Miten edistää rakentavaa dialogia sosiaalisen median maailmassa Turun tapahtumaa vasten?

Turun viime viikon tapahtumat puhuttavat koko Suomessa. Tapahtumista keskustellaan väistämättä myös koulussa oppitunneilla sekä oppilaiden kesken kasvokkain ja sosiaalisessa mediassa. Vaikeista aiheista ja tunteista keskustelemista ei pitäisi välttää, vaan ohjata lapsia ja nuoria rakentavan dialogin käymiseen.

"Dialogissa on olennaista osata ilmaista omia ajatuksiaan siten, että ei hyökkää, arvostele tai tuomitse muita." Dialogitaitaja 2017

Mitään aihetta ei tarvitse varoa, kun pyrkimys on aidosti ymmärtää ja kunnioittaa toista. Dialogitaidot ja kyky viestiä toisille niin kasvokkain kuin sosiaalisessa mediassa ovat keskeinen arjen taito ja osa laaja-alaista osaamista. Turun tapahtumien herättämät keskustelut antavat hyvän pohjan keskustelulle siitä, miten voimme edistää rakentavaa dialogia osallistuessamme someviestintään eri tilanteissa ja rooleissa. Dialogitaitajamateriaalissamme on paljon tehtäviä dialogitaitojen edistämiseen ja materiaalit voi tulostaa verkosta maksutta opetuskäyttöön. Seuraavat harjoitteet sopivat katsomusopetuksen lisäksi myös moniin muihin oppiaineisiin.

Tehtävä: Mitä tuli kirjoitettua?

Kirjallinenkin vuoropuhelu on dialogia, jossa ilmaistaan itseään, mutta missä tulisi pyrkiä ymmärtämään myös toista. Sosiaalisessa mediassa olemme keskittyneitä kertomaan ehkä helposti enemmän itsestämme ja omista ajatuksistamme, kuin kuuntelemaan mitä toinen todella haluaa tai yrittää sanoa. Koska kirjallisesta viestinnästä puuttuu kehon kieli, kirjoittajan on mietittävä, miten itseään ilmaisee kirjallisesti, ettei tule ymmärretyksi väärin. Ja miten ymmärtää toista, kun kasvoja ei näe.

Työskentely

Katsokaa yhdessä Dialogitaitajan lyhyt video (yllä) nuoresta, joka istuu sohvalla ja saa viestejä puhelimeensa. Keskustelkaa yhdessä siitä, mitä viestittelyssä tapahtui ja missä kohtaa kirjallisen viestittelyn aloittanut henkilö ilmaisi itseään hyökkäävästi.

• Miksi hän ilmaisi itseään niin?
• Miten hän mielestäsi toimi?

Pohtikaa pienryhmissä tai pareittain

1. Mitä voisi kysyä viestin lähettäneeltä saadakseen selville, mitä hän oikeasti haluaa viestittää?
2. Miten kirjoittaja olisi voinut ilmaista itseään saadakseen viestinsä paremmin perille?
3. Mitä emojeja viestin lähettänyt olisi voinut hyödyntää kirjallisen viestinsä tukena?

Yhteinen koonti

Käydään yhdessä läpi ryhmien pohdinnat. Pohdintoja voi koota taululle, isolle paperille tai sähköiseen pilvipalveluun, jonka koet helpoimmaksi. (esim. answergarden tai todaysmeet.com)

Jatkotyöskentely A

Keksikää ryhmissä viestiketjuja, joissa toinen tulkitsee viestin eri tavalla, kuin mitä lähettäjä on tarkoittanut ja pahoittaa mielensä. Kirjoittakaa sitten viestiketju uudestaan niin, että väärinkäsitystä ei synny.

Voitte myös vaihtaa väärinkäsitettyjä viestiketjuja ryhmien välillä siten, että toinen ryhmä tekee uudelleenkirjoittamisen. Tai samaa viestiketjua voi kirjoittaa uudelleen myös useampi ryhmä ja eri versiot voidaan koota samalle paperille tai dokumenttiin pilvessä, jolloin huomataan, miten eri tavalla tulkitsemme ja viestitämme asioita.
Tulosta Tehtävä PDF -muodossa: Mitä tuli kirjoitettua?

Jatkotyöskentely B: Rakentava dialogi 

Miten ilmaista omia mielipiteitä sosiaalisessa mediassa toista osapuolta kunnioittaen? Dialogissa voi välillä myös tarkoittamatta joutua tilanteeseen, jossa tulee loukanneeksi toista. Harjoitelkaa Dialogikorttien ja Tienviittojen avulla kunnioittavan kysymyksen muotoilua ja ristiriitatilanteissa väärinymmärryksien purkua.

Kun luet sosiaalisessa mediassa viestejä tai kirjoitat niitä itse ja mietit, voisiko tässä kysymyksessä olla hieman rakentavampi, voit hyödyntää kunnioittavan kysymyksen muotoilussa oheisen kuvan kysymyksiä.

Kirjoittakaa loukkaavia lauseita tai kysymyksiä ja muotoilkaa niistä yhdessä rakentavia.

Linkkivinkkejä

Tehtävä 10: Auts, hups vai häh? 

Dialogikortit (Auts! Hups! Häh?)

Dialogitaitaja-videot  

Dialogitaitajamateriaali

Linkkejä Turun tapahtuman rakentavaan käsittelyyn Pearltrees -palvelussamme

Liity UPEAT -facebookryhmäämme

Rakentavampia dialogeja toivottaen meille kaikille

uskonnonopetus.fi -kouluttajat Mari Huotari ja Salla Vainio

Erilaisia kohtaamisia

Tässä kirjoitussarjassa julkaistaan kirjoituksia dialogisuudesta ja dialogitaidoista sekä työskentelyvinkkejä näiden edistämiseksi opetuksessa.

Joululoma oli monelle meille ystävien ja sukulaisten kohtaamisen aikaa. Kohtaamiset voivat olla monenlaisia: väsyttäviä, hämmentäviä, vihastuttavia, virkistäviä, voimauttavia, hauskoja. Kaikenlaiset kohtaamiset kuuluvat elämään. Usein hämmentävät kohtaamiset kutsuvat meitä kohtaamaan myös oman itsemme.  

Mieleemme jäävät kuitenkin erityisesti sellaiset kohtaamiset, joista lähdemme virkistyneenä, iloisena ja voimaantuneena. Tällainen kohtaaminen voi tapahtua lenkillä naapurin kanssa, ystävällisenä hymynä kaupan kassalta tai puhelinsoittona, joka piristää mielen.  


Voimaannuttavassa kohtaamisessa on elementtejä arvostavasta dialogista: tulen nähdyksi, tulen kuulluksi, minua arvostetaan ja minä riitän tällaisena. Dialogi on myös tasa-arvoista: kuuntelen, kyselen, olen kiinnostunut ja kommentoin.

Dialogia ja voimaannuttavaa kohtaamista kannattaa vaalia pitkin vuotta, sillä niistä hyötyvät dialogin molemmat osapuolet. Vaikkapa onnistuneen opetuskokeilun jakaminen on tärkeää, sillä innostus ja ilo kasvaa jaettaessa. 

Jaan tässä erään dialogia ja kohtaamista tukevan harjoitteen, josta omat oppilaani sekä kouluttamani opettajat ovat pitäneet. Harjoitus taipuu moneen, ja kysymyksillä voi ohjata kohtaamisia erilaisten teemojen ympärille, kuten eettiseen pohdintaan tai henkilön vakaumuksen muodostumisen teemoihin. Alla esitetty on ”yleismalli”, josta voi muokata aina kulloiseenkin aihepiiriin sopivan.

Kohtaat meidät somessa Facebookin UPEAT-ryhmässä ja Instagramissa käyttäjätunnuksella @uskonnonopetus Harjoitus:

Tarvikkeet: aikakauslehdistä leikattuja kuvia, eri ikäisiä ihmisiä

Kesto: 20-30 min

1. Jokainen oppilas valitsee pöydälle asetetuista kuvista yhden henkilön.
2. Oppilas luo kuvan henkilölle identiteetin. Apuna voi käyttää seuraavia kysymyksiä:

• Mikä on henkilön nimi?
• Kuinka vanha hän on?
• Missä ja kenen kanssa hän asuu?
• Mistä asioita hänen päivänsä täyttyvät?
• Mistä asioita hän pitää?
• Keitä kuuluu hänen lähipiiriinsä?
• Mistä asioita hän tulee iloiseksi?
• Mistä asioista hän tulee surulliseksi?
• Millainen on hänen nykyinen elämäntilanteensa
• Mistä henkilö haaveilee?

1. Jaetaan oppilaat 3-4 hengen ryhmiin. Jokainen oppilas esittelee oman henkilönsä
2. Oppilaat vievät hahmot dialogiin keskenään, eli miettivät, miten henkilöt kohtaavat, mistä he juttelevat, kuinka he ovat tulleet paikalle jne.
3. Toisessa vaiheessa mietitään, millainen voisi olla voimaannuttava kohtaaminen henkilöiden välillä. Millaisesta kohtaamisesta jokainen lähtisi hyvillä mielin ja voimaa arkeensa saaneena.
4. Puretaan harjoitus yhdessä. Millaisia ajatuksia työskentely herätti? Mihin ihmiset perustivat ajatuksensa kuvan henkilöstä? Millaisia keskusteluja ryhmässä nousi?

Lue lisää dialogisuudesta:

Dialoginen työskentelytapa opetuksessa

Dialogitaitojen merkitys

Voimaannuttavia kohtaamisia sinun vuoteesi!

Raili Keränen-Pantsu
Agricolan uskonnonpedagoginen kouluttaja

Tammikuussa teemamme onkin voimaa tuova kohtaaminen. Halutessasi voit osallistua #voimaakohtaamisesta-kampanjaamme ennen Educaa tai paikan päällä. Osallistujien kesken arvotaan Educassa julkaistava Uudistuva uskonnonopetus –kirja.

Tunnetaidot dialogin välineenä

Tässä kirjoitussarjassa julkaistaan kirjoituksia dialogisuudesta ja dialogitaidoista sekä työskentelyvinkkejä näiden edistämiseksi opetuksessa.

GIF: Mari Huotari / uskonnonopetus.fi

"Naapurimme rakennetaan koirapuisto."
"Rehtori pyysi minut luokseen käymään."
"Minut on valittu vetämään tämän lukuvuoden joulujuhlatoimikuntaa."

Mikä oli ensimmäinen reaktiosi näihin lauseisiin? Ihmisellä on luontainen tapa luokitella ärsykkeet lähestyttäviin ja vältettäviin. Omien välittömien tunnereaktioiden tunnistaminen on osa dialogitaitoja, joiden edistämiseen opetuksessa Dialogitaitaja-materiaali tähtää.


Dialogitaitoja ovat muun muassa vuorovaikutus- ja tunnetaidot, joista Ulla Klemola ja Marja Kokkonen ovat kirjoittaneet Dialogitaitaja-teokseen.Tunnetaidot edistävät yksilön tunne-elämän lisäksi vuorovaikutustilanteissa toimimista. Dialogia käydessä tunteita herää usein silloin, kun ihminen kuulee omista mielipiteistään poikkeavia näkemyksiä, kokee omat näkökantansa kyseenalaistetuksi ja joutuu perustelemaan tai pohtimaan omia kantojaan. Uskonnosta ja katsomuksista keskusteleminen herättää voimakkaita tunnereaktioita niin koulussa kuin vapaa-ajallakin. 

Oman välittömän reaktion tunnistaminen ja pieni tilannearvio ennen reagointia parantaa vuorovaikutustilanteita. Omia tunteita ei tarvitse häpeillä, sillä omien tunteiden tunnistaminen ja ilmaiseminen minäviestein myös lisää kohtaamisen avoimuutta ja ehkäisee väärinymmärryksiä. Tärkeää on kuitenkin myös kyetä kuuntelemaan toista osapuolta ja tunnistaa hänen tunnetilojaan. Omien tunteiden säätely auttaa mahdollistaa dialogin kannalta välttämättömän itsestän ja toisesta välittämisen ja huolehtimisen ilmapiirin säilymisen.

Harjoitelkaa välittömien tunteiden ilmaisua ja harkintaa dialogitilanteissa  Rohkaisevan kysymisen korttien ja Esimerkkilauseiden avulla. Kortteja voi katsomusaineiden tunneilla soveltaa esimerkiksi maailmanuskontojen, Raamatun ja etiikan käsittelyyn.


Entä jos vuorovaikutustilanteessa tulee ristiriitoja, jolloin tulee loukanneeksi toista tai kokee toisen sanoman asian loukkaavaksi? Ristiriitatilanteiden käsittelyä ja ratkomista voi harjoitella Dialogikorttien avulla. Käyttäkää valmiita Auts! Hups! Häh? -kysymyksiä tai keksikää omia. Pysäyttäkää tilanne sopivalla kortilla.Varsinkin vanhempien oppilaiden kanssa työskentelyä voi purkaa osiin sitä taustoittavien Dialogipolun ja Tienviittojen avulla.




 Terveisin,

Mari Huotari & Essi Ikonen,
Agricolan uskonnonpedagogiset kouluttajat








Katso Marja Kokkosen ajatuksia siitä, miten tunnetaitoja opitaan videopankissamme.

Lue lisää:

Materiaaleihimme Pearltrees-galleriassamme.

Tunnekortit eri tunteisiin Erilaista ussaa! -materiaalistamme. 


Ulla Klemola ja Marja Kokkonen: Tunne- ja vuorovaikutustaidot dialogin rakennusaineina 
Teoksesta Essi Ikonen ja Salla Vainio (toim.) Dialogitaitaja. Agricola 2016.
  

 -------------------------------------------------------------------------------------------------------