Ajattelun taitoja ja tiimityötä 2. luokassa

Erilaista ussaa! –materiaali julkaistaan 17.9. Tässä kirjoitussarjassa esitellään taitolähtöisen oppimiseen suunnitellun materiaalin käyttökokemuksia eri luokka-asteilla.

Alakoulun opettajat yhdistelevät jo lähtökohtaisesti työskentelyissään eri oppiaineita ja opettavat monenlaisia ajattelun taitoja. Ajattelun taitojen näkyväksi tekeminen ja niiden oppimaan oppiminen ei oikeastaan vaadi paljonkaan ylimääräistä panostusta. Tiedostamalla mitä ajattelun taidot ovat ja miten ne kehittyvät erilaisilla työtavoilla, on mahdollista ohjailla oppimisprosessia kohti jäsentynyttä ajattelun taitojen oppimista.

Esittelen tässä minkälaisia mahdollisuuksia ajattelun taitojen oppimiseen kertomustyöskentely tarjosi 2. luokassa sekä miten ajattelun taitojen oppimista olisi vielä voinut laajentaa.

Kasvatuspsykologi Benjamin Bloomin mukaan ajattelun taitoja ovat tiedon muistaminen, ymmärtäminen, soveltaminen, analysoiminen, yhdistely ja arvioiminen. Ajattelun taidot voidaan jaotella myös kriittisen ajattelun, luovan ajattelun ja ongelmanratkaisun taidoiksi riippuen ajattelutapahtuman kontekstista ja tavoitteesta.

Työskentelimme 2. luokkalaisten kanssa yhdessä yhden oppitunnin ajan kahtena maanantaiaamuna. Ensimmäinen tunti eteni kuten eskariluokassa. Harjoittelimme tunnetaitoja ja kerroin kertomuksen Laupiaasta samarialaisesta kertomusesineiden avulla. 

Kerronta opetusmenetelmänä helpottaa asian muistamista. Kertomuksen juonellinen rakenne sekä kertomukseen liittyvät tunteita herättävät tapahtumat saavat aikaan sen, että kertomukset muistetaan asiatekstiä paremmin. Kerronnan visualisointi edelleen vahvistaa muistijälkiä.

Kertomuksen ohessa kertomusesineiden ihmettely on mainio keino herätellä luovaa ajattelua.Yksinkertainen kysymys "mikä tämä kankaanpala voisi olla?", herättää oppilaat katselemaan esinettä ´toisin silmin’.

Kertomuksen jälkeen kertomuksen hahmojen tilanteita, ajatuksia ja tunteita pohdittiin yhdessä. Eläytyminen hahmojen tilanteisiin auttoi tarkastelemaan samaa tilannetta monesta eri näkökulmasta ja kehittää vertailun taitoja: auttaja ehkä ajatteli näin, kun taas ryöstäjä saattoi ajatella näin. Mitä yhteistä heillä oli, mikä heitä erotti?

Ajatusten ja tunteiden yhteenkietoutumien tarkastelu helpottaa eri näkökulmien ymmärtämistä ja jonkun ihmisen toiminnan ymmärrettäväksi tekemistä.

Toisella oppitunnilla oli vuorossa kertomuksen yhteistoiminnallinen työstäminen kertomusta kuvaavien tapahtumakorttien ja jokaisen oppilaan omienkommenttiruutujen avulla. Tervetulotoivotusten jälkeen muistelimme hetken mitä oli edellisellä kerralla tehty. Sen jälkeen annoin ohjeet tunnin työskentelyä varten: 

• Luetaan kertomus, 
• Leikataan kuvat, järjestetään ne ja liimataan julisteelle, 
• Mietitään missä kohdassa itse haluasi olla 
• Mitä ajatuksia ja tunteita tähän tilanteeseen liittyisi? 
• Lopuksi liimataan myös oma kuva ja omat ajatukset julisteeseen.

Kun tehtävänä oli leikata tapahtumakorttien ruudut erilleen, annoin ohjeeksi leikata niin, että jokainen sai leikata. Osa ryhmistä leikkasi vuorotellen samaa paperia, osa keksi että paperin voi leikata ensin kahteen tai useampaan osaan, jolloin heti useampi oppilasta pääsee töihin ja työ sujuu nopeammin. Ohjeeksi olisi voinut myös antaa leikata sillä tavoin, että työ sujuu mahdollisimman nopeasti. Näin leikkausvaiheeseen liittyi saumattomasti pieni ongelmanratkaisutehtävä.

Kertomuksen hahmottaminen sekä kuvien että tekstin välityksellä painaa asiasisällön paremmin tiedon yhdistelemistä ja vertailua yhdistellessään kahta erityyppistä informaatiota.

Jos aikaa olisi ollut enemmän, olisimme voineet lisätä tehtävään tiedon soveltamista ja ongelmanratkaisua esimerkiksi pyytämällä oppilaita miettimään, mikä tässä kertomuksessa oli heidän mielestään tärkeää ja mitä siitä voi oppia. Nämä oivalluksia voisi sitten soveltaa esimerkiksi johonkin nykypäivän tilanteeseen.

Mitä tottuneempia pienryhmät ovat työskentelemään itsenäisesti ja tavoitteellisesti, sitä vaativampia ajattelun taitoja edistäviä tehtäviä heille voi antaa. Tämä 2. luokka oli niin tottunut työskentelemään pienryhmissä, että heille olisi luultavasti voinut vain näyttää mallikuvan tavoitellusta lopputuloksesta ja antaa heidän itse ratkaista miten se toteutetaan. Tai jos haluaa painottaa luovaa ajattelua, olisi voinut antaa vain erilaisia työskentelymateriaaleja ja pyytää ryhmiä tuottamaan niistä jonkun tuotoksen, joka liittyy jotenkin kertomukseen.

Kriittistä ajattelua kertomusten parissa voi harjoittaa esimerkiksi tutustumalla kertomuksen historiallisen taustaan ja pohtimalla mikä on kertomuksen merkitys ja tavoite. Miksi Jeesus kertoi tämän kertomuksen? Onko kertomus oikeasti tapahtunut? Onko sillä väliä onko kertomus oikeasti tapahtunut vai ei? Nämä kysymykset eivät välttämättä nouse vielä 2.luokkalaisten ajatusmaailmasta, mutta jos joku niitä pohtii, on hyvä huomata että ne tarjoavat hienon mahdollisuuden harjoittaa yhdessä kriittistä ajattelua.

Arviointitaitoja ja oppimaan oppimisen taitoja tehtävänantoon voisi lisätä esimerkiksi siten, että oppilaille annetaan tietyt kriteerit, jotka työn tulee täyttää, tai heille annetaan tietyt oppimistavoitteet, jotka heidän tulisi työskentelyssä oppia. Työskentelyn lopuksi oppilaat voivat arvioida itse ovatko nämä tavoitteet toteutuneet. On tärkeää, että tavoitteet ovat riittävän yksinkertaiset ja selkeät ja niitä ei saa olla kerralla liikaa. Oppimisen arviointia voi jäsentää esimerkiksi yksinkertaisilla arviointilomakkeilla.

Ideaalitilanteessa oppilaat itse suunnittelevat työnsä tavoitteet ja sen toteutuksen, toteuttavat työn sekä arvioivat miten ovat työssään onnistuneet. Tämä vaatii jo kuitenkin harjaantumista, joten kannattaa aloittaa pienin askelin. Työskentely tämän taitavan 2. luokan kanssa loi minuun kuitenkin paljon uskoa siihen, että järjestelmällinen yhteistoiminnallinen työskentely tuottaa hyviä tuloksia ja luo hyvän pohjan myös ajattelun taitojen oppimiselle. Kiitos ihana Laura –ope yhteistyöstä!

Kaikki kerronta- ja työskentelymateriaalit

Ajattelun iloa toivottelee

Essi Ikonen

Erilaista ussaa! -hankkeen koordinaattori