Elokuu kutsuu liikkumaan ja oppimaan kulttuuriympäristöistä ulkona!

Kesä kutsuu liikkumaan, tuoksuttamaan sateen jälkeistä raikasta ilmaa ja ihailemaan auringon heijastusta järvenpintaan. Miten saisi koulujen alettuakin jatkaa kesälle luonteenomaista liikkumista, ja ulkoilua niin, että samalla opittaisi mielekkäästi? Tässä postauksessa kerromme lyhyesti uudesta materiaalistamme ja siitä, miten voit käyttää pientä osaa siitä vaikka jo huomenna oppilaiden kanssa koulun pihamaalla tai lähiympäristössä.

Uusi Tutki tilaa -materiaali kutsuu tutustumaan kulttuuriympäristöihin kokonaisvaltaisesti

Tälle lukuvuodelle loimme pedagogisen materiaalin, joka kutsuu tutustumaan ympäristössämme oleviin kulttuuriperintökohteisiin. Näin pääsemme ylös pulpetista ja ulos luokasta – liikkuvan koulunkin teeman mukaisesti. Autenttisessa ympäristössä tapahtuva oppiminen on tutkitusti tehokasta. Jo ympäristö itsessään herättää oppijoiden mielenkiinnon ja ohjaa kyselemään lisää: mihin tätä käytetään, miksi tämän esineen paikka on tässä, mitä tuo yksityiskohta esineessä tarkoittaa? 

Tutki tilaa –materiaalin ja pedagogisen mallin avulla kulttuuriympäristöstä tulee kokonaisvaltainen oppimisympäristö, jossa tilan tai paikan kulttuuriset merkitykset ja tarinat avautuvat oppijalle tilan kehollisen ja tiedollisen tutkimisen kautta vaikkapa lisättyä todellisuutta hyödyntäen. Materiaali sisältää pedagogisen mallin, ohjevihkosen ja välineitä kulttuuriympäristön helppoon ja hauskaan tutkimiseen liikkuen ja oppilaita aktivoiden. 

Kulttuuriperintö oppimisympäristönä

Erityisen hyvin aineellinen ja aineeton kulttuuriperintö kohtaavat historiallisissa ja kulttuurisissa rakennuksissa. Tämän vuoksi olemmekin valinneet materiaaliin erilaisia uskonnollisia tiloja: luterilaisen ja ortodoksisen kirkkotilan sekä islamilaisen moskeijan. Materiaalin avulla tilat heräävät eloon uudella tavalla: lisätyn todellisuuden avulla oppilaat voivat lähteä seikkailulle tiloihin ja saada tietoa niin tilan arkkitehtuurista, esineistöstä kuin erilaisista perinteistä, jotka ovat tilassa ja esineistössä läsnä.

Materiaalia käyttämällä kehitetään ympäristön- ja kulttuurisen lukutaidon lisäksi oppilaiden sosiaalisia sekä tieto- ja viestintäteknologisia taitoja. Materiaalin pedagoginen malli soveltuu kaikenikäisille ja mihin tahansa tutustuttavaan tilaan. Sisältöjen käyttöä varioimalla opettaja voi ohjata prosessia omien tavoitteidensa mukaan, tapahtuipa tutustuminen sitten taidemuseoon tai uskonnolliseen tilaan. Materiaali huomioi oppijan myös kokonaisvaltaisena persoonana: tehtävät on pyritty muotoilemaan siten, että ne houkuttelevat tiloihin tutustujaa tutkimaan ja luomaan erilaisia henkilökohtaisia merkityksiä, joita tila nostaa esiin. Näin tutuistakin tiloista avautuu kokonaan uusia maailmoja.

Mitäpä, jos kokeilisit materiaalia vaikka koulun pihalla tai lähiympäristössä jo huomenna?

Loman jälkeen on joskus mukavampaa pitää matala kynnys uuden materiaalin kokeilemisessa. Tässä muutama vinkki Tutki tilaa -materiaalin hyödyntämiseen vaikka jo huomenna koulun lähimaastossa sään salliessa.

Oma kirkkotila luontoon

Tavoitteet: Syvennetään oppilaan hahmotusta kirkkotilasta ja sen esineistöstä
Tarvikkeet: Rakennuskortti sekä esinekortit jokaiselle 4-5 hengen ryhmälle. Jos halutaan käyttää virtuaalisia sisältöjä, yksi älylaite kuten tabletti per pari, mutta työskentely toimii ilmankin.
Kesto: 45 min

1. Jaetaan oppilaat 4-5 hengen ryhmiin.
2. Annetaan joka ryhmälle rakennuskortti, jonka avulla he pohtivat omia mielikuviaan kirkkotilasta ja miettivät, mitä elementtejä tilassa voisi olla.
3. Oppilaat valitsevat ulkoa paikan, johon tilaa alkavat rakentamaan. Yksi oppilaista hakee opettajalta esinekortit.
4. Oppilaat rakentavat korttien ja luonnonmateriaalien avulla oman kirkkotilan.
5. Kun kaikki ryhmät ovat valmiita, pidetään esittelykierros, jolloin muut kiertävät ja yksi ryhmä esittelee aina oman tilansa.
6. Käydään yhteinen keskustelu, mitä yhteistä ja mitä erilaista tiloissa oli. Voidaan myös äänestää, missä tilassa mieluiten viettäisi vaikka omia häitään, menisi rauhoittumaan tai mihin menisi, jos olisi surullinen jne.

Vinkki: Voit antaa myös yhden esinekortin jokaiselle ryhmälle siten, että tavoitteena on rakentaa yhdessä toimien luonnonmateriaaleista yksi yhteinen kirkkotila.

Pantomiimi korttien avulla


Tavoitteet: Tutustuttaa erilaisiin kulttuurisesti merkittäviin esineisiin ja lisätä vuorovaikutustaitoja

Tarvikkeet: Esinekortit + pantomiimikortit

Kesto: 20 min

1. Jaetaan jokaiselle oppilaalle pantomiimikortti, jossa lukee jokin esine tai henkilö
2. Joku oppilaista aloittaa. Hän esittää joko esinettä tai henkilöä tekemässä asiaa, joka hänen kortissaan lukee.

3. Muut katsovat esitystä ja omaa korttiaan. Jos he huomaavat, että kyseessä on heidän esineensä tai henkilönsä, he menevät mukaan pantomiimiin. Jos esim. henkilö seisoo kynttilänä, tulee kynttilänsytyttäjä sytyttämään kynttilän ja kynttilä voi tehdä esim. käsistään liekin. Jos taas sytyttäjä aloittaa, hän esittää sytyttämistä ja kynttilä menee mukaan pantomiimiin sytytettäväksi.

4. Kun kaikki ovat saaneet esittää tutustutaan vielä yhdessä esinekorttien asioihin ja mietitään yhdessä, kuinka tuttuja ne olivat, missä oppilaat ovat niitä nähneet, oliko vaikea arvata ja esittää jne. Halutessa voi hyödyntää kortteihin lisättyä todellisuutta ja antaa oppilaiden katsoa ja kuunnella nappikuulokkeilla sisällöt ja vastata takapuolen kysymyksiin.

Vinkki: opettaja tai oppilaat voivat keksiä lisää esineitä ja henkilöitä materiaalin tyhjiin pohjiin: esim. virsitaulu ja virsinumero, kirkon penkki ja penkillä istuja jne.

Parit:
Kastemalja: vauva + vauvaa kastava pappi
Kolehtihaavi: kolehdinkerääjä + kolehtiin rahaa laittava
Urut: Urut + kanttori
Saarnatuoli: Saarnatuoli + saarnaa pitävä pappi
Krusifiksi: Kirkon seinä + krusifiksi (Jeesus ristillä)
Virsikirja: Virsikirja + laulaja
Alttari: alttaripöytä + pappi, joka asettaa ehtoollismaljan alttaripöydälle
Kynttilä: Kynttilä + kynttilän sytyttäjä
Raamattu: Raamattu + Raamatun lukija
Kirkko: Kirkko + kirkkoon menijä


Liite: pantomiimikortit

 

Kiinnostuitko ottamaan kulttuuriset tilat haltuun?

Postaamme koko lukuvuoden aiheeseen liittyviä vinkkejä, joten pysy kuulolla helposti seuraamalla meitä faceookissa!

• Tervetuloa maksuttomiin iltapäiväkoulutuksiin
•  Tulosta ohjevihko maksutta

• Tutki tilaa -materiaalin idea pähkinänkuoressa
• Kaikki Tutki tilaa-materiaalit  
• Liikkuva koulu

Aurinkoisin elokuun terveisin

hyvää syksyn alkua kaikille toivottaen,

uskonnonopetus.fi:n kouluttajat

Raili Keränen-Pantsu ja Salla Vainio

Erilaisia kohtaamisia

Tässä kirjoitussarjassa julkaistaan kirjoituksia dialogisuudesta ja dialogitaidoista sekä työskentelyvinkkejä näiden edistämiseksi opetuksessa.

Joululoma oli monelle meille ystävien ja sukulaisten kohtaamisen aikaa. Kohtaamiset voivat olla monenlaisia: väsyttäviä, hämmentäviä, vihastuttavia, virkistäviä, voimauttavia, hauskoja. Kaikenlaiset kohtaamiset kuuluvat elämään. Usein hämmentävät kohtaamiset kutsuvat meitä kohtaamaan myös oman itsemme.  

Mieleemme jäävät kuitenkin erityisesti sellaiset kohtaamiset, joista lähdemme virkistyneenä, iloisena ja voimaantuneena. Tällainen kohtaaminen voi tapahtua lenkillä naapurin kanssa, ystävällisenä hymynä kaupan kassalta tai puhelinsoittona, joka piristää mielen.  


Voimaannuttavassa kohtaamisessa on elementtejä arvostavasta dialogista: tulen nähdyksi, tulen kuulluksi, minua arvostetaan ja minä riitän tällaisena. Dialogi on myös tasa-arvoista: kuuntelen, kyselen, olen kiinnostunut ja kommentoin.

Dialogia ja voimaannuttavaa kohtaamista kannattaa vaalia pitkin vuotta, sillä niistä hyötyvät dialogin molemmat osapuolet. Vaikkapa onnistuneen opetuskokeilun jakaminen on tärkeää, sillä innostus ja ilo kasvaa jaettaessa. 

Jaan tässä erään dialogia ja kohtaamista tukevan harjoitteen, josta omat oppilaani sekä kouluttamani opettajat ovat pitäneet. Harjoitus taipuu moneen, ja kysymyksillä voi ohjata kohtaamisia erilaisten teemojen ympärille, kuten eettiseen pohdintaan tai henkilön vakaumuksen muodostumisen teemoihin. Alla esitetty on ”yleismalli”, josta voi muokata aina kulloiseenkin aihepiiriin sopivan.

Kohtaat meidät somessa Facebookin UPEAT-ryhmässä ja Instagramissa käyttäjätunnuksella @uskonnonopetus Harjoitus:

Tarvikkeet: aikakauslehdistä leikattuja kuvia, eri ikäisiä ihmisiä

Kesto: 20-30 min

1. Jokainen oppilas valitsee pöydälle asetetuista kuvista yhden henkilön.
2. Oppilas luo kuvan henkilölle identiteetin. Apuna voi käyttää seuraavia kysymyksiä:

• Mikä on henkilön nimi?
• Kuinka vanha hän on?
• Missä ja kenen kanssa hän asuu?
• Mistä asioita hänen päivänsä täyttyvät?
• Mistä asioita hän pitää?
• Keitä kuuluu hänen lähipiiriinsä?
• Mistä asioita hän tulee iloiseksi?
• Mistä asioista hän tulee surulliseksi?
• Millainen on hänen nykyinen elämäntilanteensa
• Mistä henkilö haaveilee?

1. Jaetaan oppilaat 3-4 hengen ryhmiin. Jokainen oppilas esittelee oman henkilönsä
2. Oppilaat vievät hahmot dialogiin keskenään, eli miettivät, miten henkilöt kohtaavat, mistä he juttelevat, kuinka he ovat tulleet paikalle jne.
3. Toisessa vaiheessa mietitään, millainen voisi olla voimaannuttava kohtaaminen henkilöiden välillä. Millaisesta kohtaamisesta jokainen lähtisi hyvillä mielin ja voimaa arkeensa saaneena.
4. Puretaan harjoitus yhdessä. Millaisia ajatuksia työskentely herätti? Mihin ihmiset perustivat ajatuksensa kuvan henkilöstä? Millaisia keskusteluja ryhmässä nousi?

Lue lisää dialogisuudesta:

Dialoginen työskentelytapa opetuksessa

Dialogitaitojen merkitys

Voimaannuttavia kohtaamisia sinun vuoteesi!

Raili Keränen-Pantsu
Agricolan uskonnonpedagoginen kouluttaja

Tammikuussa teemamme onkin voimaa tuova kohtaaminen. Halutessasi voit osallistua #voimaakohtaamisesta-kampanjaamme ennen Educaa tai paikan päällä. Osallistujien kesken arvotaan Educassa julkaistava Uudistuva uskonnonopetus –kirja.

Ajattelun taitoja ja tiimityötä 2. luokassa

Erilaista ussaa! –materiaali julkaistaan 17.9. Tässä kirjoitussarjassa esitellään taitolähtöisen oppimiseen suunnitellun materiaalin käyttökokemuksia eri luokka-asteilla.

Alakoulun opettajat yhdistelevät jo lähtökohtaisesti työskentelyissään eri oppiaineita ja opettavat monenlaisia ajattelun taitoja. Ajattelun taitojen näkyväksi tekeminen ja niiden oppimaan oppiminen ei oikeastaan vaadi paljonkaan ylimääräistä panostusta. Tiedostamalla mitä ajattelun taidot ovat ja miten ne kehittyvät erilaisilla työtavoilla, on mahdollista ohjailla oppimisprosessia kohti jäsentynyttä ajattelun taitojen oppimista.

Esittelen tässä minkälaisia mahdollisuuksia ajattelun taitojen oppimiseen kertomustyöskentely tarjosi 2. luokassa sekä miten ajattelun taitojen oppimista olisi vielä voinut laajentaa.

Kasvatuspsykologi Benjamin Bloomin mukaan ajattelun taitoja ovat tiedon muistaminen, ymmärtäminen, soveltaminen, analysoiminen, yhdistely ja arvioiminen. Ajattelun taidot voidaan jaotella myös kriittisen ajattelun, luovan ajattelun ja ongelmanratkaisun taidoiksi riippuen ajattelutapahtuman kontekstista ja tavoitteesta.

Työskentelimme 2. luokkalaisten kanssa yhdessä yhden oppitunnin ajan kahtena maanantaiaamuna. Ensimmäinen tunti eteni kuten eskariluokassa. Harjoittelimme tunnetaitoja ja kerroin kertomuksen Laupiaasta samarialaisesta kertomusesineiden avulla. 

Kerronta opetusmenetelmänä helpottaa asian muistamista. Kertomuksen juonellinen rakenne sekä kertomukseen liittyvät tunteita herättävät tapahtumat saavat aikaan sen, että kertomukset muistetaan asiatekstiä paremmin. Kerronnan visualisointi edelleen vahvistaa muistijälkiä.

Kertomuksen ohessa kertomusesineiden ihmettely on mainio keino herätellä luovaa ajattelua.Yksinkertainen kysymys "mikä tämä kankaanpala voisi olla?", herättää oppilaat katselemaan esinettä ´toisin silmin’.

Kertomuksen jälkeen kertomuksen hahmojen tilanteita, ajatuksia ja tunteita pohdittiin yhdessä. Eläytyminen hahmojen tilanteisiin auttoi tarkastelemaan samaa tilannetta monesta eri näkökulmasta ja kehittää vertailun taitoja: auttaja ehkä ajatteli näin, kun taas ryöstäjä saattoi ajatella näin. Mitä yhteistä heillä oli, mikä heitä erotti?

Ajatusten ja tunteiden yhteenkietoutumien tarkastelu helpottaa eri näkökulmien ymmärtämistä ja jonkun ihmisen toiminnan ymmärrettäväksi tekemistä.

Toisella oppitunnilla oli vuorossa kertomuksen yhteistoiminnallinen työstäminen kertomusta kuvaavien tapahtumakorttien ja jokaisen oppilaan omienkommenttiruutujen avulla. Tervetulotoivotusten jälkeen muistelimme hetken mitä oli edellisellä kerralla tehty. Sen jälkeen annoin ohjeet tunnin työskentelyä varten: 

• Luetaan kertomus, 
• Leikataan kuvat, järjestetään ne ja liimataan julisteelle, 
• Mietitään missä kohdassa itse haluasi olla 
• Mitä ajatuksia ja tunteita tähän tilanteeseen liittyisi? 
• Lopuksi liimataan myös oma kuva ja omat ajatukset julisteeseen.

Kun tehtävänä oli leikata tapahtumakorttien ruudut erilleen, annoin ohjeeksi leikata niin, että jokainen sai leikata. Osa ryhmistä leikkasi vuorotellen samaa paperia, osa keksi että paperin voi leikata ensin kahteen tai useampaan osaan, jolloin heti useampi oppilasta pääsee töihin ja työ sujuu nopeammin. Ohjeeksi olisi voinut myös antaa leikata sillä tavoin, että työ sujuu mahdollisimman nopeasti. Näin leikkausvaiheeseen liittyi saumattomasti pieni ongelmanratkaisutehtävä.

Kertomuksen hahmottaminen sekä kuvien että tekstin välityksellä painaa asiasisällön paremmin tiedon yhdistelemistä ja vertailua yhdistellessään kahta erityyppistä informaatiota.

Jos aikaa olisi ollut enemmän, olisimme voineet lisätä tehtävään tiedon soveltamista ja ongelmanratkaisua esimerkiksi pyytämällä oppilaita miettimään, mikä tässä kertomuksessa oli heidän mielestään tärkeää ja mitä siitä voi oppia. Nämä oivalluksia voisi sitten soveltaa esimerkiksi johonkin nykypäivän tilanteeseen.

Mitä tottuneempia pienryhmät ovat työskentelemään itsenäisesti ja tavoitteellisesti, sitä vaativampia ajattelun taitoja edistäviä tehtäviä heille voi antaa. Tämä 2. luokka oli niin tottunut työskentelemään pienryhmissä, että heille olisi luultavasti voinut vain näyttää mallikuvan tavoitellusta lopputuloksesta ja antaa heidän itse ratkaista miten se toteutetaan. Tai jos haluaa painottaa luovaa ajattelua, olisi voinut antaa vain erilaisia työskentelymateriaaleja ja pyytää ryhmiä tuottamaan niistä jonkun tuotoksen, joka liittyy jotenkin kertomukseen.

Kriittistä ajattelua kertomusten parissa voi harjoittaa esimerkiksi tutustumalla kertomuksen historiallisen taustaan ja pohtimalla mikä on kertomuksen merkitys ja tavoite. Miksi Jeesus kertoi tämän kertomuksen? Onko kertomus oikeasti tapahtunut? Onko sillä väliä onko kertomus oikeasti tapahtunut vai ei? Nämä kysymykset eivät välttämättä nouse vielä 2.luokkalaisten ajatusmaailmasta, mutta jos joku niitä pohtii, on hyvä huomata että ne tarjoavat hienon mahdollisuuden harjoittaa yhdessä kriittistä ajattelua.

Arviointitaitoja ja oppimaan oppimisen taitoja tehtävänantoon voisi lisätä esimerkiksi siten, että oppilaille annetaan tietyt kriteerit, jotka työn tulee täyttää, tai heille annetaan tietyt oppimistavoitteet, jotka heidän tulisi työskentelyssä oppia. Työskentelyn lopuksi oppilaat voivat arvioida itse ovatko nämä tavoitteet toteutuneet. On tärkeää, että tavoitteet ovat riittävän yksinkertaiset ja selkeät ja niitä ei saa olla kerralla liikaa. Oppimisen arviointia voi jäsentää esimerkiksi yksinkertaisilla arviointilomakkeilla.

Ideaalitilanteessa oppilaat itse suunnittelevat työnsä tavoitteet ja sen toteutuksen, toteuttavat työn sekä arvioivat miten ovat työssään onnistuneet. Tämä vaatii jo kuitenkin harjaantumista, joten kannattaa aloittaa pienin askelin. Työskentely tämän taitavan 2. luokan kanssa loi minuun kuitenkin paljon uskoa siihen, että järjestelmällinen yhteistoiminnallinen työskentely tuottaa hyviä tuloksia ja luo hyvän pohjan myös ajattelun taitojen oppimiselle. Kiitos ihana Laura –ope yhteistyöstä!

Kaikki kerronta- ja työskentelymateriaalit

Ajattelun iloa toivottelee

Essi Ikonen

Erilaista ussaa! -hankkeen koordinaattori