Tässä kirjoitussarjassa julkaistaan asiantuntija-artikkeleita dialogisuudesta ja dialogitaidoista sekä työskentelyvinkkejä näiden edistämiseksi opetuksessa.Pohtikaa yhdessä:
Ensimmäisessä Dialogitaitaja-videossa on nähtävillä yksi esimerkki dialogitilanteesta.
Miten dialogi tässä tapauksessa mielestäsi onnistuu? Mikä olisi voinut mennä eri tavalla?
Teemamme on tänä lukuvuonna Dialogitaitaja – tavoitteena on antaa opettajille työkaluja dialogisuuden ja dialogitaitojen edistämiseen opetuksessa. Lassi Pruuki on artikkelissaan määritellyt dialogisuuden seuraavalla tavalla: "Dialogisuus on taitoa puhua siten, että toinen haluaa kuunnella ja kuunnella siten, että toinen haluaa puhua." Dialogi ei ole mitä tahansa vuorovaikutusta tai keskustelua. Jotta dialogin osapuolten välinen keskinäinen ymmärrys voisi lisääntyä, on tärkeää että molemmat osapuolevat tulevat kuulluksi ja heillä on yhteinen pyrkimys ymmärtää toisiaan. Videon esimerkissä osapuolet pääsivät kyllä ilmaisemaan oman kantansa, mutta keskinäinen ymmärrys tuskin lisääntyi.
Opettaja voi edistää dialogisuutta omassa opetuksessaan sallimalla yhteisen ajatustenvaihdon ja kehittelyn. Tämä vaatii opettajalta toisinaan myös oman asiantuntijuuden jättämistä sivuun. Tällainen heittäytyminen voi tuntua välillä hankalalta – miten käy auktoriteettini opettajana?
Snapchat ja emojit – dialogia monessa muodossa
Varsinkin somen uudet muodot ja ilmiöt saavat opettajat usein hämilleen. Viimeisen vuoden aikana yleistynyt Snapchat ei esimerkiksi vaikuta noudattavan mitään aikuisen näkökulmasta tuttuja viestinnän lainalaisuuksia. Toiminnan juju on kirjoitettujen viestien sijaan käyttäjän ottamissa ja muille lähettämissä kuvissa ja videoissa, joissa voi muokata omia kasvoja ja ääntä erilaisilla hauskoilla tavoilla. Kommunikaatio on nopeaa, sillä muille lähetetyt viestit säilyvät palvelussa vain maksimissaan 24 tuntia.
Snapchat on vain yksi esimerkki kommunikaation muotojen murroksesta. Kirjoitettujen viestien sijaan saman informaation välittää nopeammin kuva tai video: nopeasti matkalla otettu video kertoo viestin vastaanottajalle, että lähettäjä on matkalla. Kuva oppitunnilta kertoo, että tunnilla ollaan (tylsää vai kivaa?). Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, ja ihan tutkimusten mukaan sanaton viestintä on usein tehokkaampaa kuin sanallinen. Samaa edustavat näppäimistöihin ilmestyneet emojit, jotka välittävät tunnetiloja, päivän säätä, ruokailua tai kaikkea siltä väliltä. Myös niiden välittämänä käydään dialogia, vaikka asiaan perehtymättömälle ne ehkä näyttäisivät sattumanvaraisilta.
Pohtikaa yhdessä:
 |
| Millaista dialogia näillä voisi käydä? |
Dialogitaitajasta konkretiaa dialogitaitojen opettamiseen
Dialogitaitaja tarjoaa opettajalle työkaluja dialogitaitojen edistämiseen opetuksessa. Dialogitaitoja ovat erilaiset tunne- ja vuorovaikutustaidot, kuten kuuntelemisen, itseilmaisun ja omien tunteiden säätelyn taidot. Dialogitaitoja on mahdollista oppia ja harjoitella.
Voit käyttää Dialogitaitajan videoita opetuksen ja keskustelun pohjana joko yksin tai yhdessä muun Dialogitaitaja-materiaalin kanssa. Tässä tehtävässä esimerkiksi hyödynnetään Dialogikortteja videoista tapahtuvan keskustelun pohjana.
Dialogitaitaja-materiaalia
Tehtävä 9: Mitä tuli kirjoitettua?
Tehtävä 10: Auts, Hups vai Häh?
Dialogikortit
Koko Dialogitaitaja-materiaali julkaistaan syksyn aikana Pearltrees-sivustollamme.
Lassi Pruuki: Dialoginen työskentelytapa opetuksessa.
Muuta materiaalia
Emojeihin liittyvää tehtävämateriaalia on Koulu ja kirkko –sivuston Reformaatio-aiheisessa materiaalipankissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti