Tekijänoikeudet ja taide opetuksessa

Albert Edelfelt: Pariisin Luxembourgin puistossa (1887).
CC B.Y. 4.0, Kansallisgalleria.

Tekijänoikeudet aiheuttavat päänvaivaa opetuksessa. Olisi kiva käyttää kuvia ja opettaa oppilaille kuvanlukutaitoa ja medianlukutaitoa, nauttia taiteesta ja inspiroitua tuottamaan omia kuvia kuuluisien ja vähemmän kuuluisien kuvien äärellä. Mutta... saako sitä Picasson tai Edelfeltin kuvaa nyt sitten käyttää? Alkaa pitkällinen taustaselvitysvaihe: tekijänoikeuslain kertaus, kuvien etsintä,  kuvien tekijöiden ja valokuvaajien jäljiltys ja kuvien käyttöoikeuksien selvitys.

Yksi tavoitteistamme Lue kuvaa -materiaalin tuottamiseen oli saada opettajien käyttöön taiteen klassikkoteoksia ja säästää tekijänoikeuksien selvittelyyn kuluva aika vaikkapa työskentelyn suunnittelun. Tehtävä osoittautui äärimmäisen mielenkiintoiseksi, mutta ei suinkaan yksinkertaiseksi. Välillä olo oli kuin salapoliisilla, joka jännittyneenä odottaa mihin seuraava johtolanka kääntää tutkimuslaivan kurssin.

Tämän blogin kolme tapausesimerkkiä valottavat kuviin liittyviä tekijänoikeuksia opetuksessa sekä antavat ideoita siitä, miten tekijänoikeuksien huomioimista voi harjoitella myös oppilaiden kanssa.

Saako julkisella paikalla olevan teoksen kuvaa käyttää? 

Picasson Guernica-teos on Euroopan taiteen klassikkoteoksia. Lisäksi se on tematiikaltaan erittäin kiinnostava ja avaa näkökulmia moneen oppiaineeseen. Halusimme ehdottomasti Guernican mukaan Lue kuvaa-materiaaliin. Picasson kuolemasta on alle 70 vuotta joten teoksen tekijänoikeudet ovat voimassa.

Alkuperäinen teos sijaitsee Reina Sofian museossa Madridissa. Valokuvaajallamme oli kuitenkin kuva teoksen kopiosta, joka on keramiikkalaattoihin poltettu muraali Gernikan kaupungissa Espanjassa. Konteksti oli mielestämme kiinnostava ja päätimme käyttää tätä kuvaa. Myös sen takia, että tekijänoikeuslain mukaan julkisella paikalla olevaa taideteosta saa valokuvata ja valokuvaa voi käyttää opetuksessa.

Ajattelimme, että kaikki on kunnossa ja työstimme kuvaan hienon opetusaineiston.

Innostuimme myös piirrättämään graafikollamme piirroskopion teoksesta, jota ajattelimme käyttävämme erilaisissa tehtäväohjeistuksissa sekä kuvituksessa.

Tekijänoikeuslain mukaan teoksen muuntelu on kielletty. Päätin siis kysyä Kuvastosta, joka vastaa Picasson oikeuksista Suomessa, onko tällaisten piirroskuvien käyttö sallittu opetusmateriaalissa. Yllätyksekseni Kuvastosta todettiin, että piirroskuvien lisäksi myös teoskuvan käyttöön on pyydettävä käyttöoikeudet. 

Taidesalapoliisimme Liisa Väisänen kysyi asiasta muraalin omistajalta, Gernikan kaupungin edustajalta. Hänen näkemyksensä oli, että muraali on heidän ja siitä saa vapaasti ottaa kuvia ja käyttää.

Kuvastosta selvennettiin, että vaikka teoksen kopio on julkisella paikalla, alkuperäinen teos ei ole (museota ei lasketa julkiseksi paikaksi, koska sisäänpääsyä rajoitetaan pääsymaksulla). Tekijänoikeudet ovat alkuperäisen teoksen omistajalla, joten Gernikan kaupunki ei voi antaa lupaa teoskuvan käyttöön.

Haimme lupaa kuvan käyttöön Kuvaston kautta. Picasson säätiö, joka lupia hallinnoi, ilmoitti, että saamme käyttää muraalin kuvaa vain jos alkuperäinen kuva on esillä samassa yhteydessä täysin muuntelemattomana. Tekijänoikeusmaksun joutuisimme maksamaan molemmista. Päätimme säästää ja maksaa vain alkuperäisen kuvan oikeuksista. Piirroskuviin emme saaneet oikeutta lainkaan.

Guernicasta tehty interaktiivinen kuva onkin hieman erilainen kuin muut Lue kuvaa -materiaalin interaktiiviset kuvat. Huomaatko eron?

Saako klassikkoteoksista tehdä meemejä tai muita omia versioita?

Suomen kultakauden taiteilijoista valitsimme Lue kuvaa -galleriaan työt Albert Edelfeltiltä, Hugo Simbergiltä ja Helene Schjerfbeckiltä. Kaikkien kuolemasta on kulunut yli 70 -vuotta, joten tekijänoikeuden suoja-aika on heidän töissään umpeutunut.

Suoja-ajan umpeuduttua teoksen kuvia saa käyttää vapaasti. Klassikkoteoksilla on kuitenkin senkin jälkeen ns. klassikkosuoja. Klassikkosuoja kieltää teoksen esittämisen julkisesti sivistyksellisiä etuja loukkaavalla tavalla. Opetusministeriö valvoo klassikkosuojaa. Kuka tahansa voi tehdä ilmoituksen klassikkosuojan rikkomisesta ja jokainen tapaus arvioidaan erikseen. Suomen historiassa klassikkosuojan nojalla on kerran kielletty teoksen esittäminen. Tällöin kyse oli siitä, että klassikkosadun käännös oli kohtuuttoman huonolaatuinen. 

Taideteoksen tekijän lisäksi kuitenkin myös teoksen valokuvaajalla on tekijänoikeus teoksesta otettuun valokuvaan. Viime vuosina Kansallisgalleria on julkaissut suuren määrän teoskuviaan avoimiksi kulttuuriaineistoiksi. Näitä teoksia voi vapaasti ladata omaan käyttöön ja tehdä niistä mitä tahansa tuotteita ja tuotoksia, jotka eivät riko muita lakeja. Kuvan laatu riittää mainiosti työskentelyyn luokkahuoneissa. Omia tulkintoja teoksista voi oppitunneilla tehdä hyvällä omalla tunnolla ja oppilaiden kanssa voi pohtia sitä, ovatko heidän tuottamansa tulkinnat teoksesta hyvän maun rajoissa. 

Interaktiivinen kuva Helene Schjerfbeckin teoksesta Pikkusiskoaan ruokkiva poika (1881):

 

Pitääkö kysyä lupa taiteilijalta joka omissa töissään kyseenalaistaa tekijänoikeudet?

Nykytaiteilijoista Jani Leinonen on käsitellyt kiinnostavalla tavalla uskontoa teoksissaan. Halusimme häneltä mukaan installaation.

Kun kyseessä on Jani Leinonen, jonka tunnetuimmat työt perustuvat toisen tekijän visuaalisen ilmeen  varastamiseen tai hyödyntämiseen, kuvien käyttöluvan kysely tuntui hieman hölmöltä. Kun kuitenkin opetuksen asialla ollaan, tuntui tärkeältä hoitaa lupa-asia kuntoon. Asiat sujuivat varsin mutkattomasti. Lyhyen sähköpostikeskustelun jälkeen minulla oli korkealaatuiset teoskuvat sähköpostissa.

Mitä kannattaa selvittää kun haluaa käyttää ja muokata kuvia taideteoksista?

Seuraavien kysymysten avulla pääsee hyvin alkuun: 

1. Kuka teoksen on tehnyt?

2. Onko tekijän kuolemasta yli 70 vuotta?

3. Kuka on ottanut valokuvan teoksesta?

4. Onko valokuvaajan kuolemasta kulunut yli 50 vuotta?
5. Jos tekijänoikeudet ovat voimassa, ovatko tekijä ja valokuvaaja antaneet luvan käyttää kuvaa?

5. Jos tekijänoikeudet ovat umpeutuneet, haluatko tehdä jotain joka on hyvän maun rajojen ulkopuolella? Jos haluat, selvitä onko kyseessä klassikkoteos, tutustu klassikkosuojaan ja kunnianloukkaussäädöksiin ja mieti vielä onko asiasi niin tärkeä että kannattaa ottaa riski. 

Helppoja etenemistapoja:

1. Taiteilija on elossa > ota yhteyttä ja kysy lupaa

2. Käytä avoimia kulttuuriaineistoja > lue lisää

3. Käytä aineistoja, joiden käyttöehdot on ilmoitettu esim. CC -lisenssillä ja noudata lisenssin vaatimuksia.

Vähemmän helppoja mutta joskus välttämättömiä tapoja: 

4. Kuvasto hoitaa Suomessa suurimman osan Eurooppalaisten taideklassikkojen oikeuksien välittämisestä. Kokemuksemme mukaan palvelu on ystävällistä mutta prosess on hidas, työläs ja kallis.

Muita vinkkejä opetukseen:

• Harjoitustehtävä Google -kuvahaun käyttämiseen
• Lue kuvaa - maksuton materiaali kuvanlukutaidon ja kuvien hyödyntämisen edistämiseen opetuksessa 
• Kaikki vinkit kuvien lukemisesta ja hyödyntämisestä blogissamme
• Kaikki maksuttomat Uskonnonopetus.fi -materiaalit ja vinkit opetukseen
• Verkkosivumme

Iloa kuvien käyttöön toivottaa

Essi Ikonen

Uskonnonopetus.fi:n kouluttaja