Näytetään tekstit, joissa on tunniste kynttilöiden merkitys. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kynttilöiden merkitys. Näytä kaikki tekstit

tiistai 13. marraskuuta 2018

Joulukalenteri kouluun - Merkityksiä metsästämässä osa I: Valo

Joulunalusaika antaa mahtavan mahdollisuuden edistää monilukutaitoa ympäristöä tutkaillen. Tämän vuoden joulukalenterissamme metsästetään merkityksiä joulun alla ympärillemme ilmestyvistä asioista edistäen monilukutaitoa, kulttuurista lukutaitoa, arjen taitoja ja TVT-taitoja. Julkaisemme joulun alla kaksi blogitekstiä, joista tämä on ensimmäinen. Tästä blogipostauksesta saat ideoita joulukuun alun työskentelypolkuun, jossa syvennytään kokonaisvaltaisesti valoon ja sen merkitykseen suomalaisessa yhteiskunnassa ja kristillisessä perinteessä.


Vaihe I: Valo saapuu -harjoitus 

Hieman muunneltuna kirjoittajien luvalla kirjasta Polkuja rauhoittumiseen s.33
Tarvikkeet: Taskulamppu tai kynttilä ja sytytin

Himmennetään tai pienennetään luokan valaistusta ja istutaan tai seistään piirissä. Hengitetään muutama kerta sisään ja ulos, sisään ja ulos rauhassa. Etsitään hyvä asento ja suljetaan silmät. Ohjaaja kertoo, että jotain saapuu kohta jokaisen luokse.

Kun huomaat sen saapuneen, voit avata silmäsi.
 Siihen asti malta odottaakaikessa rauhassa, sinun vuorosi tulee kyllä.

Koko ryhmä on hetken silmät kiinni, jokainen tunnustelee omaa oloaan. Hengitetään edelleen ihan rauhassa. Ohjaaja ottaa käteen pöytäkynttilän, johon on sytytetty tuli jo etukäteen (ettei ääni kuulu) tai taskulampun. Hän alkaa kiertää valon kanssa hyvin hitaasti piirin sisäpuolella vieden valon lähteen jokaisen luo vuorollaan.

Valo viedään turvallisen etäisyyden päähän yhden osallistujan kasvoista kerrallaan, esimerkiksi hiuksia ja huiveja varoen kynttilän kanssa tai otsalle taskulampulla ylhääktä osoittaen, ei silmille. Kuitenkin mahdollisimman lähelle kasvoja. Ohjaaja voi aina osallistujien välillä peitellä valoa toisella kädellä. Valon annetaan olla paikoillaan kasvojen lähellä niin kauan, että valon saanut osallistuja aistii sen ja avaa silmänsä. Sitten ohjaaja siirtyy seuraavan luokse. Ne joiden luona valo on jo käynyt, odottavat rauhassa paikallaan, kunnes jokainen on saanut valon ja avannut silmänsä.

Anna osallistujien jutella hetki siitä pareittain, miltä harjoitus tuntui ja kuunnelkaa muutama kommentti vielä yhdessäkin.

Vaihe II: Missä valoja on ja miksi?

Pareittain tai pienissä ryhmissä:  

Millaisia erilaisia valoja 
olette viime päivinä nähneet ja missä? 
Miksi ne ovat siellä, missä ne ovat tai
Mikä niiden merkitys mahtaa olla?

Jutelkaa vielä yhdessä ja kootkaa joitain vaikka taululle näkyviin asiana ja viereen selityksiä. (Esim. tähti -valo ikkunassa - Itämaantietäjiä johdatti kertomuksessa tähti Jeesus-lapsen luo)
Jouluvalot tai kynttilät tuovat valoa niin kaduilla, kodeissa kuin muuallakin ja se voi merkitä eri ihmisille eri asioita. Joillekin valot tuovat iloa pimeyteen ja joillekin valolla on myös jokin syvempi merkitys. Eri uskonnoissa juhlitaan valon tulemista pimeyteen, kuten esimerkiksi juutalaisuudessa hanukkaa, kristinuskossa joulua ja hindulaisuudessa diwalia. Näiden kaikkien juhlinnan aikana sytytetään kynttilöitä, jotka saavat omat merkityksensä. Kaikki eivät Suomessa vietä joulua, mutta nauttivat silti valosta pimeässä.

Vaihe III: Valon merkityksiä kristillisessä perinteessä

Tarvikkeet:
Esinekortit tulostettuna 1. luterilaisen kirkon kynttilä 2. ortodoksisen kirkon tuohusteline, 3. lampukka ja 4. vainajien muistelupöytä

Asenna maksuton zappar -sovellus älylaitteille, jonka avulla kortteihin upotettu lisätty todellisuus ja sisällöt aukeavat. Jos et halua tai sinulla ei ole mahdollisuutta käyttää zappar -sovellusta, tulosta esinekortit kaksipuoleisena, jolloin merkitykset löytyvät tekstinä korttien takapuolelta.

Joulun odotuksen aikaa kutsutaan kristillisessä perinteessä adventiksi. Silloin esimerkiksi luterilaisessa kirkossa sytytetään joka viikko yksi kynttilä merkkinä odotuksesta ja pian koittavasta ilon ja valon juhlasta. Kun neljäs kynttilä syttyy, vietetään pian joulua. Kristillisessä perinteessä valolla on erilaisia merkityksiä, jotka avautuvat, kun tutustuu eri perinteisiin. Valoa juhlitaan myös Lucian päivänä 13. joulukuuta.
  • Tulosta valmiiksi esinekortteja haluamasi määrä ja kiinnitä niitä useampia kappaleita kutakin ympäri luokkaa tai käytäviä sinitarralla. Pareittain tavoitteena on käydä läpi kaikki 4 erilaista kynttilöihin liittyvää kuvaa.
  • Parit kiertävät korttien luona ja miettivät ensin kunkin kortin luona, mitä he tietävät jo tuon esineen merkityksestä kristillisessä perinteessä ja kumpaan perinteeseen, ortodoksiseen vai luterilaiseen he tuon esineen liittävät.
  • Sen jälkeen parit lukevat kortin takaa merkityksen tai katsovat ja kuuntelevat älylaitteen zappar -sovelluksella lisää tietoa esineestä. Kerätkää jokaisesta esineestä tietoa siitä, mikä eri merkitys sytytetyllä valolla näissä on haluamallanne tavalla.
  • Korosta rauhallisuutta. Tarkoitus ei ole kilpailla parien kesken, vaan aidosti ymmärtää, mitä erilaisilla valoon liittyvillä esineillä eri perinteissä tarkoitetaan.

A4 moniste Valo kristillisessä perinteessä


Vaihtoehtoja:
Mikäli mahdollista, voit järjestää vierailun ortodoksiseen tai luterilaiseen kirkkoon joulun alla tutkimaan valoa näissä kulttuuriympäristöissä.
Voitte myös tutustua ortodoksisen ja luterilaisen kirkon interaktiivisten kuvien kautta siihen, mistä tällaisia esineitä voi noissa tiloissa löytää ja mitkä niiden merkitykset ovat.


Vaiheen III lopuksi: 
Mihin perinteeseen liitätte minkäkin esineen?
Mitä eri merkityksiä löysitte? 

Itsearviointi:
Mitä uutta opin itse?
Mikä minusta oli kiinnostavinta?

Vaihe IV: Minun valoni

Tässä vaiheessa oma pohdinta siitä, mikä itselle on ollut tämän aiheen käsittelemisessä merkittävää syvenee. Jollekin se voi olla oivallus siitä, mitä jollekulle toiselle valo merkitsee ja toiselle se, että rakastaa kynttilöitä, joita kotona poltetaan pimeän tullen. Olennaista on, että oppilaat saavat vielä käsitellä asiaa ja purkaa sitä jotenkin. Jos ohjaat tekemään tämän pareittain, vahvistat oppilaiden välistä dialogia ja jos taas ohjaat heitä tekemään tämän rauhassa yksin, vahvistat heidän omaa sisäistä puhettaan ja pohdintaansa.

Kuva kotoa kynttilöistä, jotka muistuttavat tulevasta joulusta.
Voit ohjata oppilaita piirtämään, muovailemaan tai askartelemaan aiheen äärellä, jotain aivan uniikkia tai yhteistä. He voivat tuottaa tekstiä, etsiä tai ottaa kuvia sellaisesta valosta, joka heitä puhuttelee ja työstämään aihetta eteenpäin siitä.

Tämän osan voi toteuttaa uskonnon tunnin ulkopuolellakin vaikka kuvataiteen tunnilla aiheesta jatkaen ja laittaen kivaa joulumusiikkia taustalle ja erilaisia valoja luokkaan tunnelmaa tuomaan. Jokainen oppilas voi tuoda vaikka seuraavalle päivälle jonkin oman valonlähteen mukanaan tunnelmaa tuomaan.

Työt voi pitää henkilökohtaisina tai jakaa, jos ryhmä on turvallinen. Usein lapset todella mielellään haluavat näyttää ja tulla kuulluksi siitä, mitä he ovat tuottaneet. Miksei isommatkin?


Kotitehtävä:

Etsi kolme erilaista valoa koulun ulkopuolisesta ympäristöstä, jotka liittyvät mielestäsi jotenkin ajatukseen joulun valosta. Perustele valintasi vihkoon kirjoittamalla tai muulla tavalla ja ota jokaisesta myös kännykällä kuva.

Vertailkaa löydöksiänne seuraavan tunnin alussa.



Vinkkilinkit:

Pinterestistä löydät paljon valoon liittyviä askarteluideoita
Ympäristönlukutaitoa edistävä Tutki tilaa  -materiaali maksutta verkossa 
Maksuton Tutki tilaa -koulutuskiertue jatkuu keväällä 2019 

Hyvää joulun odotusta ja valojen äärellä viipymistä toivottaen,
kouluttaja Salla Vainio
uskonnonopetus.fi













keskiviikko 25. marraskuuta 2015

Adventin aikaan



Adventtina aletaan valmistautua joulun aikaan. Oppilaiden kanssa voi tehdä yhdessä adventtikynttilöitä ja miettiä niihin liitettyjä merkityksiä.
Ohessa kerrotaan hieman adventin taustasta ja esitellään muutama työskentelytapa, joiden avulla voi yhdistää kädentaitoja, kulttuurintuntemusta ja vuorovaikutustaitoja.


Adventti



Sana adventti tulee latinasta (adventus Domini) ja tarkoittaa ”Herran saapumista tai tulemista”. Tutummassa merkityksessään adventilla tarkoitetaan neljää viikkoa, erityisesti neljää sunnuntaita ennen joulua. Adventin aika on valmistautumista jouluun ja suureen juhlaan. Läntisten kirkkojen, kuten Luterilaisen kirkon kirkkovuosi alkaa ensimmäisestä adventista.


 Adventtikynttilät


Adventtikynttilöiden käyttö tuli Suomeen 1900-luvun alkupuolella Ruotsista. Jokaisena adventtisunnuntaina sytytetään yksi kynttilä enemmän. Näin valon määrä kasvaa, mitä lähemmäs joulua tullaan. Kristityt ajattelevat että jouluna maailman valo, Jeesus, tulee ihmisten keskelle. Adventtikynttilät asetetaan niin että ensimmäisenä adventtina sytytetään vasemmanpuolimmainen kynttilä, seuraavana sunnuntaina seuraava kynttilä oikealle päin.

Jokaiselle adventtikynttilälle on annettu oma merkitys. Tämä pohjaa pohjoisamerikkalaiseen kirkolliseen perinteeseen. Kynttilät ovat


Toivon kynttilä (hope)

Rauhan kynttilä (peace)

Rakkauden kynttilä (love)

Ilon kynttilä (joy)


1. Adventti – Toivon kynttilä

Ensimmäisenä adventtina lauletaan virsikirjan ensimmäistä laulua, Hoosiannaa.
Laulu kertoo ”Daavidin pojasta”, Jeesuksesta. Ensimmäisenä adventtina virittäydytään joulun odotukseen ja toivoon. Pimeyteen syttyy ensin pieni valo, toivon kipinä. Jotain hyvää on tulossa, me käymme kohti suurta juhlaa toiveikkain ajatuksin. Toivo vie eteenpäin, saa uskomaan parempaan. Nyt on vielä pimeää, mutta valo lisääntyy koko ajan. Ensimmäistä adventtisunnuntaita sävyttää riemu ja liturginen väri on valkoinen.

Oppilaiden kanssa voidaan askarrella ensimmäinen adventtikynttilä ja kerätä kynttilän alle heidän ajatuksiaan:

Mitä toivot teidän luokallenne?

Mitä toivot jouluna?

Mitä toivot itsellesi? 


Askartelu
Tarvikkeet: ½ wc-paperirulla/oppilas, väripaperia, liimaa, tusseja ja sakset.
Kesto: 15 minuuttia
Ohjeet:
1. Leikataan wc-paperirulla puoliksi.
2. Päällystään puolikas rulla valkoisella tai värillisellä paperilla. Leikkaa paperista noin sentin reunoiltaan suurempi kuin rulla. Reunat taitetaan rullan sisäpuolelle ja liimaa laitetaan taitteisiin.
3. Liimataan kynttilä alustalle.
4. Leikataan kynttilään liekki keltaisesta kreppi- tai monistuspaperista. Piirretään lanka.


Erilaisia tapoja toteuttaa työskentely:
Oppilaat voivat nimetä kynttilän ja kertoa mitä ajatuksia teema tuo heidän mieleensä, valita väripaperin joka kuvaa heidän ajatuksiaan tai piirtää symboleita tai konkreettisia asioista, joita adventin teema heissä herättää.

Halutessasi voit toteuttaa työskentelyn myös valmiilla värityskuvalla (ylempi kuva) ja kuvissa näkyvät kehykset löydät täältä.


 2. Adventti – Rauhan kynttilä

Joulu on rauhan ja rauhoittumisen aikaa. Maailma kaipaa rauhaa, näinä päivinä rauhan teema tuntuu hyvin ajankohtaiselta. Kun sytytämme toisena adventtina kynttilän, toivomme maailmaan rauhaa ja väkivallan ja pelon loppumista. Adventti-kynttilä vie myös ajatuksemme ihmisen sisäiseen rauhaan ja rauhoittumiseen. Kynttilän liekki rauhoittaa levottoman mielen ja valmistaa meitä kohti joulun suurta juhlaa. Rauha voi merkitä myös sovinnon tekemistä niiden ihmisten kanssa, joiden kanssa on riitaa ja erimielisyyksiä. Jouluaattona julistetaan joulurauha:

(…) julistetaan siis täten yleinen joulurauha kehottamalla kaikkia tätä juhlaa asiaankuuluvalla hartaudella viettämään sekä muutoin hiljaisesti ja rauhallisesti käyttäytymään (…)

Luterilaisessa kirkossa toinen adventtisunnuntai julistaa Jeesuksen toista tulemista aikojen lopussa ja liturginen väri on violetti.

Oppilaiden kanssa voidaan askarrella toinen adventtikynttilä ja kerätä toisen kynttilän alle heidän ajatuksiaan:

Missä sinä rauhoitut?

Millaiset asioiden tekeminen rauhoittaa sinua?

Miten voisimme lisätä rauhaa luokassamme?



 3. Adventti – Rakkauden kynttilä

Rakkaus mielissämme yhdistyy helposti romanttiseen rakkauteen, rakkauden kynttilä voisi palaa romanttisen illallisen merkiksi pöydässä. Rakkautta on myös lapsen ja vanhempien välillä sekä hyvien ystävysten välillä. Jeesus opetti rakastamaan Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistä niin kuin itseäsi. Jeesus oli aikansa radikaali ajattelija ja käski rakastamaan myös vihollistaan. Ohjeena tähän hän kehotti tekemään muille ihmisille sellaisia tekoja, joita toivoisi itselleenkin tehtävän. Kristityille rakkauden kynttilän rakkaus on myös Jumalan rakkautta ihmisiä kohtaan. Jouluna monet kerääntyvät yhteen rakkaimpiensa, perheen, ystävien ja sukulaisten kanssa. Joulu on rakkauden juhla.

Luterilaisessa kirkossa kolmas adventtisunnuntai muistuttaa parannuksen saarnaajasta, Johannes Kastajasta, jota pidetään Jeesuksen tienraivaajana. Liturginen väri on violetti.

Oppilaiden kanssa voidaan askarrella kolmas adventtikynttilä ja kerätä toisen kynttilän alle heidän ajatuksiaan:

Millaisessa tilanteessa olet kokenut olevasi turvassa ja rakastettu?

Mikä on sinulle rakasta?

Miten voisit ilmaista toiselle, että hän on sinulle rakas ja tärkeä?


 4. Adventti – Ilon kynttilä

Neljäntenä adventtina on aika iloita sillä joulu, ilon juhla on jo aivan lähellä. Raamatun mukaan enkelit saapuivat ilmoittamaan suurta ilosanomaa paimenille: Vapahtaja on syntynyt. Ilo liittyy joulun tunnelmaan: lasten silmät loistavat kilpaa kuusen kynttilöiden kanssa, on aika kerääntyä yhteisen pöydän ääreen rakkaiden ihmisten kanssa. Joulu on myös ilahduttamisen aikaa: kuten Itämaan tietäjät toivat lahjoja pienelle Jeesus-lapselle, mekin haluamme ilahduttaa lähimpiämme, erityisesti lapsia pienillä lahjoilla. Voimme iloita yhdessä: joulu on täällä, odotus on päättänyt.

Luterilaisessa kirkossa neljäntenä adventtisunnuntaina muistetaan Mariaa, Jeesuksen äitiä. Liturginen väri on violetti.

Oppilaiden kanssa voidaan askarrella neljäs adventtikynttilä ja kerätä toisen kynttilän alle heidän ajatuksiaan:

Mikä saa sinut iloiseksi?

Mitkä asiat joulussa tuottavat sinulle iloa?

Miten voisit ilahduttaa jota kuta lähelläsi?





Laulut, joita voit hyödyntää adventin aikaan: