Matka pääsiäiskertomukseen

Matka pääsiäiskertomukseen on peruskoulun alaluokille soveltuva yhteistoiminnallinen työskentelykokonaisuus, joka ohjaa tiimityöskentelyyn, itsearviointiin ja vertaispalautteen antoon. Opetussuunnitelmassa Raamatun kertomuksia lähestytään oppilaan oman eettisen pohdinnan ja elämäntaitojen kehittymisen näkökulmasta. Lisää pääsiäisvinkkejä Pinterestistämme.

Jälleen lähestyy kristinuskon suurin juhla, pääsiäinen, jota vietetään Jeesuksen ylösnousemuksen muistoksi.

Juutalaisuudessa pääsiäistä juhlitaan myös, mutta eri merkityksessä kuin kristinuskossa. Juutalaisille pääsiäinen on Israelin kansan Egyptin orjuudesta vapautumisen muistojuhla. Yhteisellä aterialla ihmiset muistelevat juutalaisia yhdistävää kertomusta Mooseksesta, vitsauksista ja erämaavaelluksesta. Koska Jeesus oli juutalainen, myös hän juhli pääsiäistä oman traditionsa mukaan,

Jeesuksen kuolema sijoittuu juutalaisen pääsiäisjuhlan aikaan. Raamatunkertomusten mukaan Jeesus ratsastaa sunnuntaina Jerusalemiin viettämään pääsiäistä ja ihmiset ottavat hänet vastaan heiluttamalla palmun oksia kunnioituksen merkiksi. Tämän muistoksi kristityt viettävät palmusunnuntaita.

Viikon aikana Jerusalemissa tapahtuu paljon asioita. Jeesuksen toiminta herättää närkästystä ja pelkoa. Torstaina Jeesus syö viimeisen aterian ystäviensä kanssa -jotka hekään eivät kaikki enää seiso hänen rinnallaan - ja perjantaina Jeesusta jo viedään teloitettavaksi. Kristityt kutsuvat näitä päiviä kiirastorstaiksi ja pitkäperjantaiksi.

Matka pääsiäiskertomukseen -työskentelyssä tutustutaan pääsiäiskertomuksen tapahtumiin ja työskennellään niiden äärellä ilmiölähtöisesti. Työskentelyn tavoitteena on saattaa erilaiset oppijat sekä erilaiset katsomukset vuoropuheluun sekä oppimisen ja kasvun välineiksi.

Työskentely ohjaa myös oman työskentelyn arviointiin ja vertaispalautteen antoon. Työskentelyn päätteeksi ryhmien jäsenet voivat arvioida omaa työskentelyään ja muiden ryhmien tuotoksia. Kokonaisuuden tehtävät on jaoteltu pääsiäiskertomusten eri teemojen (ystävyys, tuomio, kuolema, ihme) ja tehtävätyyppien (uskontotietous, kulttuuri, etiikka) mukaan. Yhteensä kokonaisuudessa on 12 tehtävää, joista valita.


Taidolliset tavoitteet:

Katsomusdialogitaidot
Kulttuurinen lukutaito
Eettiset taidot
Tiimityöskentelytaidot

Tiedolliset tavoitteet:

Raamatun tuntemus
Tietoa kristinuskosta ja juutalaisuudesta
Raamatun kulttuurivaikutukset

Totta, tarua vai jotain muuta? Miten löytää oma tapa suhtautua raamatunkertomuksiin? Lisää aiheesta aikaisemmassa blogikirjoituksessamme.

Matka pääsiäiskertomukseen -työskentelykokonaisuus alakouluun ja yläkouluun materiaalipankissamme.

Iloa pääsiäismatkalle toivottavat Agricolan uskonnonpedagogiset kouluttajat

Laskiainen - lumella tai ilman

Laskiaisena lasketaan mäkeä ja laskeudutaan paastoon 

Laskiaisblogissamme tänä vuonna kaksi työskentelyä: voit valita joko laskiaisperinteisiin liittyvän laskiaiskertomuksen ja -bingon tai luokan yhteisen ekopaastotyöskentelyn. Tai valitse vaikka molemmat! Laskiaisvinkkejä myös Pinterest-sivullamme.

Kuva: Mari Huotari / uskonnonopetus.fi

Laskiainen on varsin vanha juttu. Laskiaisesta alkanutta kevätpaastoa on vietetty 1400 vuoden ajan, jo 600-luvulta saakka. Katolisen kirkon aikana keskiajalla joulu päättyi Nuutin päivään, josta alkoi pitkä pyhätön kausi eli härkäviikot. Härkäviikot puolestaan lopetti laskiainen, joka merkitsi paaston alkamista. Keskiajalla laskiaisesta muodostui varsin riehakas karnevaali, jolloin herkuteltiin lihalla ja herkuilla. Karnevaalin jälkeen oli aika aloittaa paasto eli sanoa lihalle ja herkuille jäähyväiset seitsemäksi viikoksi pääsiäiseen saakka. Reformaation myötä Suomen kirkosta tuli luterilainen, eivätkä kevätpääston määräykset enää koskeneet luterilaisia. Laskiaisen vietto jäi.

Paaston aika alkaa laskiaisesta, tarkkaan ottaen laskiaistiistain jälkeisestä keskiviikosta jota kutsutaan tuhkakeskiviikoksi. Tuhkakeskiviikon perinne on ollut kirkossa käynti ja tuhkaristin piirtäminen otsaan katumuksen merkiksi. Tänä vuonna laskiainen on vasta helmikuun lopulla, 28.2.

Paaston aikana on ollut myös tapana rauhoittua odottamaan tulevaa pääsiäistä. Rauhoittuminen ja kohtuullisuus ovat tarpeen myös nykyajan elämässä. Paastoperinnettä on elvytetty myös luterilaisessa kirkossa. Esimerkiksi ekopaasto kutsuu miettimään omia kulutusvalintoja ja ympäristöä pääsiäistä edeltävän paaston ajan.

Suomessa laskiaisena saatetaan edelleen syödä rasvaisia ruokia, kuten lihalla höystettyä hernekeittoa eli rokkaa ja kermavaahdolla sekä hillolla tai mantelimassalla täytettyjä laskiaispullia. Laskiaistiistaina Suomessa on perinteisesti "laskeuduttu paastoon" laskemalla mäkeä pulkalla tai suksilla. Laskiaisen vietto ei kuitenkaan riipu siitä, onko maassa lunta!

Bingo laskiaisen sanoista

Sananselitysbingo on hauska tapa tukea oppilaiden käsitteellisen ajattelun kehittymistä. Edellisen lukutekstin pohjalta voi tehdä luokassa bingon.

1. Luetaan teksti lukupareissa tai kuunnellaan teksti opettajan lukemana.
2. Parit kirjoittavat vihjeiden sanat bingoruudukkoon vapaavalintaisessa järjestyksessä.
3. Oppilaat saavat hetken aikaa painaa sanoja mieleensä. Sitten lukupaperit otetaan pois.
4. Opettaja lukee vihjeet.
5. Pari, jonka bingorivi tulee ensimmäisenä täyteen, huutaa bingo.
6. Tarkistetaan, ovatko bingon saajat muistaneet sanojen merkitykset oikein.
7. Bingoa voidaan jatkaa kunnes kaikki parit ovat saaneet bingon. Niin kaikki sanat tulee käytyä vielä merkityksineen läpi.

Helpotettu versio: oppilaat piirtävät tai kirjoittavat sanat ruudukkoon. Sanoja luetaan ääneen satunnaisessa järjestyksessä.

Teksti, vihjeet ja bingoruudukko erillisenä tiedostona (linkki)

Luokan yhteinen ekopaasto

1. Miettikää mistä asioista voisitte luopua paastokauden ajaksi jotta ympäristö (luonto tai muut ihmiset) voisi paremmin.
2. Kirjoittakaa kaikki ehdotukset yhteiselle listalle.
3. Laittakaa lista sekä tyhjä julistepaperi luokan seinälle paaston ajaksi. Julistepaperi voidaan otsikoida esim. Meidän luokan ekopaasto.
4. Leikatkaa kuppiin tyhjiä paperilappuja (sellaisia mihin mahtuu kirjoittamaan yhden asian listalta). 5. Oppilaat valitsevat listalta paastoteon ja kun ovat täyttäneet sen, täyttävät lapun ja liimaavat sen julisteeseen. Listaa voi myös täydentää uusien asioiden tullessa mieleen.
6. Ennen pääsiäistä työ puretaan ja pidetään juhlat. Voitte asettaa jonkin tavoitteen lappujen määrälle ja sopia siitä miten tavoitteen saavuttamista juhlistetaan.
7. Paaston purku: jaotellaan lappuset siten että samat sisällöt samaan pinoon. Katsotaan mitä asioita on tehty paljon ja mitä vähän.
Keskustellaan: miltä tuntui luopua asioista? huomasitteko että teoillanne oli jotain vaikutusta omaan ajatteluunne tai ympäristöön?

j.k. Lue lisää mm. karnevaaleista ja lihan jäähyväisistä viime vuoden blogipostauksestamme Laskiaisesta se alkaa...