Mitä kerron kuvista? Kuvien avulla lukuvuosi käyntiin.

Lukuvuoden alkaessa kuvat ovat mainio tapa kesämuistojen läpikäyntiin, tutustumiseen ja ryhmäyttämiseen tai oppilaiden ajattelun virittämiseen kohti tulevan vuoden aihepiirejä.
Katsomusaineissa kuvat voivat toimia mm. elämänkysymysten pohdinnan tukena. Kuvien kautta voidaan lähestyä myös oppiaineen sisältöjä ja keskeisiä käsitteitä.

Luovan ajattelun harjoituksia kuvien ja käsitteiden avulla.

Tästä blogista löydät kolme erilaista työskentelyä, jotka voit toteuttaa koulun alkessa joko oman ryhmäsi kanssa tai katsomusaineiden tunneilla.Oikeita vastauksia ei ole, eikä työskentelyssä oppilaiden tarvitse tietää kuvan taustaa tai mitä siinä tapahtuu. Usein oppilaat kuitenkin kiinnostuvat kuvista ja haluavat tietää niistä jotain, joten jos aika antaa periksi niin sukeltakaa ihmeessä myös kuvien teemoihin ja taustoihin. Voit käyttää valmiita taidekuvia ja sanakortteja (kirjoituksen lopussa liitteissä) tai valita omat. Sanoja voi myös keksiä yhdessä oppilaiden kanssa.


1. Miltä kesälomani näytti? (lomaterveiset)

Tarvikkeet: 1 kpl jokaista kuvaa yhdessä katsottavaksi

Hellettä vai koleaa? Miltä kesäsi näytti?

Katsostaan ensin kaikkia kuvia yhdessä. Oppilaat miettivät ensin rauhassa, mikä kuva vastasi heidän omaa kesälomaansa parhaiten. Kuvat sijoitetaan eri puolille luokkaa ja oppilaat menevät valitsemansa kuvan luo. Pohditaan yhdessä, millainen tunnelma eri kuvista välittyy ja mitä niissä ehkä tapahtuu. Halukkaat voivat samalla jakaa jonkun kesämuistonsa. Miksi he valitsivat juuri sen kuvan?

2. Puhuvat kuvat (samastuminen ja dialogi kuvan kanssa, työskentely pareissa / ryhmissä)

Tarvikkeet: 1 kpl jokaista kuvaa yhdessä katsottavaksi

Katsotaan ensin kaikkia kuvia yhdessä. Oppilaat valitsevat pareissa/ryhmissä jonkun kuvista ja miettivät, mitä siinä tapahtuu, mitä kuvan henkilöt tai asiat voisivat sanoa ja mitä kuvan ottamisen jälkeen voisi tapahtua. Tehtävänä on esittää tilanne muille ryhmille ja muut arvaavat, mistä kuvasta on kyse.

3. Yhdistä kuva ja sanat (luova käsitteellinen ajattelu, työskentely pareissa / ryhmissä)

Tarvikkeet: useampi kpl samaa kuvaa, pino sanakortteja per ryhmä

Mitkä sanat voisivat sopia kuvaan?

Kuvat ovat pinoissa sopivalla paikalla luokassa niin, että jokainen oppilas voi käydä rauhassa katsomassa niitä, valita itselleen yhden kuvan ja ottaa sen mukaansa. Tämän jälkeen oppilaat kokoontuvat ryhmiin ja kertovat muille ryhmäläisille, miksi valitsivat kyseisen kuvan.

Työskentelyn toisessa vaiheessa oppilaat valitsevat pöydällä olevista sanakorteista itselleen kolme sanaa. Ryhmäläiset voivat valita myös keskenään samoja sanoja. Kun kaikki ovat valinneet haluamansa sanat, oppilaat kertovat toisilleen, miten heidän valitsemansa sanat liittyvät heidän mielestään kyseiseen kuvaan.

Huom. Vieraat käsitteet voidaan selittää oppilaille. Myöskään tässä tehtävässä ei ole valmiita vastauksia eikä oppilaiden tarvitse tietää teosten taustoja! Tavoitteena on oppilaiden oman luovan ajattelun tukeminen.

Liitteet:

Taidekuvat

Sanakortit kesäsanoista

Sanakortit uskonnon sanoista


Uskonnonopetus.fi sukeltaa tänä lukuvuonna Lue kuvaa -teemaan: luvassa on maksutonta koulutusta eri puolilla Suomea sekä maksutonta opetusmateriaalia verkossa. Lisätietoa Lue kuvaa - teemasta edellisestä blogikirjoituksestamme.

Tsemppiä töiden alkuun toivottavat Agricolan uskonnonpedagogiset kouluttajat 

Mari Huotari, Essi Ikonen, Raili Keränen-Pantsu ja Salla Vainio

Eettistä ajattelua ja monialaista työskentelyä kantaaottavan taiteen avulla

Jani Leinonen, Installaatio 2015. Kuva: Zetterberg galleria.

Kuvilla ja visuaalisuudella on suuri merkitys arvojen ja asenteiden välittäjänä. Kuvien muokkaaminen ja niiden levittäminen verkossa on yhä helpompaa. On tärkeää oppia kysymään mitä kuvilla pyritään välittämään tai vihjaamaan sekä minkälaisia ideologioita niiden taustalla on. Tässä blogissa saat vinkkejä ryhmäsi eettisen ajattelun ja kriittisen pohdinnan tukemiseen kantaaottavan taiteen avulla. Voitte hyödyntää helppoa zine-tekniikkaa tai perehtyä 2000-luvun yhteiskuntakritiikkiin Jani Leinosen taiteesta tehdyn interaktiivisen kuvan kautta. Lisäksi saat vinkkejä tekijänoikeuksien huomioimiseen oppilastöissä.

1. Kriittistä pohdintaa Zine-työskentelyn avulla

Tekeminen tuntui hyvältä, suurena syynä se, että saimme vapaasti tuoda ajatusmaailmaamme julki ilman rajoituksia. - Viivi Sironen 

Kuva: Public Domain

Omien kantaaottavien kuvien tekeminen auttaa tarkastelemaan myös median kuvia kriittisesti. Seuraavassa kuvisope Aura Kotkavirta ohjeistaa Zine -työskentelyyn ja  nuoriso-ohjaajaksi opiskelevien aikuisten kokemuksista kantaaottavan taiteen parissa. Tekniikka on helppo, joten sitä voi käyttää hyvin myös lasten kanssa. 

Zine –julkaisu on klassinen kantaaottavan taiteen muoto. Se on itsenäisesti julkaistu, epäkaupallinen julkaisu, jonka tuottamiseen käytetään kopiokonetta. Zinen juuret ovat vahvasti 1970-luvun Englannin punk- ja anarkistipiireissä. Zine- julkaisujen tekijöillä on usein pyrkimys irrottautua valtavirrasta ja tuoda jonkin pienemmän ryhmän usein poliittista sanomaa näkyväksi. 

Tekijät: Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja opiskelijat, Seurakuntaopisto, Järvenpää
Ohjaaja: Aura Kotkavirta

Kuva: Aura Kotkavirta CC BY 4.0.

Kerroin ryhmälle lyhyesti historiaa zine- julkaisun synnystä. Zine (sanasta magazine) syntyi 1970-luvulla punk-kulttuurin ympärille. Kyse on vastareaktiosta valtakultturille ja tavasta tuottaa omakustanteisia lehtiä, julisteita ja levynkansia. Näytin opiskelijoille esimerkkikuvia kantaa ottavista julisteista, pienten ryhmien omakustanne- julkaisuista ja levyn kansista. Keskustelimme siitä, millainen on julisteen rooli, kun suurin osa tiedosta kulkee nykyään internetin välityksellä.

Pyysin opiskelijoita pohtimaan, mitä uskonto heille merkitsee. En antanut heille sisällön suhteen kovinkaan tarkkaa ohjeistusta. Ainoa asia, jota heiltä toivoin, oli pysyä hyvän maun rajoissa. Julisteeseen ei saisi olla asioita, jotka joku muu saattaisi kokea loukkaavina. Heille tämä oli kuitenkin itsestäänselvää.

Työskentelyä varten varasin välineiksi:

• ison kasan erilaisia sanoma- ja aikakausilehtiä 
• sakset 
• liimapuikkoja 
• erivärisiä A4 kopiopapereita 
• valikoiman erilaisia kyniä (tusseja, puuvärikyniä, taululiituja) 
• käytössämme oli myös kopiokone 

1.Opiskelijat kirjoittivat ja piirsivät ajatuksiaan luonnospaperille. Kävin heidän kanssaan alustavia ideoita läpi, mutta ainoastaan jos he sitä toivoivat.

Kuva: Aura Kotkavirta CC BY 4.0.

2. Opiskelijat leikkasivat kirjaimia, tekstejä ja kuvia lehdistä ja liimasivat niitä kopiopapereille. Papereiden värivaihtoehdot olivat tässä vaiheessa valkoinen, musta ja harmaa. Hienoa jälkeä syntyi myös repimällä valitut kohdat irti lehdistä ja liimaamalla niitä paperille ronskisti maalarinteipillä. Osa valitsi työnsä pohjasävyksi mustan paperin ja kirjoitti siihen valkoisella liidulla ja myös se toimi hienosti. Tässä vaiheessa työskentelyä, taustalla olevan paperin väri vaikuttaa ainoastaan lopullisen työn tummuuteen, kopiokoneeseen laitettu paperi määrittelee työn lopullisen sävyn.

3. Laitoin yhdelle pöydälle valikoiman eri värisiä kopiopapereita ja pyysin opiskelijoita valitsemaan siitä itselleen mieleisiä sävyjä ja kiinnittämään ne paperiliittimellä yhdeksi nipuksi, ja valmiin työnsä päällimmäiseksi. Kävin kopioimassa kaikista useamman eri värisen vaihtoehdon, joista opiskelijat valitsivat mieleisensä. Alkuperäinen “leikkaa-liimaa”- tekniikalla tehty versio päätyi paperinkeräykseen.

Opettajan ajatuksia työskentelystä: 

Tehtävään käytettiin aikaa n. 2 tuntia. Alussa näyttämäni kuvamateriaali vaikutti selvästi ryhmän hienoon heittäytymiseen työtä tehdessä. Ideoita alkoi heti syntyä, osa teki useamman version. Pelkoni turhan laajasta ja hankalasta aihepiiristä ja sen liiasta henkilökohtaisuudesta osoittautuivat turhiksi. Ryhmä oli mukavan pieni, kaikki istuivat saman pöydän ympärillä ja ilmapiiri oli innostunut ja rohkea. Kannustin kaikkia olemaan mahdollisimman uskaliaita, kyseessä oli kuitenkin kantaa ottava juliste.

Teknisesti työskentely sujui kuin tanssi. Muistutin välillä, että zinen viehätys syntyy nimenomaan sen hieman ronskista ja kotikutoisesta toteutuksesta. Ainoa tarkempaa mietintää aiheuttanut asia oli lopullisen työn värien hahmottaminen keskeneräisessä työssä. Lopullisessa työssä kaikki lehdestä leikatut palaset menettävät värinsä, jäljelle jää ainoastaan värillisen kopiopaperin sävy.

Opiskelijoiden ajatuksia työskentelystä:

Kuva: Juha Uronen 2017. CC BY 4.0.

Hommahan toimi ja "vanhanaikaisella" tekniikalla toteuttaminen oli erinomaisen nastaa. Oli jotain muuta kuin digi-digiä. Aihe oli varsin hilpeähkö ja pääsin vanhana ateistina käyttämään itse keksimääni slogania "Don't god bless godless". 

Leikkaa ja liimaa -tyyppinen setti-hässäkkä-meininki sopii loistavasti myös tällaiselle jäbälle jolta ei muu taiteilu niin sujuvasti suju. 

               Juha Uronen

Kuva: Tiina Syrjä-Mayoss 2017. CC BY 4.0

Työn tekeminen ja aloittaminen oli yllättävän helppoa sen jälkeen kun suljin ns. pääni eli tyhjensin sisäisen melun mielestäni ja annoin käsieni vaan tehdä. 

Meidän pikkuporukan työskentely vaan soljui eteenpäin, tunnelma oli hauska ja avoin, oli helppo antaa käsien vain työskennellä ilman ajatuksia suurempia, todella hyvä fiilis :) mahtavaa, voimaanuttavaa! 

                  Tiina Syrjä-Mayoss

Kuva: Nina Kajander 2017 CC BY 4.0.

Aluksi tuntui hankalalta ja tekniikka itsessään ei onnistunut itseltäni niin kuin olisin halunnut. Mutta kyllä se siitä sitten lähti. Aihe oli sellainen, että ei tiennyt miten alkaa lähestyä sitä. Kielteisellä vai positiivisella asenteella. 

Oma idea lähti Tähtien sodasta ja Sith Lordeista eli voiman pimeästä puolesta. Loppujen lopuksi ihan kiva työ. 

             Nina Kajander

Kuva: Viivi Sironen 2017. CC BY 4.0.

Tykkäsin todella paljon tekniikasta ja ideasta. Tekeminen tuntui hyvältä, suurena syynä se, että saimme vapaasti tuoda ajatusmaailmaamme julki ilman rajoituksia. Toki hyvällä maulla, mutta sana oli vapaa. 

Minusta oli mielenkiintoista tutkailla omaa ja muiden ajatusmaailmaa. Ilmapiiri oli avoin ja kunnioittava. Jakamalla saa aina uusia näkökulmia asioihin. 

                   
                      Viivi Sironen

2. Vinkkejä tekijänoikeuksien ilmiasuun ja opettamiseen

Opiskelijoilta kysyttiin lupaa töiden ja kommenttien julkaisuun. Jokainen, joka antoi luvan työnsä julkaisuun täytti kirjallisen lomakkeen, jossa määriteltiin, millä lisenssillä kuvat voi julkaista. Koska haluamme edistää vapaata kulttuuria, annoimme tässä vain kaksi vaihtoehtoa: Public domain tai CC BY 4.0. Muita vaihtoehtoja löytyy esimerkiksi Creative Commons -sivustolta.

• Materiaalipankistamme löydät valmiin aineistojen käyttösitoumuspohjan, jonka voit muokata omaan käyttöösi jos haluatte julkaista oppilaiden töitä verkossa ja opetella samalla tekijänoikeuksien huomioimista.
• Valmis tehtävä oppitunnille, jossa tutustutaan johonkin raamatunkertomukseen, harjoitellaan kuvahakua verkosta sekä tekijänoikeuksien huomioimista.

3. Jani Leinosen taide haastaa kyseenalaistamaan tuttuja symboleita

Kuvassa näkyvista Jani Leinosen teoksista koottu installaatio on ollut esillä Kiasman näyttelyssä Tottelemattomuuskoulu vuonna 2015. Mitä eri uskontojen ja aatteiden symboleita kuvassa on tunnistettavissa? Mitä taiteilija on halunnut teoksilla ilmaista?

Taidefilosofi Liisa Väisänen on avannut teosten symboliikkaa interaktiivisessa Thinglink-kuvassa. Kuvaan on upotettu myös muuta taustatietoa sekä Lue kuvaa -pedagogisen mallimme mukaisia tehtäviä, joita voitte käydä läpi yhteisesti tai itsenäisesti/ryhmissä. Thinglink-kuvan avaaminen ei vaadi mitään erillistä sovellusta ja sitä voi tarkastella eri laitteilla.

Avaa kuva suurempana erillisessä välilehdessä.

• Tutustu maksuttomaan Lue kuvaa -materiaaliin verkossa! 

• Pysy ajan tasalla postauksistamme tykkäämällä Facebook-sivustamme!

Iloa opetukseen toivottelevat

Essi Ikonen ja Aura Kotkavirta

Miten opettaa kuvanlukutaitoa kokonaisvaltaisesti?



Lue kuvaa -kuvanlukumalli kutsuu
dialogiin kuvan kanssa ja kuvan äärellä.
Kuva: Essi Ikonen. Public domain.

"Kuvis on katsomusaine!" totesi eräs kuvataiteen opettaja kun keskustelimme taide- ja katsomusopetuksesta. Yhtälailla voisi ajatella, että uskonto on taideaine. Luovuus oman elämänkatsomusprojektin äärellä, kyky katsoa asioita eri näkökulmista sekä kyky tarkastella kriittisesti ympäröivää kulttuuria ovat keskeisiä nykypäivän uskonnonopetuksen tavoitteita.

Kun lähdimme valmistelemaan tämän vuoden koulutusteemaa monilukutaidosta, mietimme miten saisimme rakennettua sellaisen pedagogisen mallin, joka olisi helppo ottaa käyttöön luokkahuoneissa ja jonka avulla kuitenkin olisi mahdollista pureutua kuviin syvälle, moniaistisesti ja eri tiedon aloja hyödyntäen.

Monilukutaitoa ja katsomusdialogia kaikilla aisteilla

Halusimme luoda materiaalin, joka ohjaa kokonaisvaltaiseen kuvanlukuprosessiin. Sellaiseen, joka antaa mahdollisuuden tutkia omaa sisäistä maailmaa ja muodostaa syvällinen suhde johonkin kuvan herättämään ilmiöön tai asiaan. Halusimme myös vahvistaa dialogista lähestymistapaa kuviin, sekä luoda tilaa moniääniselle katsomusdialogille oppilasryhmän kesken.



Kulttuuri-identiteetin rakentuminen, Räsänen 2015, s.211

Avuksi löytyi Turun yliopiston kuvataiteen didaktiikan yliopistonlehtori Marjo Räsäsen monilukumalli. Räsänen yhdistää monilukumallissaan useita kuvataiteen ja kulttuurintutkimuksen viitekehyksiä. Mallissa identiteettityö ja kulttuurikritiikki kietoutuvat yhteen. Samoin kuvien tulkinta ja tuottaminen nähdään rinnakkaisina, toisiaan tukevina prosesseina. Malli auttaa meitä tarkastelemaan oman makro- ja mikrokulttuuriemme vaikutuksia omaan elämäämme ja meitä ympäröivään maailmaan, sekä käymään dialogia erilaisista taustoista tulevien kanssa. Lähtökohtana on ajatus, että olemme kaikki monikulttuurisia.

Olemme muokanneet Räsäsen Monilukumallin pohjalta kuvien lukemisen karvalakkimallin, joka on helppo ottaa käyttöön minkä tahansa aineen oppitunneilla. Kuvan lukeminen on pilkottu kolmeen vaiheeseen: moniaistinen tarkastelu, kuvan taustaan syventyminen ja oman tulkinnan kuvallinen tuottaminen. Vaiheittainen eteneminen helpottaa kuvaan tutustumista, mutta ei ole välttämätöntä.

Tehtäviä voi myös varioida ja valikoida oppilasryhmän tarpeiden sekä oppimisen tavoitteiden mukaan. Esimerkiksi koe ja kuvaile tehtäviä voi käyttää virittäytymiseksi johonkin opiskeltavaan teemaan menemättä sen syvemmälle itse virikkeenä toimivaan kuvaan. Lisäksi olemme tuottaneet yhteistyössä asiantuntijaopettajiemme kanssa muutaman malliesimerkin siitä, miten kuva voi toimia monialaisen työskentelyn jäsentäjänä ja kokoajana.

Koulujärjestelmämme on pitkään painottanut kirjallista ilmaisua. Kirjalliseen ilmaisuun, analyysiin ja tiedolliseen vastausten etsimiseen tottunut tarttuu ehkä helpoiten Lue ja tulkitse kohtaan. Se onkin tärkeä ja kiinnostava osa-alue, kun haluaa pureutua syvemmälle kuvan viesteihin. Lue kuvaa -gallerian kuvissa tähän vaiheeseen meitä johdattelee taidehistorioitsija ja symbolitututkija Liisa Väisänen, jonka tekstit ja ääninauhat kuvan symboliikasta vievät katsojan mielikuvitusta ja uteliaisuutta kutkuttavalle matkalle taideteokseen. 

Vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteissa korostetaan aiempaa enemmän erilaisten viestinnän ja tietämisen tapojen merkitystä ja tasa-arvoisuutta. Koe ja kuvaile sekä Tuota kuvaa -vaiheissa eri aistit ja mielikuvitus toimivat oppimisprosessin tukena ja syventäjänä. Koe kuvaa -tehtävät houkuttelevat katsojan lempeästi sisälle kuvaan: tällä tasolla ei ole oikeita vastauksia eikä tarvitse osata mitään. Myöskään tuota kuvaa -vaiheessa ei ole oikeita vastauksia, sillä tavoitteena on luoda suhde johonkin sekä ilmaista tuota suhdetta ja omaa ajattelua ja kokemuksia siihen liittyen.

Kuitenkaan kuvien tuottaminen ei ole pois tiedollisesta oppimisesta. Lue ja tulkitse -vaihe eli tiedonhaku on tärkeä, jotta olisi jotain mihin muodostaa oma suhde. Omien kuvien tuottaminen auttaa myös oppilaita huomaamaan, miten tekniikka ja ilmaisukeinot sekä tekijän ja vastaanottajan taustat vaikuttavat kuvien sisältöön, havaitsemiseen ja tulkintaan. Oma tuottaminen siis syventää kuvan tulkintaprosessia ja edistää syväoppimista.




Omia ajatuksiaan ja oppineisuuttaan voi ilmaista vaikkapa meemin avulla.
Kuva: Essi Ikonen. Public domain. Alkuperäinen kuva: Alberto Sciutto 1993. Kopio Michelangelon teoksesta Luominen. Kuva: Marco Perettto 

Interaktiivisessa Lue kuvaa -galleriassamme julkaistaan lokakuun alussa muutamia eurooppalaisen ja suomalaisen taiteen klassikkokuvia. Kuvat on valittu siten, että niistä aukeaa luontevasti uskonnon ja elämänkatsomustiedon sisältöihin liittyviä teemoja. Niihin on koottu aiemmin blogissa esitetty pedagoginen kuvan lukemisen malli, sekä taustatietoa, joka auttaa pureutumaan syvemmälle kuvien viesteihin. Materiaalin tuottamiseen on osallistunut joukko taiteen asiantuntijoita sekä eri oppineiden opettajia.

Tehtävissä tutustutaan erilaisiin kuvailmaisun tapoihin sekä tarkastellaan erilaisia kuvantuottamisen tavoitteita. Tehtävät johdattavat oppilaita mm. pohtimaan kuvien roolia vallitsevien arvojen tukemisessa ja niiden vastustamisessa. Oppilaat voivat esimerkiksi harjoitella kuvanmuokkaustaitoja tuottamalla kantaa ottavia kuvia tai kulutuskäytäntöjä kritisoivia vastamainoksia. Kuvia tuottamalla oppilaat huomaavat, että myös heillä on mahdollisuus vaikuttaa asioihin visuaalisen kulttuurin avulla. Kuvatulkinta edistää siis yhtä lailla kuvista nauttimista kuin kriittisen ajattelun kehittymistä ja aktiivista kansalaisuutta.

Seuraavissa blogeissamme pääset tutustumaan eri teoksiin ja niihin tekemiimme tehtäviin. Oikein hyvää syksyä kuvalukutaidon edistämisen parissa!

Linkkivinkit:

1. Tulosta itsellesi monilukumallin teoriaosuus pähkinänkuoressa ja Lue kuvaa -tehtävätyypit verkosta maksutta.
2. Täydennämme Lue kuvaa -materiaalikansiotamme pitkin syksyä. Poimi itsellesi mieluisimmat ja linkkaa helposti verkkolinkit kollegoille sosiaalisessa mediassa!

Kuvalähde: Räsänen, M. 2015. Visuaalisen kulttuurin monilukukirja. Helsinki: Aalto-yliopisto. 

Terveisin Agricolan uskonnonpedagogiset kouluttajat Essi Ikonen ja Salla Vainio



Kirjoitussarjassa pureudutaan kuvien ja monilukutaidon kiehtovaan maailmaan