torstai 2. marraskuuta 2017

Avoimet kulttuuriaineistot opetuksessa

Tekeekö mielesi leikkiä kuvien kanssa ja auttaa oppilaita muodostamaan suhde kulttuuriaarteisiin? Avointen aineistojen avulla se onnistuu ilman huolta tekijänoikeusrikkomuksista. Tässä muutamia vinkkejä avointen aineistojen hyödyntämiseen opetuksessa. Vieraskynäilemässä avoimen kulttuurin edistämisen ammattilainen Laura Sillanpää. 



Avoimet aineistot ovat Internetistä löytyviä aineistoja, joita kuka tahansa voi vapaasti:

1)      ladata omaan tai laajempaan käyttöön,
2)      muokata, yhdistellä tai käyttää osana jotakin kokonaisuutta sekä
3)      jakaa eteenpäin Internetin eri kanavilla.

Avoimia aineistoja voi käyttää myös kaupalliseen toimintaan. Siksi käyttömahdollisuudet ovat lähes rajattomat. Ennen aineistojen käyttöä pitää kuitenkin selvittää, mitä ehtoja hyödynnettävien aineistojen käyttöön liittyy. Avoimien aineistojen käyttöehdot kerrotaan usein lisenssien avulla. Käytetyimpiä lisenssejä ovat Creative Commons -lisenssit PD, CC0 ja CC BY. PD ja CC0 tarkoittavat, että kuvat ovat täysin vapaassa käytössä. CC BY –merkintä tarkoittaa, että kuvaa saa vapaasti käyttää, kun sen kuvan tekijä ja/tai sen oikeuden haltija mainitaan kuvan yhteydessä.

 Monet museot, arkistot ja kirjastot ovat “avanneet” historiaamme ja kulttuuriperintöömme liittyviä aineistoja avoimiksi aineistoiksi.. Aineistot voivat olla esimerkiksi valokuvia, kuvia taideteoksista, karttoja, videoita tai äänitallenteita.Organisaatiot avaavat aineistoja, jotta mahdollisimman moni löytäisi ne ja käyttäisi niitä luovasti. Kulttuuriaineistoista on tehty esimerkiksi:


       GIF-animaatioita esim.Haavoittunut enkeli
       Pelejä esim. Runeberg-aiheinen runopeli
       Kankaita esim. itse suunnitellusta kankaasta tehty mekko
       Taideinstallaatioita esim. robottikoppakuoriainen

  
Esimerkki 1. Haavoittunut enkeli, Hugo Simberg, 1903. Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo
Haavoittunut enkeli -maalauskuva on avattu lisenssillä CC0. Se tarkoittaa, että kuva on tekijänoikeuksista vapaa. Sitä voi siis käyttää ilman ehtoja. Myös merkintää PD eli Public Domain voitaisi käyttää tässä yhteydessä.

On kuitenkin hyvien tapojen mukaista, että teoksen tekijä ja organisaatio ilmoitetaan, kun kuvaa tai siitä tehtyä uutta teosta jaetaan eteenpäin. Katso esimerkiksi, miten yllä olevaan kuvaan on viitattu gif-animaatiossa.


Esimerkki 2. Hietaniemenkrematorion kappeli, hautajaiset, siunaustilaisuus, 1950-luku. Kuvaaja: Väinö Kannisto. Helsingin kaupunginmuseo: 

Helsingin kaupunginmuseo tarjoaa yli 43 000 teos- ja valokuvaa lisenssillä CC BY. Se tarkoittaa, että museo pitää mainita aineiston lähteenä aina kun jakaa kuvia tai niistä tehtyjä uusia teoksia eteenpäin.

Organisaatioilla voi olla aineistojen yhteydessä myös tarkempia ohjeita siitä, miten niihin tulee viitata. Helsingin kaupunginmuseo vaatii, että kuvaajan nimi on mainittava, jos kuvaaja on tiedossa (katso esimerkiksi miten yllä olevaan kuvaan on viitattu).

Kuvissa esiintyviltä henkilöiltä on myös pyydettävä lupa, jos haluaa käyttää kuvia markkinointi- tai mainostarkoituksessa. Hyvin vanhojen kuvien kohdalla tämä on kuitenkin käytännössä aika vaikeaa.

Esimerkki 3. Diasarja Michelangelo kertooUskonnonopetus.fi 2017. 
Antti Huotari 2017 CC BY

Uskonnonopetus.fi on julkaissut tämän blogin alussa olevasta Michelangelo kertoo -diasarjasta muokattavan version materiaalipankissaan. Se on julkaistu lisenssillä CC BY, eli diasarjaa saa käyttää vapaasti ja sitä saa myös muokata, jakaa ja käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Alkuperäinen tekijä on kuitenkin mainittava uuden teoksen yhteydessä. Diasarjassa on käytetty avoimen kulttuurin lisenssillä julkaistuja kuvia. Jos näitä kuvia käytetään uudessa teoksessa, myös niiden alkuperäislähteet on mainittava. 

Eli jos muokkaat diasarjaa itse tai oppilaasi tekevät sen pohjalta töitä, pidä huolta siitä, että tekijätiedot on mainittu. Jos käytät esimerkiksi uudelleen yksittäistä diasarjassa olevaa verkosta otettua kuvaa, hae kuva alkuperäislähteestä ja viittaa siihen. Jos käytät diasarjan piirroskuvia, merkitse tekijä ja vuosiluku (Antti Huotari 2017). Jos käytät koko diasarjaa ja muokkaat siitä oman version, merkitse näkyviin: 

Muokattu teoksesta: Huotari, A. ja Ikonen, E. (2017) Michelangelo kertoo. Verkkojulkaisussa Ikonen, E. (toim.) Lue kuvaa. Agricola -opintokeskuksen julkaisuja 1. 
https://docs.google.com/presentation/d/1yK-AFjRGqGqSR2P9KY9HyjMFJh4ZuFuERTcl_tO-MtQ/edit#slide=id.g258cd4c262_0_6  [päivämäärä jolloin viitattu]

Diasarja on osa Lue kuvaa -materiaalia.


Avoimet aineistot opetuksessa

Vapaasti käytettävissä olevia aineistoja voidaan käyttää opetustilanteissa monella tapaa. Niiden avulla voidaan käsitellä erilaisia ilmiöitä, esimerkiksi ihmisoikeuksia sekä ihmisen ja ympäristön vuorovaikutukseen liittyviä kysymyksiä. Yksinkertaisimmillaan kuvien ja videoiden avulla voidaan käynnistää keskusteluita ja tehdä vertailuja esimerkiksi menneisyyden ja nykypäivän välillä.
Aineistojen avulla voidaan myös harjoitella erilaisia taitoja kuten kriittistä medialukutaitoa sekä toteuttaa meille kaikille luontaista uteliaisuutta ja luovuutta. Vapaat käyttöehdot mahdollistavat monipuolisen aineistoilla leikittelyn. Aineistojen luova uudelleenkäyttö voi jo ollakin tuttua monelle oppilaalle esimerkiksi meemien ja GIF-animaatioiden muodossa.

Oppilaiden kanssa avoimia aineistoja voisi käyttää esimerkiksi esitelmien tai tarinoiden kuvituksena, osana sävellystä tai bändin musiikkivideota, inspiraationa uuteen taideteokseen, myyntiin menevän kangaskassin kuvituksena tai mobiilipelin suunnittelussa.


VINKKEJÄ



Iloa opetukseen toivottavat

T. Laura Sillanpää ja Essi Ikonen 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti