niin hyvin, että osaat vastata muiden tekemiin kysymyksiin kyllä tai ei. Jos et ole varma, niin silloin vastaat "En tiedä."

Mahdollisia arvattavia henkilöitä ovat Katarina von Bora ja Martin Luther.

Tarkoituksena on, että muut tekevät "kyllä tai ei" -kysymyksiä, joiden avulla he yrittävät saada selville kuka henkilö olet. Kun joku luulee tietävänsä, hän saa mahdollisuuden arvata. Jos arvaus menee väärin, hän putoaa tältä kierrokselta pelistä. Jos hän arvaa oikein, on hänen vuoronsa olla arvattavana. Jos hänet on jo arvattu, siirtyy vuoro seuraavalle. 

+ ekstra: Halutessaan voi myös pukeutua kyseiseksi henkilöksi

Etätehtävä: Ekumenia

Opettajalle: Tehtävä sopii sekä alakoulun ylemmille luokille, että yläkouluun. Tehtävä liittyy opetussuunnitelman sisältöalueeseen S1: Suhde omaan uskontoon

OPS 3.-6. luokat: Sisällöissä keskitytään uskonnon lähteisiin, pyhiin kirjoihin ja henkilöihin sekä musiikkiin, symboleihin, pyhiin paikkoihin ja rakennuksiin. Tärkeitä sisältöjä ovat opiskeltavan uskonnon oppi, tavat, rituaalit ja yhteisöt sekä uskonnon sisäinen monimuotoisuus. Tarkastellaan uskonnon keskeisiä kertomuksia ja niiden vuorovaikutusta taiteen, tieteen ja kulttuurin kanssa.

OPS 7.-9. luokat: Opetuksen sisällöiksi valitaan opiskeltavan uskonnon syntyyn, sen monimuotoisuuteen ja suhteeseen muihin uskontoihin liittyviä teemoja. Tarkastelun kohteena ovat opiskeltavan uskonnon juuret, lähteet, oppi ja opetukset sekä symbolit, levinneisyys ja vaikutus eri puolilla maailmaa ja Suomessa. Keskeisiä sisältöjä ovat opiskeltavan uskonnon kulttuurivaikutuksiin liittyvät aiheet.

Ohje oppilaalle:

1. Lue alla oleva teksti.

Kristinusko on maailman suurin uskonto. Kristittyjä on maailmassa noin 2,5 miljardia. Kristinusko on jakaantunut useisiin eri suuntauksiin. Suurimmat  suuntaukset ovat katolinen kirkko, protestanttiset kirkot sekä ortodoksinen kirkko. Protestanttisiin kirkkoihin kuuluvat muun muassa helluntailaisuus sekä luterilainen kirkko. Hieman alle 70% suomalaisista kuuluu luterilaiseen kirkkoon. Maailmanlaajuisesti luterilaisia on kuitenkin kovin vähän. Noin 50% maailman kristityistä kuuluu katoliseen kirkkoon ja vain noin 3% luterilaiseen kirkkoon.

Kaikkia kristillisiä suuntauksia yhdistää usko yhteen Jumalaan. Kristittyjen pyhä kirja on Raamattu, jonka opetuksiin kristinusko pohjautuu. Kristityille Jumala on kolmiyhteinen eli Isä, Poika ja Pyhä Henki. Kristinuskossa opetetaan, että Jeesus on Jumalan poika ja hän kuoli ihmisten syntien takia. Kristityksi tullaan kasteessa. Ehtoollinen on pyhä toimitus kaikille kristityille. 

Joissain asioissa kristityt ovat keskenään erimielisiä. Yksi suurimmista kysymyksistä on se, että kuka voidaan kastaa. Katolilaiset, ortodoksit ja osa protestanteista (esim. luterilaiset) kastavat lapsia. He uskovat, että jumala antaa lapselle uskon. Osa protestanttisista kristityistä (esim. helluntailaiset) kastavat ihmisen vasta sen jälkeen, kun hän on tullut uskoon. Tätä kutsutaan uskovien kasteeksi ja se tapahtuu kokonaan upottamalla veden alle. Joskus tätä kutsutaan myös aikuiskasteeksi, koska pienten lasten ei ajatella ymmärtävän vielä uskoontuloa. Muita erimielisyyksiä on esimerkiksi se, kuka voi toimia pappina. Osa suuntauksista hyväksyy papeiksi vain miehet, osa myös naiset. 

Ekumenia on toimintaa, jonka tarkoituksena on yhdistää kristittyjä. Arkipäivän ekumeniaa on esimerkiksi se, että helluntailaiset, ortodoksit ja luterilaiset rukoilevat yhdessä. Virallisemmalla tasolla ekumenia tarkoittaa vaikkapa sitä, että eri suuntausten välillä käydään virallisia oppikeskusteluita. Näiden tarkoituksena on ymmärtää toisella tavalla uskovia sekä oikaista mahdollisia väärinkäsityksiä. 

Suomen ekumeeninen neuvosto (SEN) ja kansainvälisesti Kirkkojen maailmanneuvosto (KMN) ovat keskeisiä ekumeenisia järjestöjä. Ekumenian tunnuksena käytetään laivaa, jonka mastona on risti. 

2. Tutustu Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sanastossa olevaan määritelmään ekumeniasta: Sanasto - Evl.fi

3. Tee muistiinpanoihisi miellekartta ekumeniasta. Voit halutessasi piirtää keskelle ekumeenisen liikkeen tunnuksen. Voit etsiä se kuvahaulla netistä: "ekumenia logo".

Lisätietoa ekumeniasta löydät Suomen ekumeenisen neuvoston nettisivulta: www.ekumenia.fi

Etätehtävä: Ramadan (alakoulu)

Opettajalle: Tehtävä liittyy 3.-6. -luokkien opetussuunnitelman sisältöalueeseen S2: Uskontojen maailma.

Opetuksen sisältöjä ovat kristinusko, muut uskonnot ja uskonnottomuus suomalaisessa kulttuurissa ja arjessa. Tutustutaan erityisesti koulun lähialueella vaikuttaviin uskonnollisiin yhteisöihin ja niiden pyhiin tiloihin. Opetuksessa tarkastellaan Suomen ja Euroopan katsomuksellista ja uskonnollista taustaa ja nykytilaa. Sisällöt valitaan niin, että muodostuu kokonaiskuva Euroopan uskonnollisista juurista ja erityisesti juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin perussisällöistä ja merkityksestä. Sisältöjen valinnassa otetaan huomioon uskontoon liittyvien teemojen käsittely mediassa ja populaarikulttuurissa.

Ohje oppilaalle: 

1. Avaa sivu: http://www.juhlakalenteri.fi/kalenteri/huhti/

• Etsi huhtikuun päivistä se päivä, jossa lukee "Ramadan-paasto alkaa". Napauta sitä.
• Napauta vielä "+ Lisätietoa juhlasta"

2. Lue teksti
Taustatietoa:
Muslimi tarkoittaa islaminuskoista henkilöä.
Muslimeja asuu eri puolilla maailmaa. Esimerkiksi tekstissä mainituista tataareista ja turkkilaisista monet ovat muslimeita, mutta eivät kaikki. Eri maissa, eri perheissä ja eri ihmisillä on erilaisia tapoja myös uskonnon suhteen. Tekstissä esiteltyjä tapoja noudattavat monet muslimit, mutta eivät kaikki. 

3. Kirjoita muistiinpanoihisi otsikko: Ramadan

4. Kirjoita virkkeiden alut muistiinpanoihisi ja keksi niille järkevä lopetus oppimasi mukaan. Kirjoita omin sanoin, älä kopioi tekstiä suoraan lukemastasi tietotekstistä. Huomaa, että näihin ei ole yhtä oikeaa vastausta, vaan eri oppilaat voivat keksiä erilaisia tiedollisesti oikeita lopetuksia.

a) Ramadan-kuukausi on..

b) Auringon laskiessa..

c) Ramadanin aikana muslimit syövät ainoastaan..

d) Paasto tarkoittaa sitä, että..

e) Paastovelvollisuus koskee..

f) Ramadanin tärkein yö on voiman yö, silloin..

g) Ramadan paasto päättyy..

Etätehtävä: Keksi eettinen tarina (yläkoulu)

Opettajalle: Etätehtävä liittyy 7.-9. -luokkien opetussuunnitelman sisältöalueeseen S3: Hyvä elämä.

Valittavien sisältöjen tulee avata elämänkysymyksiä ja ikäkauteen sekä minäkuvaan liittyviä pohdintoja. Opetuksessa käsitellään ajankohtaisia ja yhteiskunnallisia eettisiä kysymyksiä kuten ekososiaalinen sivistys, osallistuminen ja vaikuttaminen yhteisöissä ja yhteiskunnassa sekä uskonnot rakentamassa yhteiskunta- ja maailmanrauhaa. Sisällöissä tulee korostua opiskeltavan uskonnon etiikka ja muiden uskontojen ja katsomusten etiikka sekä YK:n Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus. Tarkastelun kohteena ovat myös ihmisoikeuksien loukkaukset kuten holokausti. Sisältöjen valinnassa huomioidaan uskonnon ja katsomuksellisten kysymysten merkitys ihmisenä kasvamisessa.

Ohje oppilaalle:
Kopioi alla oleva teksti itsellesi ja täydennä se ohjeiden mukaan.

Ystäväni [keksityn ystäväsi nimi] rikkoi pääsiäislomalla virallisia koronaohjeistuksia. [kerro tässä mitä hän teki]. Jotkut ajattelevat, että hän toimi väärin, koska [kerro tässä jotain syitä sille, miksi voisi ajatella ystäväsi toimineen väärin]. Toisaalta, jotkut ovat sitä mieltä että hän oli oikeutettu toimimaan niin, koska [kerro tässä miksi voisi ajatella että ystäväsi toimi hyväksyttävällä tavalla]. Ymmärrän häntä, sillä [kerro tässä mikä hänen toiminnassaan herättää sinussa ymmärrystä ja sympatiaa]. Toisaalta ajattelen, että [kerro mikä hänen toiminnassaan on sinulle vaikeaa hyväksyä]. 

Etätehtävä: keksi eettinen tarina suklaamunan yllätyksestä (alakoulu)

Opettajalle: 

Etätehtävä liittyy 3.-6. -luokkien opetussuunnitelman sisältöalueeseen S3: Hyvä elämä.

Keskeisiä sisältöjä ovat ihmisarvo, elämän kunnioittaminen ja luonnon vaaliminen. Pohdinnan kohteena ovat oppilaan omat valinnat ja toiminnan taustalla vaikuttavat arvot sekä globaali vastuu. Tärkeitä sisältöjä ovat elämäntaidot, itsetuntemus ja kokonaisvaltainen hyvinvointi. Tutustutaan opiskeltavan uskonnon keskeisiin eettisiin opetuksiin sekä eri uskontojen ja katsomusten yhteisiin eettisiin käsityksiin. Käsitellään YK:n Lapsen oikeuksien sopimusta. Sisällöt antavat oppilaalle välineitä eettiseen keskusteluun ja omien näkemysten perustelemiseen sekä uskonnoista käytävään keskusteluun.

Ohje oppilaalle:

tarvikkeet:
- kynä, sakset ja paperia
- pääsiäismunan yllätys
- kännykkä, jolla ottaa kuvat työstä

Söitkö loman aikana pääsiäismunia? Saitko niistä jonkin yllätyksen? Voit valita yhden niistä tämän tehtävän tekemiseen tai voit piirtää juuri sellaisen yllätyksen kuin haluat.

1. Keksi pääsiäismunahahmollesi eettinen valintatilanne, eli tilanne, jossa pitäisi päättää mikä on oikea ja hyvä tapa toimia. Käytä mielikuvitusta! Kirjoita se paperille. 

2. Leikkaa kaksi isoa puhekuplaa paperista. 

3. Kirjoita puhekupliin pääsiäismunahahmosi ajatuksia siitä, mitä hänen pitäisi tilanteessa tehdä. Kirjoita toiseen lappuun ne ajatukset, jotka ovat mielestäsi eettisesti oikein ja toiseen lappuun ne ajatukset, jotka ovat mielestäsi eettisesti väärin. Eettiset valintatilanteet ovat usein monimutkaisia, joten ei haittaa vaikka samoja ajatuksia olisi molemmilla puolilla, kunhan sinulla on joku syy siihen, miksi olet sijoittanut ajatukset valitulla tavalla. 

4. Aseta pääsiäismunayllätys ja puhekuplat pöydälle tai lattialle ja ota niistä valokuva.

5. Kirjoita joko vihkoon tai opettajan kanssa sovittuun paikkaan oma pohdintasi siitä, mikä sinun mielestäsi olisi keksimässäsi tilanteessa ollut oikea tapa toimia.